Työttömän leima.
Mistä johtuu että jos on työtön tai työttömäksi tullut, hänelle tulee aina sellanen pahamaineinen leima ohtaan.
Työtöntä voi rinnastaa esim johonkin juoppoon tai aidsi sairastavaan.
Työtön on aina sellanen likainen pummi.
Vaikka todellisuudessa työtön on ihan samanlainen ihminen kun joku ison firman johtaja. Kaikki olemme tasa-arvoisia. Toisilla on hyvä tuuri kun on ollut se pisin tikku tuhansien joukossa ja saanut työpaikan ja toisilla on ollut sitten se lyhyempi tikku.
Ihmisillä on joku ihme käsitys että jos 100 ihmistä hakee 1 paikkaan ja 1 ihminen saa sen paikan niin se 1 ihminen on joku tavallinen normaali kansalainen ja ne loput 99 ihmistä on likaisia kodittomia.
Ihme sosiaalinen eriarvoisuus.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
miksi sinua kiinnostaa mitä idiootit ajattelee?
Koska nämä idiootit ovat ne jotka minut palkkaa.
Sama syy kuin vääräuskoisten leima. Ilman leimaa kukaan ei tavoittelisi töitä. Sama pätee kaikkeen siihen, millä eliitti rikastuu ja vallassa olevat pysyvät vallassa.
Kuinka moni ihan oikeasti mahtaa ajatella työttömistä tuolla tavalla? Uskon enemmistön ymmärtävän, että työttömistä vain hyvin pieni osa on lusmuilevia elämäntapatyöttömiä.
Kenestä oikein puhut tarkalleen?
Itse olen ihan työssäkäyvä, tunnen monia työttömiä, erityiseseti nuoria jotka oikeasti välttelevät työntekoa ja ovat sen sanoneet.. omapahan on asiansa, en omaa päätäni sillä vaivaa. Mielelläni myös maksan veroja, ihan sillä perusteella, että haluan, että kaikilla on katto, ruokaa, huoltoa ja suojaa ihan sama kuka olet.
Olen pitkäaikaistyötön, korkeasti koulutettu. Olen tehnyt pätkätyötä viimeiset 15 vuotta - ja tasaisin väliajoin ollut työttömänä. Nämä viimeiset vuodet ovat olleet pahimmat. Jonkinlainen kurjistuminen on tapahtunut. Etenkin Itä-Suomessa. Yrityksistäni huolimatta en ole (vielä) saanut työtä.
Oikeastaan voi sanoa, että en ole elämässäni onnistunut työasioissa. Muutoin kyllä: hyvä koulutus, huippuarvosanoin yliopistosta, palkittu gradu, pitkä avioliitto, lapset, talo, normaali elämä. Vaan mitä puuttuu: kiinnittyminen työelämään, paikka työelämässä. Työ. Duuni. Pitempi työsuhde kuin kuukausi, yms. kerrallaan.
Olen kärsinyt todella paljon työttömyysjaksoni aikana. Itsetunto mennyt. Itseluottamus ja ihmisarvo mennyt.
Olen vältellyt ihmisiä. Pysynyt kotona, perheelle ruokaa laittaen, kotona puuhaten.
Nyt on mitta tullut täyteen. Tämä asenne työttömyyttä, työttömiä kohtaan on kohtuutonta täällä Itä-Suomessa. Olen päättänyt olla enää häpeämättä PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYTTÄNI. Ikäiseni naiset, viroissaan, varoissaan, hämmentyvät, kun sanon olevani pitkäaikaistyötön. Leimaan itse itseni - ja teen sen komeasti!
Olen saanut tarpeeksi. En enää jaksa pelleilyä TE-toimiston kanssa. Sieltä ei ole herunut apua tai mitään keinoa, neuvoa, vinkkiä, yms. työpaikan saamiseksi.
Olen lakannut murehtimista. Mitä sitten, jos karenssi tulee? Menetän 600 euroa kuukaudessa. Luulen jääväni silti henkiin.
Jos et työnantajille kelpaa, se on heidän menetyksensä. Heivaa elämästäsi lyttääjät, arvostelevat ns. paremmat ihmiset pois, äläkä ota somessa ja iltapäivälehdissä työttömiä haukkuvia juttuja itseesi. Jokainen ihminen on yhtä tärkeä, oli työtä tai ei. Suurimmalla osalla ihmisistä työttömyys ei ole oma valinta.
miksi sinua kiinnostaa mitä idiootit ajattelee?