Lue keskustelun säännöt.
Eroaisitko tällaisessa tilanteessa, jossa muutaman kerran on käynyt niin että riidan aikana mies käy käsiksi
28.09.2017 |
Olemme tosi erilaisia, ristiriidoilta ei olla vältytty. Meillä on taapero-ikäinen lapsi. Mies on erittäin omapäinen, samoin minä. Riitojen aikana saan usein haukut vaikka minkälaisilla sanoilla. Olen paljon kotona( hoitovapaalla) ja olen huomannut että kaipaan sillointällöin tuulettumista eli ts.illan istujaisia kavereiden kanssa. Kesän aikana olen ollut pari kertaa live-musiikkia kuuntelemassa. Oikeastaan 1kk välein olen käynyt jossain viihteen puolella. Mieheni on enemmän koti-ihmisiä. Meillä ei juuri kaksistaan iltoja vietetä, mies puuhailee kotona paljon ok-taloomme liittyviä hommia. Kotona on paljon erilaista hommaa, itse en hirveästi ehdi tekemäön kuin pakolliset (ruuat,siivous,marjojen poimiminen ja niiden pakastus ym). Lähdin miehen vastustelusta huolimatta eräs lauantai-ilta äitini luo saunomaan jonne rakas siskonikin oli tulossa, naisten iltaa viettämään. Tästä tuli iso riita vaikka sanoin miehelle että voin hoitaa lastamme koko päivän ja vasta illalla lähden äidin luo klo 18 ja jään yöksi ja palaan päivällä. Tämän jälkeen oltu riidoissa monta päivää. Mies haukkuu itsekkääksi kun lähdin ja "varastin"häneltä vapaan viikonlopun jota oli niin odottanut. Tai ongelma ei ole se että lähsin vaan se että saimme tämän sauna-ilta idean vasta la-päivällä ja ilmoitin miehelleni että haittaisiko jos tänä iltana lähden. Joudun jäämään yöksi kun asuu nii kaukana ja muutaman oluen siellä otan. Mies ei tykkää ex tempore-reissuista. Ymmärrän tämän mutta kaipaan välillä muutakin kuin kotona oloa.
Riideltiin jälleen asiasta melko kovaäänisesti ja mies töni minua ja otti kiinni ja vei ulko oven luo ja pukkasi voimakkaasti ulos. Vastaavanlaista ollut pari kertaa ennenkin. Ehkä kerran vuodessa, harvoin. En viitsi puhua ystävilleni tästä. He kyllä tietävät että mies on tiukkis.. koin morkkista silloin lauantaina kun lähdin ja tunnen olevani itsekäs kun lähdin rnkä jäänytkää kotiin viettämään yhteistä iltaa vaikka alkuun mies koitti suostutella.
Ajatuksia? Olen usein ollut tyytymätön suhteeeseemme, on paljon syitä. Tuo käsiksi käyminen tuntuu viimeiselyä niitiltä.
Nyt juttelee normaalisti-asioista ei puhuta eikä ole pyytänyt anteeksi.
Kommentit (28)
Mitä yhteistä teillä edes on? Te olette liian erilaisia, miksi edes olette yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme tosi erilaisia, ristiriidoilta ei olla vältytty. Meillä on taapero-ikäinen lapsi. Mies on erittäin omapäinen, samoin minä. Riitojen aikana saan usein haukut vaikka minkälaisilla sanoilla. Olen paljon kotona( hoitovapaalla) ja olen huomannut että kaipaan sillointällöin tuulettumista eli ts.illan istujaisia kavereiden kanssa. Kesän aikana olen ollut pari kertaa live-musiikkia kuuntelemassa. Oikeastaan 1kk välein olen käynyt jossain viihteen puolella. Mieheni on enemmän koti-ihmisiä. Meillä ei juuri kaksistaan iltoja vietetä, mies puuhailee kotona paljon ok-taloomme liittyviä hommia. Kotona on paljon erilaista hommaa, itse en hirveästi ehdi tekemäön kuin pakolliset (ruuat,siivous,marjojen poimiminen ja niiden pakastus ym). Lähdin miehen vastustelusta huolimatta eräs lauantai-ilta äitini luo saunomaan jonne rakas siskonikin oli tulossa, naisten iltaa viettämään. Tästä tuli iso riita vaikka sanoin miehelle että voin hoitaa lastamme koko päivän ja vasta illalla lähden äidin luo klo 18 ja jään yöksi ja palaan päivällä. Tämän jälkeen oltu riidoissa monta päivää. Mies haukkuu itsekkääksi kun lähdin ja "varastin"häneltä vapaan viikonlopun jota oli niin odottanut. Tai ongelma ei ole se että lähsin vaan se että saimme tämän sauna-ilta idean vasta la-päivällä ja ilmoitin miehelleni että haittaisiko jos tänä iltana lähden. Joudun jäämään yöksi kun asuu nii kaukana ja muutaman oluen siellä otan. Mies ei tykkää ex tempore-reissuista. Ymmärrän tämän mutta kaipaan välillä muutakin kuin kotona oloa.
Riideltiin jälleen asiasta melko kovaäänisesti ja mies töni minua ja otti kiinni ja vei ulko oven luo ja pukkasi voimakkaasti ulos. Vastaavanlaista ollut pari kertaa ennenkin. Ehkä kerran vuodessa, harvoin. En viitsi puhua ystävilleni tästä. He kyllä tietävät että mies on tiukkis.. koin morkkista silloin lauantaina kun lähdin ja tunnen olevani itsekäs kun lähdin rnkä jäänytkää kotiin viettämään yhteistä iltaa vaikka alkuun mies koitti suostutella.
Ajatuksia? Olen usein ollut tyytymätön suhteeeseemme, on paljon syitä. Tuo käsiksi käyminen tuntuu viimeiselyä niitiltä.
Nyt juttelee normaalisti-asioista ei puhuta eikä ole pyytänyt anteeksi.
Olisin lähteny kävelemään ekan käsiksikäymisen jälkeen. Mulle ei sitä tee kukaan.
Mikäli jollekin ymmärtäjänaiselle ei mene perille, ettei parisuhdeväkivalta ole normaalia elämää, niin voisi ajatella edes niitä lapsia. Monesti nimittäin nuo miehet (miksei joskus myös naiset) pahoinpitelevät ihan vauva- ja taaperoikäisiäkin lapsiaan. Ei rajoitu pelkästään yhteen nyrkkeilysäkkiin. Jos siitä saisi pontta suojella edes jälkikasvua ja lähteä? Joskus mies voi myös joutua jättämään yhteisen kodin. Sitten vain lukot ja turvakamerat kuntoon. Mahdollisesti työpaikalle tiedoksi hullu ex.
Joitakin naisia tiedän, jotka ovat jääneet sen ensimmäisen lyönnin jälkeen. Ei koskaan jäänyt viimeiseksi. EI KOSKAAN.
Vähän täytyy lättyyn saada vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän täytyy lättyyn saada vetää.
Paista lättyjä tai leivo itseäsi.
Nollalinja
Entinen miesystävä kertoi isänsä olleen väkivaltainen perhettään kohtaan. Kertoi vain joitakin esimerkkejä, muuten vaikeni. Kun ensimmäinen isku tuli vähän pelätyn odotetusti, näytin ovea. En kuunnellut mitään selityksiä. Lapset eivät opi käsittelemään tunteita välttämättä muulla tavoin, kun vierestä seuraavat tuota. Aikuiset uskottelevat itselleen, että ei ne huomaa. Kyllä huomaavat. Yrittävät vain opetella olemaan näkymättömiä ja poissa tieltä. Paras teko on lähteä. Heti.