Jos pääsykokeista halutaan luopua niiden stressaavuuden vuoksi, miksi ei luovuttaisi myös yo-kokeista?

Niin että oikea syy taitaa olla säästöt. Pääsykokeet maksavat. YO-kokeista joutuu maksamaan itsekin osan. Ap

Stressi valuu alemmas ja alemmas. Oma lapseni on nyt ysillä ja tilanne stressaa sikana.

Tätä abina itsekin ihmettelen. Ei minulla mitään paineita ollut mistään yo- ja pääsykokeista ennen kuin naamalle läsähti tieto että pääsykokeet poistuu ja yo-tuloksia painotetaan aloitti hirveän stressin.

Tämä systeemi ei ensinnäkään toimi siksi, että arvostelu yo-kokeissa on päin honkia. Arvosanasi riippuu siitä miten muut ovat pärjänneet eikä siitä kuinka hyvin itse pärjää. Jos 10 % saa L niin puolilla se tiputetaan E vaikka kuinka olisi yli pisterajan. Se taas tietää sitä että ne joilla oli yli E rajan tippuu osan tulokset C:hen. Onko tämä kenenkään mielestä reilua? Eli toisin sanoen, vaikka kuinka lukisit, et silti välttämättä saa sitä L. Tähän kun lisätään vielä se, ettei kaikista vain yksinkertaisesti ole siihen parhaimpaan. Kaikki eivät ole superlahjakkaita ja hyviä. Jotkut (esim. minä) ovat käytännön ihmisiä eivätkä ulkoaoppijoita.

Myöskään ne L:n paperit eivät todellisuudessa mittaa sitä ihmisen osaamista tai kykene tyttö johonkin alaan. Esim. monet ruotsista L kirjoittaneet sanovat että eivät osaa puhua ruotsia lähes ollenkaan. Osaavat vain kirjoittaa jonkun verran ja ymmärtävät tekstiä ja jonkin verran kuultua kun sitä puhutaan

selkeästi ja kieliopillisesti oikein. Kympin oppilaat muutenkin ovat harvoin käytännön ihmisiä ja näin tulevaisuudessa ns. superpäteviä. Väitän että tämä systeemi vie opiskelupaikan monilta potentiaalisilta ihmisiltä koska kirjoittivat "vaan" esim. M-paperit.

Itseä todellakin huolestuttaa ajatus siitä että tulevaisuudessa suurimmalla osalla lukion suorittaneista ei ole mahdollisuutta päästä korkeakouluun tai ainakin se mahdollisuus on hyvin pieni. Siihen kun lisätään vielä nämä aloituspaikat eli tokalla hakukerralla saatat niillä M-papereilla kilpailla 4stä opiskelupaikasta kun ensikertalaiset saavat sen loput 16 paikkaa ja sinne menevät ne kaikki L ja E paperin kirjoittaneet.

Vierailija kirjoitti:

Tätä abina itsekin ihmettelen. Ei minulla mitään paineita ollut mistään yo- ja pääsykokeista ennen kuin naamalle läsähti tieto että pääsykokeet poistuu ja yo-tuloksia painotetaan aloitti hirveän stressin.

Tämä systeemi ei ensinnäkään toimi siksi, että arvostelu yo-kokeissa on päin honkia. Arvosanasi riippuu siitä miten muut ovat pärjänneet eikä siitä kuinka hyvin itse pärjää. Jos 10 % saa L niin puolilla se tiputetaan E vaikka kuinka olisi yli pisterajan. Se taas tietää sitä että ne joilla oli yli E rajan tippuu osan tulokset C:hen. Onko tämä kenenkään mielestä reilua? Eli toisin sanoen, vaikka kuinka lukisit, et silti välttämättä saa sitä L. Tähän kun lisätään vielä se, ettei kaikista vain yksinkertaisesti ole siihen parhaimpaan. Kaikki eivät ole superlahjakkaita ja hyviä. Jotkut (esim. minä) ovat käytännön ihmisiä eivätkä ulkoaoppijoita.

Myöskään ne L:n paperit eivät todellisuudessa mittaa sitä ihmisen osaamista tai kykene tyttö johonkin alaan. Esim. monet ruotsista L kirjoittaneet sanovat että eivät osaa puhua ruotsia lähes ollenkaan. Osaavat vain kirjoittaa jonkun verran ja ymmärtävät tekstiä ja jonkin verran kuultua kun sitä puhutaan

selkeästi ja kieliopillisesti oikein. Kympin oppilaat muutenkin ovat harvoin käytännön ihmisiä ja näin tulevaisuudessa ns. superpäteviä. Väitän että tämä systeemi vie opiskelupaikan monilta potentiaalisilta ihmisiltä koska kirjoittivat "vaan" esim. M-paperit.

Itseä todellakin huolestuttaa ajatus siitä että tulevaisuudessa suurimmalla osalla lukion suorittaneista ei ole mahdollisuutta päästä korkeakouluun tai ainakin se mahdollisuus on hyvin pieni. Siihen kun lisätään vielä nämä aloituspaikat eli tokalla hakukerralla saatat niillä M-papereilla kilpailla 4stä opiskelupaikasta kun ensikertalaiset saavat sen loput 16 paikkaa ja sinne menevät ne kaikki L ja E paperin kirjoittaneet.

Koittakaa saada selvää ennustava syöttö + puhelin niin kirjoitusvirheitä pukkaa :///

T. 3

Miksi 3 alapeukut? Tottahan tuo on eikä nappaisi olla heidän kengissään.

T. Ylioppilas mallia -88

Kun taso yo-kirjoituksissa alkaa nousta ja yhä useampi yltää huippupisteille, kun keväällä ei enää lueta pääsykoekirjoja kirjoituksiin lukiessa, niin kuinka paljon täytyy nostaa myös kirjoitusten vaatimustasoa, jotta saadaan tarpeeksi opiskelijoita erotteleva koe? Entä kuinka monen kokeen tulokset otetaan huomioon haettaessa, kannattaako tulevaisuudessa enää kirjoittaa kuin 4 ainetta, saako ylimääräisistä pisteitä? 

Kannattaako lukioon enää edes mennä, jos amiksen kautta on edelleen mahdollista hakea pääsykokeen kautta? Ensin alle kaksoistutkintoa sen verran että saa hakukelpoisuuden ja opintojen kautta hyödylliset kurssit luettua (ei yo-kirjoituksia kuitenkaan) ja sitten pääsykokeen kautta sisään? 

Vierailija kirjoitti:

Kun taso yo-kirjoituksissa alkaa nousta ja yhä useampi yltää huippupisteille, kun keväällä ei enää lueta pääsykoekirjoja kirjoituksiin lukiessa, niin kuinka paljon täytyy nostaa myös kirjoitusten vaatimustasoa, jotta saadaan tarpeeksi opiskelijoita erotteleva koe? Entä kuinka monen kokeen tulokset otetaan huomioon haettaessa, kannattaako tulevaisuudessa enää kirjoittaa kuin 4 ainetta, saako ylimääräisistä pisteitä? 

Kannattaako lukioon enää edes mennä, jos amiksen kautta on edelleen mahdollista hakea pääsykokeen kautta? Ensin alle kaksoistutkintoa sen verran että saa hakukelpoisuuden ja opintojen kautta hyödylliset kurssit luettua (ei yo-kirjoituksia kuitenkaan) ja sitten pääsykokeen kautta sisään? 

Jos Gaussin käyrässä pysytään, niin silloin se on 10 %: lle L , eikä yhtään enempää. Tällöin erot saattavat olla esimerkiksi 0,2 pisteen luokkaa L:n ja E:n välillä. Stressaavaa eikö? Jäädä nyt ehkä ikuisesti 0,2 pistettä ällästä ja uusintakierros sössitty.

Niimpä

Valmennusfirmat aloittavat ensi syksynä lukiolaisten preppaamisen. Kun on varaa maksaa vuodessa 6000 - 12 000 euroa, niin nuori voi suorittaa lukiossa minimimäärän kursseja ja siihen päälle intensiivikurssina juuri niitä aineita, joista tarvitaan laudatur. Ja kuten joku jo totesi,ei niiden suhteellinen määrä kasva vaan perinteisen Gaussin käyrän mukaan mennään. Siksi lukioajasta tulee kolmevuotinen taistelu parhaista arvosanoista, koska jos haluat yliopistoon, niin panostat tosissasi. Ja edelleen sama siirtyy yläkoulun puolelle: jos haluat hyvään lukioon, jossa koko porukka panostaa opintoihin, niin tarvitset hyvät arvosanat ja ne saa lisäkoulutuksella. Siis 3 vuotta peruskoulua + iltakoulua saattaa taata lukiopaikan.

Ammattikolusta pääsee edelleen yliopistoon osaamatta englantia, matematiikkaa tai äidinkieltä. Riittää, että on todistus 3-vuotisesta opiskelusta ja ovet ovat avoinna.

Vierailija kirjoitti:

Valmennusfirmat aloittavat ensi syksynä lukiolaisten preppaamisen. Kun on varaa maksaa vuodessa 6000 - 12 000 euroa, niin nuori voi suorittaa lukiossa minimimäärän kursseja ja siihen päälle intensiivikurssina juuri niitä aineita, joista tarvitaan laudatur. Ja kuten joku jo totesi,ei niiden suhteellinen määrä kasva vaan perinteisen Gaussin käyrän mukaan mennään. Siksi lukioajasta tulee kolmevuotinen taistelu parhaista arvosanoista, koska jos haluat yliopistoon, niin panostat tosissasi. Ja edelleen sama siirtyy yläkoulun puolelle: jos haluat hyvään lukioon, jossa koko porukka panostaa opintoihin, niin tarvitset hyvät arvosanat ja ne saa lisäkoulutuksella. Siis 3 vuotta peruskoulua + iltakoulua saattaa taata lukiopaikan.

Ammattikolusta pääsee edelleen yliopistoon osaamatta englantia, matematiikkaa tai äidinkieltä. Riittää, että on todistus 3-vuotisesta opiskelusta ja ovet ovat avoinna.

Eipä tuolla ole mitään merkitystä ja ihan turha väylä muutenkin. Amiksen käynyt ei suoraan yliopistossa niillä opeilla pärjää millään, pitää käydä AMKn kautta niin alkaa olla jotain mahdollisuuksia.

AMKhan on enemmän lähempänä "ammattilukiota" kuin korkeakoulua, korkeimmillaan lukiotasolla siellä ne asiat ja yleispätevät oppiaineet yleensä menee, aina ei ihan silläkään. Jos koulutuksesta pitää säästää niin minusta nämä kaikki päällekkäisyydet ja turhuudet kokonaan pois niin alkaa säästöjä syntymään.

Suomessa on vallalla ihmeellinen vastuun ottamisen pelko, aina pitää olla mahdollisuudet auki yhteiskunnan piikkiin teki yksilö mitä vaan. Miksi me emme voi selkeyttää koulutusjärjestelmää siten, että on tietyt polut eri tasoisiin ammatteihin ja nykyinen ympäriinsä pyöriminen ja loputtomat mahdollisuudet ja päällekkäisyydet suljetaan pois.

Esimerkiksi toisissa valtioissa yliopistokoulutus maksaa opiskelijalle kymmeniä tuhansia per lukuvuosi ja jos opinnot ei suju niin tenttejä ja kursseja ei uusita vuosi toisensa jälkeen vaan se on kengän kuva perseeseen ja pihalle.

Minusta ei ole veronmaksajien asia kustantaa sitä, että joku "etsii itseään" kymmenen vuotta. Kyllä yläkoulussa pitää olla jo jonkinlainen idea siitä, onko ensinnäkään akateeminen vai käytännön ihminen, jos ei lapsella ole niin vanhemmilla ja koulun asiantuntijoilla pitäisi olla.