G: Ostatteko MIEHENNE vaatteet?
Noista Hullut Päivät-ketjuista tuli mieleen tämä kysymys.
Itse en osta, vaikka meillä mies ei todellakaan ole mikään shoppailija. Hän käy 1-2krt vuodessa vaatekaupassa ja ostaa silloin kaiken, minkä tarvitsee (tai ostaa ulkomailta, kun matkustaa työn puolesta).
Todella satunnaisesti ostan myös miehelle lahjaksi vaatteita.
Kommentit (26)
Myös oma äitini, eli miehen anoppi ostaa hänelle vaatteita =) Joskus on saattanut jotkut sukat ostaa itse kaupasta, mutta harvemmin...
mutta yhdessä käydään ostamassa ne. minä toimin siis " makutuomarina" ja mies kyllä luottaa sokeasti muhun, mutta ei osta kyllä sellaista mistä ei itsekkin pidä.
En osta mieheni vaatteita. Mies ostaa vaatteet yleensa vaan matkoilta, kun Suomen tarjonta ei kelpaa. Ja hinnat myos korkeita verrattuna esim. jenkkilaan.
Ostan paidat,koska niitä on helppo ostaa,osaan miestä itseään paremmin valita mitkä hänelle sopii :D
Sukat,alushousut ym mies valitsee itse,mutta koska on aika surkee osteleen niin yleensä yhteisillä kauppareisuilla.
Housut,takit,puvut,kengät ym menee niin,että minä oon nähnyt jossain hyvän ja raahaan miehen sovittamaan. Ylikaiken mies nimittäin Inhoaa sovittamista,mutta noita on pakko sovittaa,en oikein " uskalla" ostaa ilman sovittamista kun ovat sen verran " isompia" ja yleensä kalliimpia ostoksia.
Et näin meillä :)
taitaa olla tyypillinen mies, eli " kertaostaja" , käy pari-kolme krt vuodessa ja ostaa yleensä silloin aina parit housut, 2-3 paitaa, yleensä kaiken samasta kaupasta, jossa tiedetään hänen tyylinsä ja osataan jo tuoda ne sopivat merkit ja mallit eteen. Samaisessa puodissa minäkin käyn ja ostan jos jotain sopivaa tulee eteen. Housuja en osta koskaan, ne pitää aina sovittaa, mutta kauluspaidat ja neuleet esim. voin ostaa.
Kengätkin hän ostaa aina itse, samoin takit ja muut isommat ostokset.
Mies kyllä löytää ihan itse omat vaatteensa. :-)
Joskus harvoin kelpaan makutuomariksi mukaan. Saan kyllä kotona lausua painavan mielipiteeni, joka joskus huomioidaan, joskus ei.
En tiedä, onko se mikään onni, mutta onneksi eriäviä mielipiteitä ei juuri synny.
Joskus saatan tuoda näytille jostain alennusmyynneistä tai vaikka Hulluilta päiviltä vaatteita. Ensin tosin tarkistan soittamalla, kiinnostaako ko. vaatekappale.
Eilen toin näytille HP:iltä pari t-paitaa ja pikeepaitaa. Koot, värit ja hinnat osuivat nappiin, joten mies päätti pitää kaikki.
Ai niin, ostinhan minä viime vuonna joululahjaksi vähän hänen normaaligarderobin tyylistä poikkeavan neuleen ja paidan. Niistä hän tykkäsi, mutta selusta oli turvattu: vaatteissa oli olisi ollut palautusmahdollisuus. :-)
Mieheni ostaa aina tarpeeseen laadukasta ja vähän kerrallaan. Ihan toisin kuin vaimonsa, jolla ehkä vain tuo laadukas pätee... :-)
Enintään alushousuja ja sukkia ja nekin vain tiettyjä hyväksi havaittuja merkkejä. Muiden vaatteiden koko ja istuvuus on ilman muuta miehen sovitettava itse, vaikka maun tunnenkin hyvin. Mitoitus kun vaihtelee jopa samalla valmistajalla.
En antaisi miehen ostaa itsellenikään vaatteita, edes (ja varsinkaan) alusvaatteita.
Meillä on sama maku,joten ostaminen on helppoa.Koska olen kotona lasten kanssa,mulla on enemmän aikaa kierrellä kauppoja ;)
En ole oikein sitä tyyppiä, joka silittää Armaksen paidat ja sivelee skrakan suoraan aamulla, kun Armas lähtee töihin. Tykkään kyllä muuten silittämisestä, mutta Armas saa silittää paitansa ihan itse tai käyttää Solin paitapasseja. =)
Osaan kyllä ostaa hänen makunsa ja kokonsa mukaisia vaatteita ja tietty joskus yritän jotain normaalityylistä poikkeavaa.
Pääosin mies ostaa isot määrät aina ulkomaanmatkoillamme (työmatkoilla harvemmin ehtii), joskus menemme yhdessä jotain tiettyä hakemaan ja hän haluaa minut mukaansa makutuomariksi.
Paitoja en myöskään silitä, ellen halua olla oikein extra mukava ;-).
Eipä tulisi pieneen mieleenkään. Korkeintaan joskus synttäri- tai joululahjaksi saatan jotain ostaa. Mies osaa kyllä ostaa vaatteensa ihan itse oman makunsa mukaan. En ole mieheni äiti. En osta vaatteita enkä silitä paitoja tai hoida muitakaan hänelle henkilökohtaisesti kuuluvia juttuja.
Sen jälkeen kun mieheni on viimein päässyt eroon siitä, että äitinsä ostaa hänelle vaatteita niin kyllä hän saa ihan itse ostaa omansa (tietää mistä tykkää) ja en minä edes tiedä hänen kokoaan niin tarkasti:-).
Toki olen muutaman kerran ostanut jonkun lahjavaatteen (neulepusero tms.) ja joskus hän saattaa kysyä mielipidettä vaatteista (yhtä lailla kun minä kysyn joskus kaupassa, että näyttääkö sinusta hyvältä), mutta kumpikin tekee lopulta päätökset vaateostoksistaan itse.
t. kerttunen
Mieheni osaa onneksi ostaa ihan itse vaatteensa, eikä tarvitse minua edes makutuomariksi kauppaan. Joskus kotona kommentoin ostamiaan vaatteita, muttei tuo ole vaikuttanut hänen ostoksiinsa (ei siis esim. palauta minun mielestäni ei-niin-kivoja juttuja).
Ja mieheni kyllä käy useammin kuin pari kertaa vuodessa kaupassa, ja ostaisi varmaan paljon enemmän kuin tällä hetkellä jos olisi enemmän rahaa.
En myöskään kuulu niihin jotka silittävät miehen paidat ja solmivat solmion aamulla kaulaan... Hyvä jos olen edes silloin herännyt (ja mieheni on noussut kuopuksen kanssa keittämään puuroa ja herättänyt kakkosen eskariin jne...).
Välillä saataan miehelle jotain vaatetta ostaa mutta korkeintaan jotain " pientä" ja mistä olen ihan varma, että tykkää.
Mies on toivottoman huono ostamaan vaatteita (itselleen tai kenelle tahansa), joten yleensä ostetaan vaatetta vain tarpeen mukaan (uusi puku, kauluspaitoja ym.). Ja lähes poikkeuksetta hän toivoo minun olevan mukana vaateostoksilla. Usein minäkin näen jossain jotain ja lähes kirjaimellisesti raahaan hänet sitä katsomaan/sovittamaan. Olemme kuitenkin mieheni kanssa molemmat aika toivottomia (tai miten sen ottaa), minäkään en varsinaisesti pidä vaateostoksista. Ja kauheinta on etsiä jotain tiettyä vaatetta (esim. pakko löytää mekko johonkin sukujuhliin... *kääk*)... =)
Miehelleni paidat kyllä silitän, ihan mielelläni itse asiassa. Mutta aamuisin minä ja muksut vielä nukutaan, kun mies lähtee töihin, joten krakansa saa itse " viritellä" ...
En osta. Miehellä ihan hyvä maku itselläänkin ;-). Mutta mies on outo eli shoppailee mielellään mun kanssa ja siten olen usein vaateostoksilla apuna. Lähinnä kuskaan erinäköistä soviteltavaa sovituskoppiin, josta mies sitten valitsee mieleisensä.
myös miehen.
Minulle ilmoitetaan mitä tarvitaan, kokoa myöten ja sitten marssin kauppaan ostamaan... Housuja en tosin miehelle suostu ostamaan (paitsi jotain vapaa-ajan sellaisia). Toki tunnen mieheni koon ja maun varsin tarkkaan. Joskus onnistun kankeamaan miehen kauppaan vaateostoksille (ne housut ja vastaavat sovittamista vaativat), usein tuo myös minulle samalla vaatetta (tietää kyllä kokoni ja makuni niin hyvin, että onnistuu 99% tarkkuudella.)
Vaatteet meillä sekä pesee että silittää pääsääntöisesti mies. Siitä hyvästä käyn kyllä niillä vaateostoksilla ihan ilomielin:-)
Ja kun se tuntuu olevan NIIIIIN outoa,niin kerrompa miksi esim. meillä näin.
Meillä mies INHOAA kaupoissa käymistä,hyvä ettei saa paniikkikohtausta. Minä taas rrrrakastan shoppailua :D
Sen lisäksi miehellä ei ole silmää vaatteille sen enempää kuin pienellä possulla :D hyvä,että värejä erottaa toisistaan :D:D
Oletteko te " ihmettelijät" sitten TODELLAKIN sitä mieltä,että jos esim. teidän miehenne ostaisi aivan järhettömiä vaatteita,rumia,kamalia,epäsopivia jnejne niin te vain olisitte onnellisia kun ostaa itse????
Minä ostan mielelläni miehelleni vaatteet ja valitsen ne. Ei siis ole kysymys siitä,että olisin miehelleni " äiti" ,vai onko teidän mielestänne pukeutumisneuvojat esim. asiakkaidensa ÄITEJÄ???? :O:
Hämmästynyt olen jos vastaatte kyllä....
mies silittää koko perheen vaatteet ja hoitaa pyykkihuollon muutenkin. Onko hän siis siinä tapauksessa minun äitini...? :D
Mies myös nousee aamulla pojan kanssa,jos poika herää ennen minua ja hoitaa pojan aamutoimet ymymym. Osaava ja taitava mies siis muuten.
Mies ostaa kyllä ihan itse vaatteensa, itsenäisesti omilla reissuilla tai perheen yhteisellä ostosreissulla. En osaisi, enkä suostuisi ostamaan hänelle. Vaatteet ovat mielestäni niin henkilökohtainen asia, että niistä täytyy saada päättää itse.
Jos siis mieheni pukeutuisi hassusti, olisi hänellä siihen oikeus. Ei mieskään pakota minua pukeutumaan oman makuni vastaisesti. Tiedän, että jos mies saisi valita vaatteeni, valitsisi ihän erilaisia. Mies tykkäisi, että minulla on aina lyhyehkö hame+ korkeat korot ym. epäkäytännöllistä ja epämukavaa... :)
Mutta minä valitsen omani, sellaisia jotka miellyttävät minun silmääni ja joissa viihdyn. Toki otan miestäkin huomioon valinnoissani ja pääsääntöisesti hän kyllä pitää vaatteistani.
En näe mitään pahaa tai erikoista siinä jos vaimo ostaa miehensä vaatteet tilanteessa, että mies ei halua ostaa, mutta vaimo ostaa mielellään. En kuitenkaan voi sietää niin sukupuolisyrjivää asennetta, että " mies vaan ei osaa valita oikein" . Esim äitini on pukenut isäni kohta 30 vuotta oman makunsa mukaan ja isä ei oikeastaan viihdy koskaan vaatteissaan. On vaan sen verta kilttiluontoinen ettei ala tappelamaan asiasta. Äidin mielestä isällä ei vaan ole makua. Höh, olis valinnut toisen miehen......
Tulee mieleen sanonta: " kun nainen ja mies menevät yhteen, nainen toivoo, että mies muuttuisi, mies toivoo, että nainen EI muuttuisi" ....
Erittäin harvoin saatamme käydä yhdessä kaupassa tarkoituksena ostaa mielelle vaatteita, muuten minä ostan kaiken.