Millaisista asioista puolisosi suuttuu?

Puoliso on rauhallisuuden ja tyyneyden perikuva, en ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Ehkä jos pettäisin, saattaisi mahdollisesti suuttua.

Ei mieheni suutu, oikeasti. Ei ikinä.

Kerran tai kaksi olen hänet nähnyt ääntä korottaneena ja sanoen "lopeta nyt". Olen hälle riehunut mustasukkaisena ja aivan turhasta.

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on rauhallisuuden ja tyyneyden perikuva, en ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Ehkä jos pettäisin, saattaisi mahdollisesti suuttua.

Oletteko olleet kauan yhdessä ja naimisissa?

Yllättävää, että joku ei suutu koskaan, mutta varmasti siis ihan totta. En vain ole tiennyt sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on rauhallisuuden ja tyyneyden perikuva, en ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Ehkä jos pettäisin, saattaisi mahdollisesti suuttua.

Oletteko olleet kauan yhdessä ja naimisissa?

Yllättävää, että joku ei suutu koskaan, mutta varmasti siis ihan totta. En vain ole tiennyt sellaisesta.

23v yhdessä, joista 17v aviossa.

Suuttuu joka kerta, jos en tottele häntä tai asiat ei mene kuten hän on omassa päässään suunnitellut. Suuttumusta seuraa äkäily, kiukkuiset eleet ja murjottaminen.

Eipä tuo juuri suutu. Joskus turhautuu siihen, kun mä haluan pitää rahoista tiukempaa rotia kuin hän, ja kyselen joistain kuluista, ovatko nyt oikeasti ihan välttämättömiä.

Ei oikeastaan mistään.

Olen neljän vuoden aikana nähnyt hänen suuttuvan kunnolla kerran. Minun teinini hajoitti oven suutuspäissään ja kohtasi miehen ylimielisenä. Silloin höyry nousi korvista.

En minäkään usein suutu.

Viisikymppisiä ollaan.

Luonnehäiriöinen puoliso tekee elämästä helvettiä.

Luonnehäiriöinen on sellainen jonka elämän tarkoitus on toisen kyttääminen ja tekemisistä huomautteleminen. Olisi parempi että tämmöinen ottaisi ilan uhkailuja eron koska kerran on puolisoonsa tyytymätön. Mutta eihän nämä sitä tee kun elämän suola on toisen kiusaaminen.

no mies oli tapaamisessamme alkanut katsomaan leffaa... tulin ja tietenkin kesken leffan... olin kinnostunut miehestä mutta leffa myös oli ihan kiinnostava... no leffassa tyyliin ammuttiin ja tapettiin kokoajan joku.... juonikin sillä leffalla oli mutta kun kesken kaiken rupee katsomaan niin on vähän sillein juonen kanssa niin ja näin... ja keskityin mieheen kun oli niin suloinen.... no eiköhän tämä mies sitten kysy jossain kohtaa että mitä tapahtui kuka mitä missä.... no olin sillein että sinähän tämän leffan valitsit ja vielä sanoi katsoneensa moneen kertaan... ärsyttää että rupee mua tenttaileen tuommoisesta asiasta... muutenkin aina tenttailee.... sanoin sitten että kelaa leffa jos kerta et tiedä... minua ei niin kiinnosta kun katson sen jokatapauksessa uudestaan vielä joku päivä. ARGH.

Onkohan tässä joku väärinymmärrys? En tarkoita suuttumisella huutamista tai tavaroiden paiskomista tms vaan ihan vaikka hiljaista mököttämistä ja vetäytyvää viileää etäistä käytöstä.

Ap

Mä oon ihmetelly omassa kumppanissani hänen tarvettaan huomautella ja kritisoida asioista, lisäksi hänen seurassaan aina tuntuu siltä kuin olisi tarkkailun alla. Tuo selvästi pahenee silloin, jos mulla itselläni on huono olo/stressi/epävarmuutta/tms. Paljon on tullut tavattua erilaisia miehiä ja tämä on kyllä ensimmäinen tätä laatua. Tuntuu kurjalta, mutta kovuudella tuostakin selviää.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä joku väärinymmärrys? En tarkoita suuttumisella huutamista tai tavaroiden paiskomista tms vaan ihan vaikka hiljaista mököttämistä ja vetäytyvää viileää etäistä käytöstä.

Ap

Kyllä minä ainakin ymmärrän, mitä suuttuminen on. Eksäni oli sellainen. Suuttui minun tunteistani ja mielipiteustäni. Syyllisti suuttuessaan, että ajattelen toisin tai tunnen väärin.

Olin naimisissa parikymmentä vuotta. Muutama vuosi meni itsensä keräämisessä, että minulla on oikeus tunteisiini, mielipiteisiini ja tarpeisiini. Minua ei enää manipuloida suuttumalla. Kukaan mies ei saa enää kontrolloida minun valintojani. Pyytää voi, mutta manipuloida ei saa.

7

Puoliso lähti asioille.

Huh huh. Saa hengähtää vähän. Saa käydä ulkona ja siivota keittiötä.

Hänellä on huonot lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Puoliso lähti asioille.

Huh huh. Saa hengähtää vähän. Saa käydä ulkona ja siivota keittiötä.

Hänellä on huonot lääkkeet.

Mikä sairaus tuollaista aiheuttaa?

Mököttää ja on viileä jos ei saa pimpsaa. Kun on tottunut aina saamaan halutessaan kun en yleensä kieltäydy.

Ei se kotona suutu juuri mistään koskaan, ollaan molemmat rauhallisia ja ystävällisiä luonteita, eikä meillä ole erimielisyyksiä. Väsyneenä voi kivahtaa jotain että tuus nyt ettei tarvii koko iltaa odotella, tai onko ihan pakko puhua just kun katson uutisia, mutta siinäpä ne pahimmat suuttumiset meillä.

Eikö useammalla ole suuttuvaa puolisoa? Vai onko se niin normaalia, että suuttuu, ettei edes jaksa kirjoittaa sellaisesta itsestäänselvyydestä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eikö useammalla ole suuttuvaa puolisoa? Vai onko se niin normaalia, että suuttuu, ettei edes jaksa kirjoittaa sellaisesta itsestäänselvyydestä?

Ap

Usko jo, ei se ole normaalia.

Mykkäkoulu on vallankäytön muoto. Normaalia on se, että jokainen kantaa vastuun omista tunteistaan eikä yritä kontrolloida toista.

Vierailija kirjoitti:

Eikö useammalla ole suuttuvaa puolisoa? Vai onko se niin normaalia, että suuttuu, ettei edes jaksa kirjoittaa sellaisesta itsestäänselvyydestä?

Ap

No meillä se olisi hyvin epänormaalia että suuttuu. Mistä voisi suuttua? Me rakastetaan toisiamme ja lapsiamme, halutaan elää yhdessä, tykätään yhteisestä elämästämme. Ei ole mitään suuttumisen aihetta. Jos toinen tekee jotain eri tavalla kuin itse, siitä jutellaan. Miksi suuttua?

Niinpä. Jos mies kokee itsensä ei-arvostetuksi, kun sinä et kuuntele häntä, niin miksi hän ei vain sanota kokemustaan? Asian voi sanoakin "ärsyttää, kun et huomioi minua kun puhun". Ei siitä suuttua tarvitse.