Lue keskustelun säännöt.
Vela on nykyajan vampyyri
21.09.2017 |
Ikuisesti nuori, ikuista hauskaa elämää viettävä, vapaa, villi, itsekäs. Vela katselee iltaisin ikkunasta tai kulkee katulyhdyn alla hypähdellen kauniina, ja näkee omakotitalon ikkunassa väsyneen äidin. Vela hymyilee ja astelee kimalteviin seikkailuihin.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan siinä jotain surkuhupaisaa, että velasta lähtee katkeamaton ketju kohti historian alkuhämärää ja ensimmäisiä eläviä olentoja. Ketju on kestänyt merestä maalle nousemisen ja dinosaurusten tuhon ja kaikki pullonkaulat ja rutot, sodat ja nälkävuodet, kunnes viimein elämä voisi jatkua edes jollain lailla inhimillisissä olosuhteissa, ja silloin se kokee voittajansa - sohvan ja punkun :DDD.
Minä olen evoluution huipentuma. Ei tästä voi enää parantaa.
Niin varmaan dinotkin luuli mutta juuri sun geenilinjasto ei koskaan saa tietää koska se pysähtyi sohvalle maistelemaan viiniä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, kyllä velat ovat todellisia, vampyyrit taas ovat fiktiivisiä.
Väkivaltaiset äidit ovat todellisia vampyyrejä: he imevät vaurioitettavana olevista lapsistaan kaiken mahdollisen, jotta lapselle itselleen ei enää jää elinvoimaa elää omaa elämäänsä!
lapsia tekevät, nykyajan ihmissusia.
Vierailija kirjoitti:
lapsia tekevät, nykyajan ihmissusia.
Kyllä: varsinkin väkivaltaiset äidit!
Vierailija kirjoitti:
Kustantaa veroillaan muiden lasten elämää ja vanhenee siinä missä muutkin.
Juuri tälläistä tuubaa en haluaisi kuulla. Vela Suomessa ei edelleenkään maksa sen enempää veroja kuin samoin tienaava lapsiperhe. Mitä tulee lapsilisiin, lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon jne. jokainen on saanut niitä myös lapsena (tuli hänestä vela tai ei) ja maksanut ne takaisin keskimäärin takaisin. Välilliset verot huomioiden lapsiperheet maksavat itseasiassa enemmän veroja kuin lapsettomat ja lapsemme tulevat maksamaan monikertaisesti veroja kuin velat koskaan (www.velkakello.fi)
Saat olla ihan vapaasti vela (ja saat kuvitella kustantavasi kaikkien muiden elämäsi) mutta älä lauo aivopierujasi keskustelupalstalla, edes anonyyminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelin tänään läpi syksyisen Helsingin tapaamaan ystävääni. Lähdimme sitten yhdessä pimenevään yöhön seikkailemaan. Ihailemme meren harmaita sävyjä, nautimme kupilliset kaakaota (ja lorauksen vahvempaa) Karusellissa, hyppelemme vesilätäköissä. Lauloimme pienessä nousuhumalassa ranskalaisten turistien kanssa Je ne regret rien..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuori vela kuvasi julkisella paikalla snäppiin videon kärttyisestä äidistä
Vierailija kirjoitti:
Saan elinvoimaa siitä kun joku mamma kärvistelee kaupassa kiljuvan kakaralauman kanssa ❤️
Itse tykkään käydä ilkkumassa äidille vaivihkaa. "Ai, kun pieniä kiukuttaa...eksä osaa hoitaa niitä?"..."tui, tui pikkunen, kato ku täti on näin nättinä ja hymyilee...niiiiiin....ei oo niinku äiti aina myrtsinä ja suttusena....niiin....noin se pikkunen hymyilee aurinkoselle tädille..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävelin tänään läpi syksyisen Helsingin tapaamaan ystävääni. Lähdimme sitten yhdessä pimenevään yöhön seikkailemaan. Ihailemme meren harmaita sävyjä, nautimme kupilliset kaakaota (ja lorauksen vahvempaa) Karusellissa, hyppelemme vesilätäköissä. Lauloimme pienessä nousuhumalassa ranskalaisten turistien kanssa Je ne regret rien..
Velojen jännittävän elämän oleellisin osa on alkoholi. Aina. Ilmeisesti tyhjyyttä on poikkeuksetta täytettävä päihteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan elinvoimaa siitä kun joku mamma kärvistelee kaupassa kiljuvan kakaralauman kanssa ❤️
Itse tykkään käydä ilkkumassa äidille vaivihkaa. "Ai, kun pieniä kiukuttaa...eksä osaa hoitaa niitä?"..."tui, tui pikkunen, kato ku täti on näin nättinä ja hymyilee...niiiiiin....ei oo niinku äiti aina myrtsinä ja suttusena....niiin....noin se pikkunen hymyilee aurinkoselle tädille..."
Varmasti menet. Oikeasti istut yhä syvemmät tyytymättömyyden juonteet suupielissä ja alkolasi kädessä kritisoimassa ihmisiä joilla on elämä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelin tänään läpi syksyisen Helsingin tapaamaan ystävääni. Lähdimme sitten yhdessä pimenevään yöhön seikkailemaan. Ihailemme meren harmaita sävyjä, nautimme kupilliset kaakaota (ja lorauksen vahvempaa) Karusellissa, hyppelemme vesilätäköissä. Lauloimme pienessä nousuhumalassa ranskalaisten turistien kanssa Je ne regret rien..
Velojen jännittävän elämän oleellisin osa on alkoholi. Aina. Ilmeisesti tyhjyyttä on poikkeuksetta täytettävä päihteillä.
Viini on jumalten juoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velat ja vampyyrit ovat niin kaukana toisistaan kuin pääsee, koska vampyyrit elää ikuisesti toisin kuin vela joka kuolee, eikä jäljelle jää mitään, edes geenejä.
Vierailija kirjoitti:
Velat ja vampyyrit ovat niin kaukana toisistaan kuin pääsee, koska vampyyrit elää ikuisesti toisin kuin vela joka kuolee, eikä jäljelle jää mitään, edes geenejä.
Siinäpä se hienous onkin. Miksi minusta pitäisi jäädä jäljelle jotain tähän suureen universumiin? Ei vaan voi käsittää pakonomaista tarvetta saada oma perimä jatkumaan. Pelkkiä pölyhiukkasia me tässä isossa kuvassa olemme. Lisääntyjät tuntuvat tuijottelevan kovin tiiviisti sinne omaan napaansa.
Naurattaa teidän velattomien ajatusmaailma. Minä olen kahden pienen lapsen onnellinen äiti. Minä osaan nauttia elämästä ja myös elämästä lasteni kanssa. Olen siisti ja laittautunut joka päivä. En raivoa lapsilleni kaupassa sillä lapseni osaavat käyttäytyä. Ei kaikki ihmiset ole samanlaisia.
Minua kuvottaa ihmiset jotka saa kiksejä toisen epäonnesta ja pahasta olosta. Te ette ole ilmeisesti koskaan saaneet olla itse lapsia kun vihaatte niitä. Yleensä ne vihantunteet kertoo omasta pahasta olosta. Mistä teidän lapsiviha johtuu? Joku trauma omassa lapsuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetti on vela?
Vapaaehtoisesti lapseton.
Elämä on valintojen summa. Joko tiedostamattomia tai tietoisia, mutta valintoja kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelin tänään läpi syksyisen Helsingin tapaamaan ystävääni. Lähdimme sitten yhdessä pimenevään yöhön seikkailemaan. Ihailemme meren harmaita sävyjä, nautimme kupilliset kaakaota (ja lorauksen vahvempaa) Karusellissa, hyppelemme vesilätäköissä. Lauloimme pienessä nousuhumalassa ranskalaisten turistien kanssa Je ne regret rien..
Velojen jännittävän elämän oleellisin osa on alkoholi. Aina. Ilmeisesti tyhjyyttä on poikkeuksetta täytettävä päihteillä.
Viini on jumalten juoma.
Ja vampyyrijumalatarten <3
Ja kenties fantasioitiin vaikka mitä seikkailuja, kun itse asiassa olin menossa hiki hatussa taistelemaan epäsäännöllisten verbien kanssa! Nyt pitäisi päättää, teenkö läksyt tänään vai huomenna.