Mitäköhän minäkin oikein teen Tinderissä, kun aina kuitenkin lopulta tulee sellainen olo, ettei jaksais tavata ketään

Sama. Kirjoittelukin on usein tosi tylsää kun sellaista teennäistä vääntämistä. Olen Tinderissä vain siksi, että haluan huomata että kelpaisin parisuhteeseen enkä ole hylkiö. Kun saan huomiota, voin rauhassa taas nauttia yksinäisyydestä. Oikeasti kai en edes halua mitään seuraa ja siksi en ketään koskaan tapaa, viestittelen vaan niin kauan kuin satun jaksamaan. Nainen 39v

Minulla vähän sama juttu. Mutta välillä kuitenkin lähden treffeille. Ja sitten kun ne treffit lähestyvät, tulee sellainen tyhmä olo, että mitä minäkin idiootti kuvittelen tekeväni. Tällätä nyt itseään ventovierasta miestä varten ja lähteä johonkin, kun voisi olla kotonakin. Sitten istutaan jossain kahvilassa ja tuijotellaan kahvikuppia ja kaikki ihmiset katsoo, että nuo on tindertreffeillä, kun tuo jutustelu on noin vaikeaa. On se vain jotenkin niin noloa. Ja vielä järjestit lapsetkin hoitoon tällaista älyttömyyttä varten. 

Sama, mutta lähden silti treffeille.

Ne treffit on aina ihan hirveitä...mieluummin olen kotona yksin kuin yritän ventovieraan kanssa väkisin seurustella. Eri asia olisi, jos miehillä olisi kunnolliset sosiaaliset taidot, eli pitäisivät yllä keskustelua ja tarjoaisivat ruoat ja juomat, kuten jossain muualla maailmassa. Mutta ei; itse joutuu miestä viihdyttämään, keksimään puheenaiheita kun toinen vaan mutisee ja ostamaan parhaassa tapauksessa myös miehelle kahvit. 

Oikeasti taitaa olla kyse pelosta, eikä jaksamisesta. Onhan se nyt hiton pelottavaa mennä treffeille, jännittää ihan pirusti. Se kyllä muuttuu ehkä pikkuriikkisen helpommaksi aikaa myöten, kun kertyy noita treffejä.

Itse en jaksa pääsääntöisesti edes vastata naisten viesteihin, puhumattakaan että alottaisin ja lähettäisin itse jonku viestin.

Ei niistä tule muuta kuin pettymyksiä.

Onpahan nyt jonkinlainen mätsilista valmiina, jos jossain vaiheessa alkaa kiinnostaa.

t. Mies