Avomies haluaa lapsen, minä en
Elikkä otsikossa ongelma jo tulikin. Olen ollut nykyisen mieheni kanssa yhdessä 2.5 vuotta ja minulla on edellisestä suhteesta (pitkä avioliitto) 9-vuotias lapsi. Nykyinen mieheni haluaisi vauvan mutta minä en, koska tuntuu että teen jo nyt paljon enemmän kotonakin kuin hän ja usein hän on töiden jälkeen niin väsynyt että vain makoilee/nukkuu koko illan.Olen sanonut hänelle näistä asioista mutta ei hän osaa niihin mitään sanoa. Ärsyttää jatkuva vihjailu vauvasta viesteissä.Todellinen syy, miksi en halua vauvaa on se, että minusta tuntuu että se lapsi jäisi minun kontolle ja yksin elätettäväksi.Mies on niin tottunut että voi mennä urheilemaan suoraan töistä, että sanoi itsekin että hän tekisi näin myös jatkossa ja minä voin mennä sitten kun hän tulee. Nykyäänkään hänen palkastaan ei jää yhtään extraa ja minulle jää. Kuitenkaan mistään kihloista tai häistä hän ei puhu mitään, tulee fiilis että olen lapseteko-ja kotityöautomaatti.311
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Sillä lailla. Itse on kyllä haluttu äidiksi ja tehty lapsi mutta puolisolle ei isyyden onnea haluta suoda. Voiko itsekkäämpää kusipäätä olla?
Aloittaja ei sanonut, että hän ei missään tilanteessa tee lasta. Nyt miehellä on helppo vakuuttaa nainen, että hänestä tulee kelpo isä. Ei siihen tarvita muuta kuin muuttaa omaa asennetta, niin nainen voi luottaa, että mies tekee oman osansa lapsen synnyttyä. Eikä tuo asenteen muutos edes maksa mitään eikä ole mitenkään vaivalloista.
Onko se itsekästä kusipäisyyttä että ei tee lasta miehelle jonka toiminta ei ole mieleesi? Mielestäni se on tervettä järkeä.Voi tietty olla joillekin vaikea käsittää. Ap
Minkä takia olet miehen kanssa kun et näköjään luota häneen?
Olenko sanonut että en luota häneen? Jos totean että hänellä ei jää palkasta ylimääräistä tai että hän on väsynyt töiden jälkeen, niin eihän nuo liity luottamukseen mitenkään!? Ap
Vierailija kirjoitti:
Sillä lailla. Itse on kyllä haluttu äidiksi ja tehty lapsi mutta puolisolle ei isyyden onnea haluta suoda. Voiko itsekkäämpää kusipäätä olla?
Voi. Esimerkiksi sellainen, joka haluaa tehdä lapsen muttei hoitaa osuuttaan kodista.
Niin paljon on nähnyt ja kuullut näitä tapauksia (nykyään myös lukenut niistä), joissa lapsi jää korulauseista ja lupauksista huolimatta äidin kontolle, että neuvoisin kaikkia tuntemani naisia tekemään vain sen verran lapsia, kuin yksin jaksaa (ja haluaa!) hoitaa. Miehen apuun ei läheskään aina ole luottamista, ja jos sitä saa, se on plussa. Liian usein jää saamatta. Myös itseltäni - tein sen yhden enkä taipunut enempään. Miehen vaihdoin parempaan.
No on tuo kuin lyönti vasten kasvoja. Ap osoittaa että mies on niin paska ettei voi perustaa miehen toivomaa perhettä. Ainoa järkevä teko on miehen lähteminen.
Mä erosin 10 vuoden avoliitosta siksi,
että mies alkoi painostamaan mua hankkimaan "edes yhden lapsen".
Itse en ole koskaan halunnut lapsia.
Mies tiesi asian, ennen kuin muutimme yhteen.
2,5 vuotta on tosi lyhyt aika yhdessä oloa. En suosittele ihan vielä hankkimaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Sillä lailla. Itse on kyllä haluttu äidiksi ja tehty lapsi mutta puolisolle ei isyyden onnea haluta suoda. Voiko itsekkäämpää kusipäätä olla?
Et sitten viitsinyt aloituksesta lukea ettei halua vauvan hoitoa ja kustannuksia pelkästään itselleen, ja pelkää miehen aikaisemman käytöksen perusteella näin käyvän.
Vierailija kirjoitti:
No on tuo kuin lyönti vasten kasvoja. Ap osoittaa että mies on niin paska ettei voi perustaa miehen toivomaa perhettä. Ainoa järkevä teko on miehen lähteminen.
Tekisikö sinä kommentoija tilanteeseen lapsen jonka hoitaisin sitten yksin kun mies nukkuu kaikki illat? Ja myös elättäisit yksin.. Eiköhän ainoa järkevä teko olisi se että mies jätkevöittäisi toimintaansa jotta lapsi olisi realistinen? Mies on seurustellut lukuisia kertoja ennen minua ja on nyt 37v, miksiköhän hänellä ei sitä lasta jo ole? Hmmm t.Ap
No et tee lasta. Mitä ihmeen järkeä tuollaiseen ns parisuhteeseen olisi tehdä lasta? Sinullahan on jo kaksi lasta.
Ei voi.