Harkitsen kaupunkiin muuttoa, kerro kaupunkilaisuudesta

Harrastusmahdollisuudet. Harrastustani ei voi ohjatusti harrastaa kovin pienillä paikkakunnilla yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan Treen keskustaan muuta! Karmea paikka jossa joka asunnon alta menee joku suuri vilkasliikenteinen tie - hirveä mökä. Myöskin keskusta on täynnä juoppoja, narkkareita, avohoitopotilaita yms. Keskustaa ei enää siivota. Ihmiset kerrostaloissa bilettävä ja mökäävät.

Palveluita ei ole koska keskusta on yhtä ratikkatyömaata ja lappu on luukulla monilla yrityksillä ja paljon tyhjiä liiketiloja. Ratikkatyöt häiritsevät jopa keskustan ravintoloissa syömistä (on siellä siis tietty jotain ruokapaikkoja).

Itse halua muuttaa maalle ja pian täältä työmaalta!

Vaikka Tampereelle muuttaisi, ei ole pakko muuttaa aivan keskustaan. Ja keskustassa on muitakin paikkoja kuin Hämeenkadun tai Satakunnankadun varsi, sieltäkin löytyy hyvinkin hiljaisia paikkoja, joista ei mene vilkasta eikä edes hiljaista tietä ikkunan alta, vaan rauhallinen piha. Kokemusta on, täytyy vain muistaa pitää nuo kriteerit mielessä, kun asuntoa etsii.

Tosin en olisi huolestunut, että ap päätyy aivan keskustaan: Jos on tottunut halvalla asumaan "maalla", ajatus aivan keskustasta karsiutuu todennäköisesti nopeasti siinä vaiheessa, kun alkaa katselemaan asuntojen hintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on lähellä: ruokakaupat, vaatekaupat, kirkko, museot, terveydenhuoltopalvelut, päiväkodit, koulut, kaikki mahdolliset erikoisliikkeet, kahvilat, ravintolat, kirjasto, teatteri, elokuvateatteri. Melkein minne tahansa pääsee helposti kävellen tai pyörällä. Jos ei niillä, niin julkisia on helppo ja nopea käyttää. Autoa ei oikeastaan tarvitse. Omassa kotikaupungissa on kaikki, mitä elämiseen voi tarvita, ei koskaan tarvitse lähteä kauemmas. Lapsille on erittäin hyvä valikoima päiväkoteja ja kouluja. Päiväkoteja on joka lähtöön peruspäiväkodeista ilmaisupainotteisiin tai "teemapäiväkoteihin". Taiteellinen lapsi voi mennä musiikkipainotteiseen tai ilmaisupainotteiseen yläkouluun, urheilullinen lapsi urheilupainotteiseen kouluun. Koulutus on täällä erittäin laadukasta. Lukioon tai amikseen ei tarvitse lähteä kauas ja niistäkin on valinnanvaraa paljon. Täällä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kuten festareita. Jos tulee tylsää, niin jokaiselle löytyy jotakin. Ja vaikka kaupungissa ollaankin, ei luonto ole kovin kaukana. Nopeasti pääsee metsään lenkille tai puistoon kävelemään.

Suosittelen kaupunkielämää lämpimästi.

Tästä unohtui vielä erittäin monipuoliset ja laadukkaat urheilumahdollisuudet. Halusitpa sitten yleisurheilemaan, voimistelemaan, pelaamaan tennistä, sulkapalloa, salibandya, jääkiekkoa tai golfia, miekkailemaan, tanssimaan, ratsastamaan... Lista jatkuu pitkään, mutta kaikki on saavutettavissa.

Ratsastus kaupunkissa? Ei taida oikein olla mahdollista. Tai enhän minä tiedä mitä ratsastusta sinä tarkoitat... Golf myöskään ei ole mikään kaupunki laji.

No vähän te maalaiset mistään tiedätte! Stadissa Keskuspuistossa on ratsastushalli. Eli parin kilsan päässä Rautatieasemalta.

Huoh. Aina ihmetyttää nämä maalaiset, joiden mielestä Helsinki on kuin miljoonakaupunki ja kivikylä :D

Käykää nyt jossain Shanghaissa tai Pekingissä joissa on yli 20 miljoonaa asukasta! Siis n. viisi kertaa enemmän kuin koko Suomessa ja kaupungit yhtä pilvenpiirtäjää.

Muuten harva yllä kertoi kaupungin parhaan puolen. Siis luontoa täällä on totta kai, tuossa puolentoista kilsan päässä tästä meiltäkin on luonnonsuojelualue ja muunlaista luontoa on yllin kyllin. Ja totta on kulttuuri-, viihde- ja muuta tapahtumaa sekä urheilu-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet. Mun mielestä parasta on kuitenkin elää ihmisenä kaupungin ihmisten joukossa.

Tänne mahtuu niin erilaista tallaajaa. Kukaan ei oikeastaan kyttää eikä kyräile, täällä voi olla ihan oma itsensä, pukeutua ja harrastaa miten haluaa. Kaikelle ja kaikille on tilaa. Ja silti oma lähiö ja keskusta ovat aika pieniä pakkoja, joten niissä usein tavoittaa kyläyhteisön hyvät puolet. Meilläkin on sellainen kerrostalo, että kaikki tuntevat ja moikkailevat toisiaan, pihalla jutellaan, yms. Myös bussikuskit tuntee meitä asukkaita. Jos taas sattuu lähialueessei epämieluisaa sakkia, voit aina pyöriä keskustassa tai muualla.

Olen ydinkeskustassa töissä, ja hauskinta on että kaikki tuttavat ympäri Suomen ja maailmalta tulevat juuri kekustaan ja tapaamme usein, koska vaikka heillä olisi tiukka aikataulu, kaikki ehtivät keskustassa käydä kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Jonnekin susirajan taakse ei lähtisi kukaan.

Keskustassa työskentelyllä on sekin hyvä puoli, että vaikka en itse jatkuvasti tykkää osallistua kaikkiin tapahtumiin, niin stadissa olet keskellä kaikkea ja näet vaikka mitä vaikkapa vain kävellessäsi töistä bussille tai kauppaan.

Silloin kun ei ole sosiaalisella tuulella mutta haluaa olla ihmisten ilmoilla on keskustassa kiva palloilla, istua kahviloissa ja olla osa elämää, mutta omissa oloissaan. Ja silloin kun haluaa osallistua johonkin, stadi tarjoaa myös vaikka mitä mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään.

Minulle kaupungin iloja täällä pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi yli tunnin työmatka, siis yhteen suuntaan. Työmatkan voi kulkea bussilla + metrolla + kävellen tai kuten minä polkupyörällä. Autolla voisi kulkea muuten, mutta pysäköinti tulisi niin kalliiksi että työssäkäynti ei olisi enää järkevää.

Kaupassa käyn viiden kilometrin päässä olevassa ostoshelvetissä. Kallis lähikauppa olisi 2-3 kilometrin päässä.

En ole mielestäni käyttänyt muutamaan vuosikymmeneen mitään sellaisia kaupungin palveluja joita ei löytyisi jokaisesta Suomen kirkonkylästä. En käy oopperassa, en teatterissa, en konserteissa, en elokuvissa, en urheilutilaisuuksissa ja oma liikuntaharrastus rajoittuu pyöräilyyn, patikointiin ja kävelyyn, joita voi harjoittaa maalla jopa paremmin kuin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on lähellä: ruokakaupat, vaatekaupat, kirkko, museot, terveydenhuoltopalvelut, päiväkodit, koulut, kaikki mahdolliset erikoisliikkeet, kahvilat, ravintolat, kirjasto, teatteri, elokuvateatteri. Melkein minne tahansa pääsee helposti kävellen tai pyörällä. Jos ei niillä, niin julkisia on helppo ja nopea käyttää. Autoa ei oikeastaan tarvitse. Omassa kotikaupungissa on kaikki, mitä elämiseen voi tarvita, ei koskaan tarvitse lähteä kauemmas. Lapsille on erittäin hyvä valikoima päiväkoteja ja kouluja. Päiväkoteja on joka lähtöön peruspäiväkodeista ilmaisupainotteisiin tai "teemapäiväkoteihin". Taiteellinen lapsi voi mennä musiikkipainotteiseen tai ilmaisupainotteiseen yläkouluun, urheilullinen lapsi urheilupainotteiseen kouluun. Koulutus on täällä erittäin laadukasta. Lukioon tai amikseen ei tarvitse lähteä kauas ja niistäkin on valinnanvaraa paljon. Täällä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kuten festareita. Jos tulee tylsää, niin jokaiselle löytyy jotakin. Ja vaikka kaupungissa ollaankin, ei luonto ole kovin kaukana. Nopeasti pääsee metsään lenkille tai puistoon kävelemään.

Suosittelen kaupunkielämää lämpimästi.

Tästä unohtui vielä erittäin monipuoliset ja laadukkaat urheilumahdollisuudet. Halusitpa sitten yleisurheilemaan, voimistelemaan, pelaamaan tennistä, sulkapalloa, salibandya, jääkiekkoa tai golfia, miekkailemaan, tanssimaan, ratsastamaan... Lista jatkuu pitkään, mutta kaikki on saavutettavissa.

Ratsastus kaupunkissa? Ei taida oikein olla mahdollista. Tai enhän minä tiedä mitä ratsastusta sinä tarkoitat... Golf myöskään ei ole mikään kaupunki laji.

No vähän te maalaiset mistään tiedätte! Stadissa Keskuspuistossa on ratsastushalli. Eli parin kilsan päässä Rautatieasemalta.

Huoh. Aina ihmetyttää nämä maalaiset, joiden mielestä Helsinki on kuin miljoonakaupunki ja kivikylä :D

Käykää nyt jossain Shanghaissa tai Pekingissä joissa on yli 20 miljoonaa asukasta! Siis n. viisi kertaa enemmän kuin koko Suomessa ja kaupungit yhtä pilvenpiirtäjää.

Muuten harva yllä kertoi kaupungin parhaan puolen. Siis luontoa täällä on totta kai, tuossa puolentoista kilsan päässä tästä meiltäkin on luonnonsuojelualue ja muunlaista luontoa on yllin kyllin. Ja totta on kulttuuri-, viihde- ja muuta tapahtumaa sekä urheilu-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet. Mun mielestä parasta on kuitenkin elää ihmisenä kaupungin ihmisten joukossa.

Tänne mahtuu niin erilaista tallaajaa. Kukaan ei oikeastaan kyttää eikä kyräile, täällä voi olla ihan oma itsensä, pukeutua ja harrastaa miten haluaa. Kaikelle ja kaikille on tilaa. Ja silti oma lähiö ja keskusta ovat aika pieniä pakkoja, joten niissä usein tavoittaa kyläyhteisön hyvät puolet. Meilläkin on sellainen kerrostalo, että kaikki tuntevat ja moikkailevat toisiaan, pihalla jutellaan, yms. Myös bussikuskit tuntee meitä asukkaita. Jos taas sattuu lähialueessei epämieluisaa sakkia, voit aina pyöriä keskustassa tai muualla.

Olen ydinkeskustassa töissä, ja hauskinta on että kaikki tuttavat ympäri Suomen ja maailmalta tulevat juuri kekustaan ja tapaamme usein, koska vaikka heillä olisi tiukka aikataulu, kaikki ehtivät keskustassa käydä kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Jonnekin susirajan taakse ei lähtisi kukaan.

Keskustassa työskentelyllä on sekin hyvä puoli, että vaikka en itse jatkuvasti tykkää osallistua kaikkiin tapahtumiin, niin stadissa olet keskellä kaikkea ja näet vaikka mitä vaikkapa vain kävellessäsi töistä bussille tai kauppaan.

Silloin kun ei ole sosiaalisella tuulella mutta haluaa olla ihmisten ilmoilla on keskustassa kiva palloilla, istua kahviloissa ja olla osa elämää, mutta omissa oloissaan. Ja silloin kun haluaa osallistua johonkin, stadi tarjoaa myös vaikka mitä mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään.

Sinne keskuspuistoonko mahtuu kaikki ratsastajat ja hevoset? Kyllä sitä muutakin aluetta tarvitaan kun kaupunkia asfaltteineen betonitaloineen. Tiesitkö Tukholman keskustassa olevan myös ratsastustalli? Tai New Yorkissa on ratsastuskoulu pilvenpiirtäjässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on lähellä: ruokakaupat, vaatekaupat, kirkko, museot, terveydenhuoltopalvelut, päiväkodit, koulut, kaikki mahdolliset erikoisliikkeet, kahvilat, ravintolat, kirjasto, teatteri, elokuvateatteri. Melkein minne tahansa pääsee helposti kävellen tai pyörällä. Jos ei niillä, niin julkisia on helppo ja nopea käyttää. Autoa ei oikeastaan tarvitse. Omassa kotikaupungissa on kaikki, mitä elämiseen voi tarvita, ei koskaan tarvitse lähteä kauemmas. Lapsille on erittäin hyvä valikoima päiväkoteja ja kouluja. Päiväkoteja on joka lähtöön peruspäiväkodeista ilmaisupainotteisiin tai "teemapäiväkoteihin". Taiteellinen lapsi voi mennä musiikkipainotteiseen tai ilmaisupainotteiseen yläkouluun, urheilullinen lapsi urheilupainotteiseen kouluun. Koulutus on täällä erittäin laadukasta. Lukioon tai amikseen ei tarvitse lähteä kauas ja niistäkin on valinnanvaraa paljon. Täällä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kuten festareita. Jos tulee tylsää, niin jokaiselle löytyy jotakin. Ja vaikka kaupungissa ollaankin, ei luonto ole kovin kaukana. Nopeasti pääsee metsään lenkille tai puistoon kävelemään.

Suosittelen kaupunkielämää lämpimästi.

Tästä unohtui vielä erittäin monipuoliset ja laadukkaat urheilumahdollisuudet. Halusitpa sitten yleisurheilemaan, voimistelemaan, pelaamaan tennistä, sulkapalloa, salibandya, jääkiekkoa tai golfia, miekkailemaan, tanssimaan, ratsastamaan... Lista jatkuu pitkään, mutta kaikki on saavutettavissa.

Ratsastus kaupunkissa? Ei taida oikein olla mahdollista. Tai enhän minä tiedä mitä ratsastusta sinä tarkoitat... Golf myöskään ei ole mikään kaupunki laji.

No vähän te maalaiset mistään tiedätte! Stadissa Keskuspuistossa on ratsastushalli. Eli parin kilsan päässä Rautatieasemalta.

Huoh. Aina ihmetyttää nämä maalaiset, joiden mielestä Helsinki on kuin miljoonakaupunki ja kivikylä :D

Käykää nyt jossain Shanghaissa tai Pekingissä joissa on yli 20 miljoonaa asukasta! Siis n. viisi kertaa enemmän kuin koko Suomessa ja kaupungit yhtä pilvenpiirtäjää.

Muuten harva yllä kertoi kaupungin parhaan puolen. Siis luontoa täällä on totta kai, tuossa puolentoista kilsan päässä tästä meiltäkin on luonnonsuojelualue ja muunlaista luontoa on yllin kyllin. Ja totta on kulttuuri-, viihde- ja muuta tapahtumaa sekä urheilu-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet. Mun mielestä parasta on kuitenkin elää ihmisenä kaupungin ihmisten joukossa.

Tänne mahtuu niin erilaista tallaajaa. Kukaan ei oikeastaan kyttää eikä kyräile, täällä voi olla ihan oma itsensä, pukeutua ja harrastaa miten haluaa. Kaikelle ja kaikille on tilaa. Ja silti oma lähiö ja keskusta ovat aika pieniä pakkoja, joten niissä usein tavoittaa kyläyhteisön hyvät puolet. Meilläkin on sellainen kerrostalo, että kaikki tuntevat ja moikkailevat toisiaan, pihalla jutellaan, yms. Myös bussikuskit tuntee meitä asukkaita. Jos taas sattuu lähialueessei epämieluisaa sakkia, voit aina pyöriä keskustassa tai muualla.

Olen ydinkeskustassa töissä, ja hauskinta on että kaikki tuttavat ympäri Suomen ja maailmalta tulevat juuri kekustaan ja tapaamme usein, koska vaikka heillä olisi tiukka aikataulu, kaikki ehtivät keskustassa käydä kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Jonnekin susirajan taakse ei lähtisi kukaan.

Keskustassa työskentelyllä on sekin hyvä puoli, että vaikka en itse jatkuvasti tykkää osallistua kaikkiin tapahtumiin, niin stadissa olet keskellä kaikkea ja näet vaikka mitä vaikkapa vain kävellessäsi töistä bussille tai kauppaan.

Silloin kun ei ole sosiaalisella tuulella mutta haluaa olla ihmisten ilmoilla on keskustassa kiva palloilla, istua kahviloissa ja olla osa elämää, mutta omissa oloissaan. Ja silloin kun haluaa osallistua johonkin, stadi tarjoaa myös vaikka mitä mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään.

Sinne keskuspuistoonko mahtuu kaikki ratsastajat ja hevoset? Kyllä sitä muutakin aluetta tarvitaan kun kaupunkia asfaltteineen betonitaloineen. Tiesitkö Tukholman keskustassa olevan myös ratsastustalli? Tai New Yorkissa on ratsastuskoulu pilvenpiirtäjässä.

Googletapa "ratsastustalli pääkaupunkiseutu". Jo muuttuu ääni kellossa.

Oon asunut sekä maalla että kaupungissa ja molemmissa olen viihtynyt. Isossa kaupungissa on monipuolinen kulttuuritarjonta: elokuvat, näyttelyt, festivaalit, tanssi, sirkus, mitä vaa voi kuvitella. Voi hävitä massaan eli voi vapaasti olla omanlaisensa. Ihmisiä on joka lähtöön. Kaupungissa voi elää vilkasta kahvila ja ruokaelämää. Kaupungissa on yleensä melko hyvät shoppailumahdollisuudet. Kaupunki on myös pullollaan kaikkea tekemistä: on luontoretkeä, opastuskierrosta, liikuntahallia, kurssia ja actionia. kaupunginosat järjestävät häppeningejä, kirppareita on joka lähtöön. Aina löytyy uutta katsottavaa. Ikävää kaupungissa on melu, roskaisuus, negatiivistenkin kulttuuristen ilmiöiden iholle tuleminen, aggressiiviset ihmiset, liika väkimäärä jokapaikassa, sääntöjä noudattamattomat ihmiset, joita ei ole yksi tai kaksi vain kymmeniä joka päivä. Kuka ajelee autolla liikuntapuistossa, toinen ajaa päin punaista, kolmas ulkoiluttaa tappokoiraansa vapaana, metrossa jäädään ovien väliin, vaikka kuulutus kuuluu, että näin ei saa tehdä. Kaupunki ei todellakaan ole harmoninen asuinympäristö. Jos tällaista sekametelisoppaa ei kestä, ei ehkä kannata muuttaa kaupunkiin. Suomalaiset (tai suurin osa) ovat lisäksi asuneet niin vähän aikaa kaupungeissa, että käytöstavoista on turha puhua. Lisäksi naapuriaan ei voi välttämättä valita. Mutta yllätyksellisistä kohtaamisista voi olla myös paljon iloa. Ikävä kyllä isossakin kaupungissa voi kyllä olla myös kovin yksin jos ei itsellä ole kykyä luoda kontakteja muihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on lähellä: ruokakaupat, vaatekaupat, kirkko, museot, terveydenhuoltopalvelut, päiväkodit, koulut, kaikki mahdolliset erikoisliikkeet, kahvilat, ravintolat, kirjasto, teatteri, elokuvateatteri. Melkein minne tahansa pääsee helposti kävellen tai pyörällä. Jos ei niillä, niin julkisia on helppo ja nopea käyttää. Autoa ei oikeastaan tarvitse. Omassa kotikaupungissa on kaikki, mitä elämiseen voi tarvita, ei koskaan tarvitse lähteä kauemmas. Lapsille on erittäin hyvä valikoima päiväkoteja ja kouluja. Päiväkoteja on joka lähtöön peruspäiväkodeista ilmaisupainotteisiin tai "teemapäiväkoteihin". Taiteellinen lapsi voi mennä musiikkipainotteiseen tai ilmaisupainotteiseen yläkouluun, urheilullinen lapsi urheilupainotteiseen kouluun. Koulutus on täällä erittäin laadukasta. Lukioon tai amikseen ei tarvitse lähteä kauas ja niistäkin on valinnanvaraa paljon. Täällä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kuten festareita. Jos tulee tylsää, niin jokaiselle löytyy jotakin. Ja vaikka kaupungissa ollaankin, ei luonto ole kovin kaukana. Nopeasti pääsee metsään lenkille tai puistoon kävelemään.

Suosittelen kaupunkielämää lämpimästi.

Tästä unohtui vielä erittäin monipuoliset ja laadukkaat urheilumahdollisuudet. Halusitpa sitten yleisurheilemaan, voimistelemaan, pelaamaan tennistä, sulkapalloa, salibandya, jääkiekkoa tai golfia, miekkailemaan, tanssimaan, ratsastamaan... Lista jatkuu pitkään, mutta kaikki on saavutettavissa.

Ratsastus kaupunkissa? Ei taida oikein olla mahdollista. Tai enhän minä tiedä mitä ratsastusta sinä tarkoitat... Golf myöskään ei ole mikään kaupunki laji.

No vähän te maalaiset mistään tiedätte! Stadissa Keskuspuistossa on ratsastushalli. Eli parin kilsan päässä Rautatieasemalta.

Huoh. Aina ihmetyttää nämä maalaiset, joiden mielestä Helsinki on kuin miljoonakaupunki ja kivikylä :D

Käykää nyt jossain Shanghaissa tai Pekingissä joissa on yli 20 miljoonaa asukasta! Siis n. viisi kertaa enemmän kuin koko Suomessa ja kaupungit yhtä pilvenpiirtäjää.

Muuten harva yllä kertoi kaupungin parhaan puolen. Siis luontoa täällä on totta kai, tuossa puolentoista kilsan päässä tästä meiltäkin on luonnonsuojelualue ja muunlaista luontoa on yllin kyllin. Ja totta on kulttuuri-, viihde- ja muuta tapahtumaa sekä urheilu-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet. Mun mielestä parasta on kuitenkin elää ihmisenä kaupungin ihmisten joukossa.

Tänne mahtuu niin erilaista tallaajaa. Kukaan ei oikeastaan kyttää eikä kyräile, täällä voi olla ihan oma itsensä, pukeutua ja harrastaa miten haluaa. Kaikelle ja kaikille on tilaa. Ja silti oma lähiö ja keskusta ovat aika pieniä pakkoja, joten niissä usein tavoittaa kyläyhteisön hyvät puolet. Meilläkin on sellainen kerrostalo, että kaikki tuntevat ja moikkailevat toisiaan, pihalla jutellaan, yms. Myös bussikuskit tuntee meitä asukkaita. Jos taas sattuu lähialueessei epämieluisaa sakkia, voit aina pyöriä keskustassa tai muualla.

Olen ydinkeskustassa töissä, ja hauskinta on että kaikki tuttavat ympäri Suomen ja maailmalta tulevat juuri kekustaan ja tapaamme usein, koska vaikka heillä olisi tiukka aikataulu, kaikki ehtivät keskustassa käydä kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Jonnekin susirajan taakse ei lähtisi kukaan.

Keskustassa työskentelyllä on sekin hyvä puoli, että vaikka en itse jatkuvasti tykkää osallistua kaikkiin tapahtumiin, niin stadissa olet keskellä kaikkea ja näet vaikka mitä vaikkapa vain kävellessäsi töistä bussille tai kauppaan.

Silloin kun ei ole sosiaalisella tuulella mutta haluaa olla ihmisten ilmoilla on keskustassa kiva palloilla, istua kahviloissa ja olla osa elämää, mutta omissa oloissaan. Ja silloin kun haluaa osallistua johonkin, stadi tarjoaa myös vaikka mitä mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään.

Sinne keskuspuistoonko mahtuu kaikki ratsastajat ja hevoset? Kyllä sitä muutakin aluetta tarvitaan kun kaupunkia asfaltteineen betonitaloineen. Tiesitkö Tukholman keskustassa olevan myös ratsastustalli? Tai New Yorkissa on ratsastuskoulu pilvenpiirtäjässä.

Googletapa "ratsastustalli pääkaupunkiseutu". Jo muuttuu ääni kellossa.

Nyt puhutaan kaupungista ei seudusta. Joko kello tikittää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnäri lähellä. Syöksysynnyttäjänä olisin saattanut synnyttää autoon, jos ei olisi asuttu 10 minuutin ajomatkan päässä synnäriltä.

Myös ensiavun läheisyyttä on tullut lasten kanssa kiiteltyä mielessään pariin kertaan. Ei mitään hurjan vakavaa ole sattunut, mutta silti kun on pitänyt lähteä yöllä on ollut kiva, ettei ole tarvinnut reissata mistään kaukaa. (35 km Tampereelta ei tosin ole kovin pitkä matka, eli tässä ei saavuta suurempaa hyötyä.)

Mitä voi tapahtua lapsille pari kertaa, että päivystykseen pitää lähteä?

Kuume (pari viikkoisella vauvalla), nilkka nyrjähtänyt ja lego nenässä. Siinä oli jo kolme, mutta menkööt yksi kaupan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Golf myöskään ei ole mikään kaupunki laji.

Jaa, ikävää, etten ole tuota tiennyt.

T. Talin golfkentällä Helsingissä kymmeniä vuosia pelannut helsinkiläinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnäri lähellä. Syöksysynnyttäjänä olisin saattanut synnyttää autoon, jos ei olisi asuttu 10 minuutin ajomatkan päässä synnäriltä.

Myös ensiavun läheisyyttä on tullut lasten kanssa kiiteltyä mielessään pariin kertaan. Ei mitään hurjan vakavaa ole sattunut, mutta silti kun on pitänyt lähteä yöllä on ollut kiva, ettei ole tarvinnut reissata mistään kaukaa. (35 km Tampereelta ei tosin ole kovin pitkä matka, eli tässä ei saavuta suurempaa hyötyä.)

Mitä voi tapahtua lapsille pari kertaa, että päivystykseen pitää lähteä?

Kuume (pari viikkoisella vauvalla), nilkka nyrjähtänyt ja lego nenässä. Siinä oli jo kolme, mutta menkööt yksi kaupan päälle.

Miksi sitten pitää mennä päivystykseen? Varmaan olisitte voineet mennä kaupungin ensiapuun joka on 15 - 22 auki joka päivä. Päivystykseen tulee sairaskohtauksen saaneet yleensä ambulanssilla ja siellä 24  päivystys. Lisäksi nyrjähtänyt nilkka tai lego nenässä ei ole päivystyksen asia.

Minulle se ei ole mikään palvelukysymys vaan identiteetti. Yksinkertaisesti tunnen itseni kaupunkilaiseksi. Maalla tuntuisi, että olisi syrjässä ja väärässä paikassa. Tykkään myös siitä, että ympärillä on ihmisiä ja vilinää eikä autiota.

Vierailija kirjoitti:

Asun Helsingissä. Mulla on ruokakauppa kahden minuutin matkan päässä kotiovelta. Miehellä on työmatkaa saman verran vaikka ei se siellä ruokakaupassa ole töissä. Lapsen päiväkotiin on kävelyä viiden minuutin verran. Kun se menee kouluun, koulu on tien toisella puolella. Maan suurin uimahalli on naapurissa ja kirjasto. Ei kai kukaan enää shoppaile fyysisesti kun nettikin on olemassa ja niihin teattereihin voi lähteä vähän pidemmällekin. Minä arvostan sitä, että arjen asiat on lähellä ja aikaa ei menee mihinkään jonninjoutavaan autossa istumiseen.

En asu stadissa eli kaupungissa vaan maaseudulla Kuopiossa ja ruokakauppaan S-market tai K-supermarket on matkaa 150 metriä, Lidl 400 metrin. Asunnosta katsoen tässä on 3 päiväkotia alle 500 metrin sisällä, koulu samoin 500 metrin päässä. Kirjasto no lähikirjasto sijaitsee 100 metrin päässä sekä uimahalli+jäähalli on 300 metrin päässä. Lisäksi terveyskeskus 200 metrin päässä.

Kyllä maaseudulla on mukavaa!

Suomessa on vain yksi kaupunki, ja sekin kovin pieni. Eikä valtaosa tästä Helsingistäkään ole oikeaa kaupunkia, vaan lähiösekasikiötä.

35 kilometriä on niin lyhyt etäisyys, että en kyllä tiedä miten itse saisin itselleni perusteltua sen että tuolta pitäisi muuttaa kaupunkiin varsinkaan jos ei tuon enempää kaupungin palveluita käytä. Olen aikanaan itse asunut tuollaisen etäisyyden päästä kaupungista, enkä kokenut kyllä jääväni mistään paitsi. Kaupunkiin ajoi reilussa puolessa tunnissa ja kaikki sen palvelut olivat ihan samalla tavalla käytettävissä kuin silloin kun asuu vaikkapa 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 

Mutta jos vastaan kysymykseen, niin itse käytän useimmiten seuraavia kaupungin palveluita: elokuvateatteri, kahvilat, tori. Vaatekaupoissa käyn niin harvoin että olisi ihan samantekevää vaikka asuisin maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä arvostan sitä, että arjen asiat on lähellä ja aikaa ei menee mihinkään jonninjoutavaan autossa istumiseen.

Paljon lähempänähän arjen asiat ovat pikkutaajamassa. Maalla esimerkiksi työmatkojen kesto on hyvin hyvin lyhyt verrattuna kaupunkeihin. Myös työmatkojen pituudet ovat maalla paljon lyhyempiä kuin kaupungeissa.

No höps. Kaupunkeja on muuallakin kuin kehäkolmosen sisäpuolella. Asun erään suomalaisittain suuren kaupungin keskustassa ja kävellen/pyöräillen pääsee parissa minuutissa minne vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnäri lähellä. Syöksysynnyttäjänä olisin saattanut synnyttää autoon, jos ei olisi asuttu 10 minuutin ajomatkan päässä synnäriltä.

Myös ensiavun läheisyyttä on tullut lasten kanssa kiiteltyä mielessään pariin kertaan. Ei mitään hurjan vakavaa ole sattunut, mutta silti kun on pitänyt lähteä yöllä on ollut kiva, ettei ole tarvinnut reissata mistään kaukaa. (35 km Tampereelta ei tosin ole kovin pitkä matka, eli tässä ei saavuta suurempaa hyötyä.)

Mitä voi tapahtua lapsille pari kertaa, että päivystykseen pitää lähteä?

Kuume (pari viikkoisella vauvalla), nilkka nyrjähtänyt ja lego nenässä. Siinä oli jo kolme, mutta menkööt yksi kaupan päälle.

Miksi sitten pitää mennä päivystykseen? Varmaan olisitte voineet mennä kaupungin ensiapuun joka on 15 - 22 auki joka päivä. Päivystykseen tulee sairaskohtauksen saaneet yleensä ambulanssilla ja siellä 24  päivystys. Lisäksi nyrjähtänyt nilkka tai lego nenässä ei ole päivystyksen asia.

Ei kaikissa kaupungeissa ole mitään ensiapuja erikseen. On terveyskeskus arkisin klo.8-16 ja muulloin palvelee päivystys.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilainen, kerro mitä kaupungin palveluita olet käyttänyt viimeisen kuukauden aikana. Tarkoitan nyt sellaisia palveluita, joita ei 5000 asukkaan pikkukylissä ole.

Asun tällä hetkellä 35 kilometrin päässä Tampereesta. Asuminen on täällä halpaa, kaupungista en saisi likikään tätä asumisen tasoa samalla hinnalla.

Baareissa en enää ikänikään vuoksi juokse, myöskään shoppailu ei kiinnosta. Kahvin juon kotona, oma espressokone on. Teatterissa käyn muutaman kerran vuodessa, samoin museoissa ja näyttelyissä tai messuilla. Ne ovat ajomatkan päässä, koska yöksi ei tarvitse paikkaa. Kotiteatteri on suuressa omakotitalossa.

Olen yrittänyt konkretisoida itselleni, mikä minua kaupunkiin muuttamisessa vetoaa, mutta en oikein osaa. Kerro siis kaupunkilainen, mitä kaupunkilaista olet viimeisen kuukauden aikana tehnyt. Mitä sellaista kaupunkielämään kuuluu, jota ei voi saavuttaa asumalla 35 kilometriä kaupungista?

Kaupungissa parasta, että saa olla omissa oloissaan ihmisten keskellä. Kukaan ei kyttää tai juorua.

Enpä osaa lisätä juttuja jo listaamiisi asioihin muuten. Miksi harkitset muuttoa?

Ainoa mikä tulee mieleen näin helsinkiläisenä on meren läheisyys ja helppo lähteä reissuun ulkomaille.

Mutta tervetuloa, jos olet Helsinkiin tulossa :).

Katutaide, block partyt ja olisihan ne MM-lätkäjuhlat vähän toista Kälviän keskustassa.

Kaupungin keskeinen alue jolla asun on kuin kylä: kadulla näkee tuttuja, järjestämme spontaanisti kahvitreffejä, retkiä ja arki-illallisia, pääsen parin tunnin ajassa katsomaan leffan tai muun esityksen (vauvan takia en halua olla vielä pitkään pois), ulkosaaristo ja muut luontokohteet ovat lähellä, käyn hetkessä jumpassa naapurikorttelien monilla saleilla, kävelyillä katselen mielenkiintoista elämää ja arkkitehtuuria, pyöräilen kaikkialle, on aina varaa mennä taksilla kotiin, kotikortteleissa monia hyviä ruokapaikkoja ja kauppahallit, torit, kirpputorit, museot, erikoisliikkeet... Nukkumalähiö ja telkkarinkatselu töiden jälkeen olisi mulle kauhistus, vaikka olen introvertti. Läheiset ja toimiva arki ovat tärkeitä, ei vain jouluna ja juhannuksena puuhatut kokoontumiset. Mulle puitteet ei merkkaa (esim että maalta saisi ison talon) vaan kokemukset ja elämykset yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Näemme viikoittain.