Lukion pitkän matikan kursseista tullut
pääasiassa ysejä ( yksi kasi ja yksi kymppi ). Onko mahdollisuuksia saada L yo-kirjoituksista? Tai miten suuri mahdollisuus saada L?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
pääasiassa ysejä ( yksi kasi ja yksi kymppi ). Onko mahdollisuuksia saada L yo-kirjoituksista? Tai miten suuri mahdollisuus saada L?
Eikös se L tule parhaalle 5% kokeen tekijöistä?
Mä sain laudaturin viime keväänä pitkästä matikasta. Mutta mulla olikin kaikista kursseista kympit. Enpä oikein usko, että ap voi saada laudaturia, jos löytyy yksikin kasi tai numerot ovat kymppiä huonompia.
Ovatko ne ysit tulleet suhteellisen helposti vai oletko puurtanut niiden eteen hikisesti? Edellisessä tapauksessa laudatur on hyvin mahdollinen, jos valmistaudut hyvin kokeeseen, jälkimmäisessä tapauksessa eximia on todennäköisempi. Omista lapsistani toinen kirjoitti vastaavilla kurssiarvosanoilla laudaturin ja toinen eximian. Mutta sillä eximian kirjoittajalla ei varsinaisesti olekaan matikkapäätä, vaan sekä kurssiarvosanat että yo-kirjoitukset vaativat paljon työntekoa. Laudaturin kirjoittaja on taas matematiikassa lahjakas, mutta valitettavan laiska.
6 täydentää vielä: ei sillä laudaturin kirjoittajalla kuitenkaan ollut yhtään kasia matematiikasta kurssiarvosanana. Ja kymppejäkin saattoi olla enemmän kuin yksi, mutta joka tapauksessa ysejä oli enemmistö niin, että lukion päättötodistuksessa matematiikan arvosana oli 9.
Riippuu myös lukion ja opettajan tasosta.
Oma opettajani oli todella vaativa ja preppasi meitä yliopistoa varten. Lähes koko luokka sai kursseista seiskoja, mutta sitten koitti yo-kevät ja totuus paljastui. Valtakunnallisessa vertailussa saimmekin eximioita ja laudatureja, koska meitä oli treenattu niin lujaa!
Vierailija kirjoitti:
L 10
E 9
M 8
C 7
B 6
A 5
I 4
Näin arvioimalla L tulisi noin 14%:lle kirjoittaneista. Todellisuudessa se tulee vain 5%:lle. Eli melkein kolme kertaa esittämääsi vaikeampaa on saada se L.
Jos alat kertaamaan nyt, niin helpot mahdollisuudet saada L.
Vierailija kirjoitti:
Jos alat kertaamaan nyt, niin helpot mahdollisuudet saada L.
Keväällä.
Älä kysele, vaan hakkaa kaaliisi sitä matikkaa! Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös lukion ja opettajan tasosta.
Oma opettajani oli todella vaativa ja preppasi meitä yliopistoa varten. Lähes koko luokka sai kursseista seiskoja, mutta sitten koitti yo-kevät ja totuus paljastui. Valtakunnallisessa vertailussa saimmekin eximioita ja laudatureja, koska meitä oli treenattu niin lujaa!
SYK?
Välttämättä lukion kurssiarvosanalla ei ole mitään tekemistä yo-arvosanan kanssa. Suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain laudaturin viime keväänä pitkästä matikasta. Mutta mulla olikin kaikista kursseista kympit. Enpä oikein usko, että ap voi saada laudaturia, jos löytyy yksikin kasi tai numerot ovat kymppiä huonompia.
Jaa kyllä minun kyllä minun mies on saanut pitkästä matematiikasta laudaturin vaikka kursseista yksi oli kasi ja yksi oli ysi. Loput olivatkin kymppejä. Toki mieheni (ja minä) ollaan kirjotettu 2010-luvun alussa, jolloin laudatureja sai oikeastikin vain sen Gaussin käyrän mukaisesti eli 5 %. Nykyäänhän arvosteluasteikkoa ollaan muutettu ettei se ole enää täysin sidoksissa Gaussin käyrään ja laudatureja jaetaan lepsummin, esim. viime keväänä 7,2 % pitkän matematiikan kirjoittajista sai laudaturin.
Ottaen huomioon erityispainotteisten lukioiden määrän, menee suurin osa kovista pistemääristä suoraan luma-koulujen oppilaille. Sitten on vielä ne normikoulujen primukset, jotka vetää yo-kokeista täysiä pistemääriä. Ysin oppilas ei hallitse kaikkia osa-alueita täydellisesti, ja joinakin vuosina kokeesta on pitänyt saada jopa 57/60 pistettä, että saa L:n. Jotkut matikan opettajat kehottavat luma-lukioiden oppilaita tekemään jokeritehtäviä, joista saa 9 pistettä, näin maksimipistemäärä on teoreettisesti 66 ja joinakin vuosina voi sitten käydä niin, että L:ää ei saa vaikka sulla ois 60/60.
Itse olen tyytyväinen E:hen, joka sekin oli kovan työn takana.
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon erityispainotteisten lukioiden määrän, menee suurin osa kovista pistemääristä suoraan luma-koulujen oppilaille. Sitten on vielä ne normikoulujen primukset, jotka vetää yo-kokeista täysiä pistemääriä. Ysin oppilas ei hallitse kaikkia osa-alueita täydellisesti, ja joinakin vuosina kokeesta on pitänyt saada jopa 57/60 pistettä, että saa L:n. Jotkut matikan opettajat kehottavat luma-lukioiden oppilaita tekemään jokeritehtäviä, joista saa 9 pistettä, näin maksimipistemäärä on teoreettisesti 66 ja joinakin vuosina voi sitten käydä niin, että L:ää ei saa vaikka sulla ois 60/60.
Itse olen tyytyväinen E:hen, joka sekin oli kovan työn takana.
Tietosi ovat vanhentuneet. Nykyisin pitkän matematiikan kokeessa ei ole enää jokeritehtäviä, ja kokeesta ei voi mitenkään saada yli 60 pistettä. En myöskään tiedä yhtään vuotta, jolloin L:n pisteraja olisi ollut yli 60 silloinkaan, kun maksimi jokereiden kanssa oli 66.
Kirjoitukset ovat tasan tarkkaan oma itsenäinen kokeensa, eikä niiden arvosteluun vaikuta kurssien arvosanat.
Omat laajan matematiikan kurssien arvosanani olivat keskiarvoltaan kasin puolella ja tein niiden eteen todella paljon töitä.
Kirjoitin kuitenkin Laudaturin (56/60).
Jatko-opintojen kannalta ei taida olla suurta eroa saako L:n vai E:n, kun pitkän matematiikan kirjoittajia ei ole niin paljon kuin jatko-opintopaikkoja niille joissa tarvitaa pitkää matematiikkaa. En kuitenkaa pidä mahdottomana etteikö noilla kurssiarvosanoilla sitä L:ää voisi saada.
Enpä kyllä tiedä.