Loputon viikonloppukännäyksen kierre - kenelläkään vastaavaa?
Eli käytännössä joka viikonloppu juon humalahakuisesti, jonka jälkeen krapulassa (1-2pv) ja krapulamasennuksessa (kestää 3-4pvä) vannon olevani seuraavat viikot juomatta. Kuitenkin olo alkaa piristyä kummasti juuri viikonlopuksi ja energiaa virrata kehossa, jolloin kaskummaa, tekee taas hillittömästi mieli lähteä radalle.
Ja aina tulee juotua enemmän kun on ajatellut. Sitten taas masennusta muutama päivä. Sitten se taas korjautuu jossain siinä keskiviikon ja perjantain välillä ja sama toistuu. Pitäisi katkaista kierre kokonaan!
Kommentit (25)
Sama täällä. Eilen join 2 pulloa viiniä ja päätin etten tänään ota mitään. No just avasin eka siiderin. Viikolla oon kuitenkin aina juomatta koska käyn kuitenkin töissä. Pitäisi keksiä vaan viikonloppuihin jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Eilen join 2 pulloa viiniä ja päätin etten tänään ota mitään. No just avasin eka siiderin. Viikolla oon kuitenkin aina juomatta koska käyn kuitenkin töissä. Pitäisi keksiä vaan viikonloppuihin jotain muuta.
Olet alkoholisti.
Elimistöllä kestää saada aivojen mielihyvävälittäjäaineiden pitoisuus uudelleen normaalille tasolle. Siksi mm. masennuspotilaiden ei missään nimessä pitäisi juoda- Alkoholi polttaa pois kaiken sen hyvän olon, jota yritetään nostattaa esim. liikkumisella ja lääkityksellä.
Masentaako? Suomalainen tapa on ottaa ryyppy murheeseen tietämättä, että alkoholin kemiallinen koostumus itsessään aiheuttaa aivoissa masennusta.
En itse huomaa mitään tollasta. Toki pää kipeä jos juo liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on tosiaan hyvin addiktoiva aine ja depressantti, eli aiheuttaa aivoissa masennuksen tunteita. Juomisen kokonaan lopetettua ne häviää viimeistään kuukauden kuluttua. Paras lähestymistapa on luultavasti absolutismi.
Kuukaudessa ei kyllä vielä aivokemia palaa kohdalleen, ei sitten millään. Vielä vähemmän masennusoireet ja muut olotilat. Käytännössä vähintään puolen vuoden abstinenssi (juomattomuus) vasta palauttaa tilanteen edes jokseenkin normaaliksi. Jos pystyy olemaan 6-12 kk juomatta niin sen jälkeen vasta alkaa helpottaa myös sen himon ja viinahampaan kolotuksen suhteen.
Itselleni kriittisintä oli keksiä muuta tekemistä viikonlopuiksi. Kuntosali ja vakivuoro sulkapalloa hyvän ystävän kanssa perjantaina 20-22 on erinomainen tekosyy olla juomatta viikonloppuna. Viikolla ei voi, kun on töitä.
Puhun omasta sekä muiden saman läpikäyneiden kokemuksesta.
Lopeta se.
Ei ole muuta keinoa.
Äläkä ala, ettei ole niin helppoa, tiedän kyllä.
Kyseessä kuitenkin että olet henkisesti koukussa, et fyysisesti, eli vaatii vaan halua ja tahdonvoimaa.
Viikonloppuisin voi tehdä hyvin kaikkea ilman alkoholia, tv:n katseluun tai av:lla roikkumiseen et tarvitse alkoholia, voit tehdä sen selvinkin päin.
Jos taas juot baarissa, niin et vaan mene sinne, keksi muuta tekemistä tai ole tekemättä mitään.
Tässä on kyseessä vain tahdonvoima, ja lisäksi, mistä jäät paitsi jos juot/et juo? Säästyy morkkikselta, krapulalta, säästyy rahaa jne
Sokka irti! Piti olla ilman, mutta nyt sihahti. :(
Ei ole tarvetta tuollaiseen. En tajua ihmisiä jotka toimivat kuin ap.
Juu, menee lähes vuosi, että aivot oppii, ettei alkoholi houkuta.
Ennen läträsin viinan kanssa paljonkin mutta lopetin humalahakuisuuden. Jos juon olutta niin vain yhden päivässä. En halua tulla humalaan. Myös yksi olut rentouttaa.
Kuulostaa entiseltä minulta. Nyt 4 vuotta aa:n avulla raittiina.
Vähän sama homma täällä. Perjantaina aina kuitenkin alkaa tehdä mieli viiniä, vaikka koko viikolla ei ole käynyt mielessäkään. Jotenkin se viini vaan katkaisee työviikon ja rentouttaa. Muuten pyörittelen työasioita koko viikonlopun. Huono tapa, mutta en sit tiedä... Onko stressin katkaiseminen silti aina niin pahaksikaan?
Mikä siinä juomisessa on niin vaikeaa kontrolloida? En tajua ihmisiä, joille se on joko tai - jos korkki aukeaa ni se on sitten menoa. Miksei voi ottaa parii lasillista viiniä tarvittaessa?
Yleinen harhakäsitys on, että viikonloppukännäys om normaalia ja tervettä, eikä uskota että ihan yhtälailla sekin on alkoholismia.
Aivan kuten "juon vain viiniä ruoan kanssa, 1-6 pulloa viikossa".
Ei kaikki alkoholismin muodot ole sitä että juodaan tenttua ojassa.
Itseni lasken oikeaksi kohtuukäyttäjäksi, eli kännejä en juo juuri koskaan, annokset pidän aina alle kolmessa ja vuodesta menee kuukausia että tulee edes mieleen juoda alkoholia.
Jo siksikin, että samalla rahalla saa 1-4 litraa esim limpparia, kuin pullon lonkeroa.
Ja toisekseen siksi, ettei alkoholista tule mitään hyvää oloa tms, myrkyttynyt olo vaan jos yhtään enempää ottaa.
Baareissa ym en ole käynyt yli viiteen vuoteen, enkä ole menettänyt mitään.
Jos elämä pyörii viikonloppukännien ympärillä, eli ensin puolet viikosta elimistö sekaisin, ja sitten perjantaina aloitetaan uusi kierre = hankkikaa apua jos ette osaa lopettaa.
Minusta se on kyllä ihan helppoa, ei vaan ajattele viikonloppuja juopottelun aikana, vaan tekee jotain muuta ja jättää viinat kauppaan.
Oikea kohtuukäyttö on todella maltillista, kaikki muu on alkoholismia eri asteissa.
Ja jos elämästä ei saa muuta irti kuin kännissä, niin on peiliin katsomisen paikka.
Alkoholi on tosiaan hyvin addiktoiva aine ja depressantti, eli aiheuttaa aivoissa masennuksen tunteita. Juomisen kokonaan lopetettua ne häviää viimeistään kuukauden kuluttua. Paras lähestymistapa on luultavasti absolutismi.