Saako "kiltti" lapsi hyviä tuntimerkintöjä Wilmaan?

Mikä on "kiltti"?

Kannattaa kysyä vanhempainillassa. Meillä on tyttö, keskiarvo 9,6 ja käytös 10.

Ekassa jaksossa yksi ope laittaa runsaasti Wilma-merkintöjä, jotkut ei mitään, jotkut jotain. Jotkut ei koko yläkoulussa mitään.

Valitettavasti yleensä jaksetaan enemmän muistaa niitä jotka ei osaa käyttäytyä. :/

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "kiltti"?

Noudattaa koulun sääntöjä. Ei hakkaa tai hauku muita, auttaa luokkakavereita tai opettajaa, ei riko koulun tai oppilaiden omaisuutta, ei polta tai käytä nuuskaa, ei kiroile, ei koko ajan mölise, tekee annetut tehtävät yms.

Ap

Riippuu todella paljon opettajasta. Yläkoulussa rajoittaa myös se, että tuntien välissä on lyhyt aika jossa pitäisi ehtiä tehdä aivan kaikki, joten wilmamerkintöihin ei hirveästi jää aikaa. Kun koulupäivän aikana opettaa kuutta eri luokkaa, eli n.150 oppilasta, ei päivän jälkeenkään ehdi kaikille oppilaille sitä tuntimerkintää laittaa, puhumattakaan että muistaisi kuinka jokainen on käyttäytynyt. Helposti sieltä jää mieleen vain ne häiriköinnit ja normaalista poikkeavat hetket. Harmillista toki, koska jokainen ansaitsisi palautetta myös hyvästä työstä.

Kyllä mun poika sai, ei tietty alvariinsa, mutta  kyllä niitä useita tuli.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tyttö aloitti juuri yläkoulun. Pitäisikö uskoa, kun tyttö sanoo että aina hyvin toimiville ei Wilmassa kehuja anneta, vaan häiriköille tai passiivisille, jotka sattumalta jollain tunnilla toimivat hyvin.

Eli saavatko kiltit, aktiiviset, kympin oppilaat koko ajan positiivisia Wilma-merkintöjä (yläkoulussa)?

Meillä vanhempainillassa esitettiin opettajille toive, ettei Wilmassa annettaisi pelkkää hyvä merkintää, vaan aina olisi myös miksi merkintä on annettu. Ainakin enkun opettaja antaa merkinnän, jos 10 opppilas on tehnyt läksyt, seuraa opetusta eikä metelöi ja viittaa muutaman kerran. Sitten joku 7-8 oppilas saattaa saada hyvä merkinnän jo sillä, että läksyt on tehty oikein (nekin kopioitiin välkällä siltä kiltiltä 10 oppilaalta) tai istuu sen näköisenä tunnilla, että seuraa opetusta. Vanhempainillassa esitettiinkin toive, että hyvä-merkinnän mukana olisi selite, miksi merkintä on annettu....

En tiedä tavallisen kilteistä ja hiljaisista jotka vaan menee massan mukana, mutta kyllä meille hymynaamoja tulee vähän väliä.

Kehuja ei tule. Vain negatiiviset asiat mainitaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun poika sai, ei tietty alvariinsa, mutta  kyllä niitä useita tuli.

Useita missä ajassa? Päivässä?

Ylivilkas ja kaikessa pahassa mukana oleva sukulaispoika saa n. 5-8 hyvä-merkintää viikossa.

Wilmaan on tarkoitus merkitä normaalista poikkeavat jutut. Hyvät ja huonot. Minulla on 120 oppilasta päivässä ja vapaita välitunteja voi olla vain 2. Siinä ei paljon merkintöjä ehdi laittaa. Normaalista hyvästä käytöksestä kehutaan sanallisesti luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Kehuja ei tule. Vain negatiiviset asiat mainitaan.

Tyypillistä Suomea. Suomessa psykologia on ymmärretty täysin väärin,; kepillä yritetään saada ihmiset tekemään asioita paremmin. Koskee jo lapsiakin. Katotaas, mitä pelokkaita ja itseensä luottamattomia aikuisia meillä tulevaisuudessa onkaan väärien keinojen ansiosta. Hyvä Suomi, taas kerran!

Ei meillä ainakaan lapsille tule juuri muuta kuin negatiiviset maininnat eli läksyt tekemättä tai joku unohdus sattunut. Positiiviset maininnat on aina koko luokalle yhteisesti. Lapset alakoulussa vielä.

Kiltit saa ja tuhmatkin välillä. Esim. raisuli poikani sai monesti hyvä merkinnän liikunnasta. Muut aineet ei niinkään sujuneet. Ensin ihmettelin että mitä nyt aina toi hyvä merkintä tuolta samalta mutta kyllä se vaikuttaa positiivisesti lapsen itsetuntoon.

Meille tulee paljon positiivisia merkintöjä. Yleensä päivittäin. Ihan tavallinen kiltti poika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "kiltti"?

Noudattaa koulun sääntöjä. Ei hakkaa tai hauku muita, auttaa luokkakavereita tai opettajaa, ei riko koulun tai oppilaiden omaisuutta, ei polta tai käytä nuuskaa, ei kiroile, ei koko ajan mölise, tekee annetut tehtävät yms.

Ap

Ihan samanlainen tyttö mulla, nyt kasilla. Tosin noi mitä luettelit on ihan normaaleja asioita tervejärkisen tenavan kohdalla, ja tuollaisia löytyy paljon.  Sai jo seiskalla aika paljon plussamerkintöjä. Mutta nyt on päämääränä nostaa keskiarvoa ja reippaasti (tällä hetkellä vähän päälle kasi). Ja aloitti aktiivisuuskampanjan tunneilla, se näkyy heti plusmerkintöinä myös, niitä jo tosi paljon. Eli oletko puhunut lapsellesi, onko oikeasti aktiivinen siellä tunnilla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun poika sai, ei tietty alvariinsa, mutta  kyllä niitä useita tuli.

Useita missä ajassa? Päivässä?

Ylivilkas ja kaikessa pahassa mukana oleva sukulaispoika saa n. 5-8 hyvä-merkintää viikossa.

Lapseni loulussa niissä oli aina selite, eli mitä lapsi oli tehnyt ja miten. Auttanut muita, yrittänyt täysillä, ollut aktiivinen yms.  Lapsi oli myös tukioppilas. 

Meillä se kiltti ja hyvä oppilas sai viikoittain positiivisia merkintöjä wilmaan yläasteen ajan. Kyseessä yli 300oppilaan yläkoulu, jossa aineopettajilla riitti oppilaita.

Iso koulu ei välttämättä tarkoita suurta oppilasmäärää. Opettajalla olevien opetustuntien määrä ratkaisee.

Wilman tehtävä on myös olla muistikirjana kaikista tapahtumista. Sitä seuraa oppilaan huoltajan lisäksi myös kuraattori, opo, rehtori, terkka, luokanvalvoja ja ehkä kivatiimi. Wilmamerkinnöistä voi esimerkiksi erottua onko adhd läke ottamatta, diabeteslapsella sokeritasojen kanssa ongelmia tai miten kiusatuksi tuleminen on vaikuttanut käytökseen.

Siksi sinne tulee merkitä kaikki. Koskaan et voi etukäteen tietää, millä merkinnöillä on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se kiltti ja hyvä oppilas sai viikoittain positiivisia merkintöjä wilmaan yläasteen ajan. Kyseessä yli 300oppilaan yläkoulu, jossa aineopettajilla riitti oppilaita.

Sisarus, joka kai oli melko peruskitti, mutta otti koulun rennommin, niin ei saanut kuin todella harvoin positiivisia merkintöjä. Koulukin oli eri, mutta samaa kokoluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Iso koulu ei välttämättä tarkoita suurta oppilasmäärää. Opettajalla olevien opetustuntien määrä ratkaisee.

Wilman tehtävä on myös olla muistikirjana kaikista tapahtumista. Sitä seuraa oppilaan huoltajan lisäksi myös kuraattori, opo, rehtori, terkka, luokanvalvoja ja ehkä kivatiimi. Wilmamerkinnöistä voi esimerkiksi erottua onko adhd läke ottamatta, diabeteslapsella sokeritasojen kanssa ongelmia tai miten kiusatuksi tuleminen on vaikuttanut käytökseen.

Siksi sinne tulee merkitä kaikki. Koskaan et voi etukäteen tietää, millä merkinnöillä on väliä.

Eivät opettajat kyllä kaikkea wilmaan merkitse. Ne opetustuntien määrä on vähintään se vakiotyössä olevan vähimmäismäärä ja joillakin lisätunteja päälle. Lisäksi kielten opettajat opettavat myös jonkun verran alakoulussakin. Tuolla yläkoulussa erityisesti huomion kiinnitti opettajien poissaolojen määrän suuruus, joka tarkoitti paljon sijaisia ja myös tunteja ilman opettajia.