Opettaja vaatii että kokeesta saatava kiitettävä, muuten ei pääse läpi? Häh?!

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Ohis eiköhän kaikille ole tuttua tuo 100% vaatimus kertotaulun osaamisessa? kertotaulukoe pitää mennä täysin oikein. Normaalijakauman puotteissa aina löytyy joku, joka urputtaa vaatimuksista.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Jos tarkoitat normaalijakaumalla Gaussin käyrää, niin ei sellainen ole käytössä missään tavallisissa kokeissa. Vain ylioppilaskirjoitusten tuloksissa se huomioidaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinko asiallisia vastauksia? Lapseni sai uusinnasta kasin ja on vaipunut epätoivoon. Minun lapsuudessani kasi oli loistava numero! Miten tämä tällaiseksi on mennyt?

Ap

Jaa, se on alkanut pakkoruotsi jo alakoulussa. Sitä saa mitä tilaa, äänestäkää vaan kokoomusta ja ruotsalaisia.

Oikeasti siellä koulun opettajainhuoneessa on kansio, jossa on luettavissa arvosteluperusteet. 8 on sellainen tavallinen suoritus, 9 ja 10 vaatii jo vähän enemmän. Eikä opettajalle edes makseta lisäpalkkaa uusintakokeista ja niiden arvostelusta, joten huono oli tämä provo.

Tällaisia kansioita ei ole. Ei ole mitään sääntöä koearvioinnista.

T. Opettaja

Eipä niin, mutta jos itse pitäisin kokeen jossa kaikki (tai melkein kaikki) on osattava, jättäisin numerot kokonaan antamatta siitä kokeesta väärinkäsitysten välttämiseksi. Esim. pelkkä pistemäärä ja hyväksytty/hylätty.

Itsekin ope.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Peruskoulun opettaja tekee virkavirheen, jos oppilaita arvioidessaan miettii normaalijakaumia. On laitonta verrata oppilaita toisiinsa. Oppilaan osaamista verrataan opsin tavoitteisiin.

Kouluissa on aina ollut kokeita, joissa vaaditaan sataprosenttisesti asian osaamista, esimerkiksi kertotaulu.

Oliko se 8 kokeen numero, vai pistemäärä? Jos saa 8 pistettä kokeesta, jonka maksimipistemäärä on 30 tai enemmän, ei varmaan ole hyväksytty edes ala-asteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinko asiallisia vastauksia? Lapseni sai uusinnasta kasin ja on vaipunut epätoivoon. Minun lapsuudessani kasi oli loistava numero! Miten tämä tällaiseksi on mennyt?

Ap

Jaa, se on alkanut pakkoruotsi jo alakoulussa. Sitä saa mitä tilaa, äänestäkää vaan kokoomusta ja ruotsalaisia.

Oikeasti siellä koulun opettajainhuoneessa on kansio, jossa on luettavissa arvosteluperusteet. 8 on sellainen tavallinen suoritus, 9 ja 10 vaatii jo vähän enemmän. Eikä opettajalle edes makseta lisäpalkkaa uusintakokeista ja niiden arvostelusta, joten huono oli tämä provo.

Tällaisia kansioita ei ole. Ei ole mitään sääntöä koearvioinnista.

T. Opettaja

Eipä niin, mutta jos itse pitäisin kokeen jossa kaikki (tai melkein kaikki) on osattava, jättäisin numerot kokonaan antamatta siitä kokeesta väärinkäsitysten välttämiseksi. Esim. pelkkä pistemäärä ja hyväksytty/hylätty.

Itsekin ope.

Samaa mieltä. Itse olen välillä ilmoittanut vain alimman hyväksytyn pistemäärän.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meillä täytyy osata 90% koealueesta ulkoa, jos kyseessä on lukusanat, pronominit tms. Ihan sama muuten kertotaulun kanssa, siinä ei riitä, että osaa 50%.

Kun nyt oikein tarkkaan muistelen omaa kouluaikaani - josta osa yliopistossa opiskelijana ja peruskoulussa ja lukiossa opettajana - niin tosiaan kertotaulut ja kielten sanakokeet piti osata hyvinkin sataprosenttisesti. Sitä vaan uusittiin ja uusittiin, kunnes kaikki 10 oli oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinko asiallisia vastauksia? Lapseni sai uusinnasta kasin ja on vaipunut epätoivoon. Minun lapsuudessani kasi oli loistava numero! Miten tämä tällaiseksi on mennyt?

Ap

Jaa, se on alkanut pakkoruotsi jo alakoulussa. Sitä saa mitä tilaa, äänestäkää vaan kokoomusta ja ruotsalaisia.

Oikeasti siellä koulun opettajainhuoneessa on kansio, jossa on luettavissa arvosteluperusteet. 8 on sellainen tavallinen suoritus, 9 ja 10 vaatii jo vähän enemmän. Eikä opettajalle edes makseta lisäpalkkaa uusintakokeista ja niiden arvostelusta, joten huono oli tämä provo.

Tällaisia kansioita ei ole. Ei ole mitään sääntöä koearvioinnista.

T. Opettaja

Perusopetus on avointa. Ihan kuka tahansa saa mennä koululle seuraamaan opetusta. Opettajainhuoneen kansioita ei pääse selaamaan, mutta arvosteluperusteet on oltava selkeät.

On siinä syytä opettajallakin katsoa peiliin, jos suuri osa oppilaista saa hylätyn, olipa sitten eskariope tai yliopiston professori. Molempien kanssa olen vaatimuksista keskustellut.

Yritätkö tahallaan olla tajuamatta? On olemassa vain sellaisia arviointikriteereitä, jotka koskevat todistusarvosanoja. Kokeita eivät koske mitkään säännöt. Eikö mielestäsi ope voi esimerkiksi pitää koetta, jossa on osattava sataprosenttisesti aakkoset? Opettajalla on oman harkintansa mukaan valta pitää erilaisia testejä, joiden arviointi voi vaihdella paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Peruskoulun opettaja tekee virkavirheen, jos oppilaita arvioidessaan miettii normaalijakaumia. On laitonta verrata oppilaita toisiinsa. Oppilaan osaamista verrataan opsin tavoitteisiin.

Kouluissa on aina ollut kokeita, joissa vaaditaan sataprosenttisesti asian osaamista, esimerkiksi kertotaulu.

Eli virkavirheily olisi tuon mukaisesti varsin yleistä, sillä mehän tiedämme etteivät eri koulujen arvosteluasteikot ole yhteneväiset. Kehnosti pärjäävien koulussa kasin saa paljon helpommin kuin hyvin osaavien koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinko asiallisia vastauksia? Lapseni sai uusinnasta kasin ja on vaipunut epätoivoon. Minun lapsuudessani kasi oli loistava numero! Miten tämä tällaiseksi on mennyt?

Ap

Jaa, se on alkanut pakkoruotsi jo alakoulussa. Sitä saa mitä tilaa, äänestäkää vaan kokoomusta ja ruotsalaisia.

Oikeasti siellä koulun opettajainhuoneessa on kansio, jossa on luettavissa arvosteluperusteet. 8 on sellainen tavallinen suoritus, 9 ja 10 vaatii jo vähän enemmän. Eikä opettajalle edes makseta lisäpalkkaa uusintakokeista ja niiden arvostelusta, joten huono oli tämä provo.

Tällaisia kansioita ei ole. Ei ole mitään sääntöä koearvioinnista.

T. Opettaja

Niin, mutta opetussuunnitelmassa on määritelty vuosiluokan arviointikriteerit arvosanalle 8. Esim. tuossa yksi https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-ylops-service/api/dokument…

Siihen, miten joku yksittäinen koe arvioidaan, ei ole välttämättä ohjeita mutta ei sillä ole oikeastaan merkitystä, kokonaisuus ratkaisee sitten lopulta mikä arvosana todistukseen tulee. Enkä usko, että missään voisi olla niin että kokeessa 90% kaikesta pitää hallita, että saa hyväksytyn arvosanan todistukseen.

Itse tuossa tilanteessa ilmoittaisin opettajalle, että 6 vai 8 vai mitä se lapsi sai, on hyväksytty arvosana ja koetta ei uusita. Jos meinaa olla että opettaja on laittamassa sitten hylättyä todistukseen niin siinä vaiheessa yhteyttä rehtoriin tai rehtorin esimieheen, jos ei asia etene.

Kyllä tässä menee teiltä lapsi pesuveden mukana. Eikö normaali vanhempi halua, että lapsi oppii alkavan kielen perusteet? Lähes kaikki saavat ekasta ruotsin kokeesta vähintään kasin. Ap:n lapsi sai aluksi kutosen. Mistä tässä nyt pitäisi oikeasti olla huolissaan?

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Peruskoulun opettaja tekee virkavirheen, jos oppilaita arvioidessaan miettii normaalijakaumia. On laitonta verrata oppilaita toisiinsa. Oppilaan osaamista verrataan opsin tavoitteisiin.

Kouluissa on aina ollut kokeita, joissa vaaditaan sataprosenttisesti asian osaamista, esimerkiksi kertotaulu.

Eli virkavirheily olisi tuon mukaisesti varsin yleistä, sillä mehän tiedämme etteivät eri koulujen arvosteluasteikot ole yhteneväiset. Kehnosti pärjäävien koulussa kasin saa paljon helpommin kuin hyvin osaavien koulussa.

Tämä ei ole opettajien vika vaan johtuu opsin tekstin jäätävästä epämääräisyydestä.

Meillä oli suunnilleen sama juttu, ap. Lapseni saanut kaseja kokeista, ja opettaja uhkasi ehdoilla. En tajua vieläkään, miten tuo edes oli laillista. Opettaja tuntui inhoavan lastani. Ope oli ruma nyhverö, lapseni kaunis ja sosiaalisesti suosittu. Vaati lapseltani enemmän kuin muilta. Tehtiin sitten lapsen kanssa yhdessä sen vika ryhmätyö - täydellisesti. Opella meni jauhot suuhun, kun oli kaivettu netistä miten kys. kemian tehtävä tehdään/raportoidaan yliopistotasoisesti. Mutta vieläkään se ei puuttunut siihen, että lapsen luokkatoveri ei taaskaan osallistunut millään tavalla ryhmätyön tekoon. Eli oli ihan diktaattoritouhuja, open suosikit veti lonkkaa, ja hyville ei riittäneet mitkään suoritukset. Ope levitti myös lapsestani juoruja, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Tästä huomautin rehtorille. Ehkä diktaattori halusi sitten kostaa tämän. Mutta ope väsyi niin paljon lapseni kiusaamisesta, että jäi virkavapaalle sen jälkeen, kun lapseni pääsi ysiltä.  :)

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Peruskoulun opettaja tekee virkavirheen, jos oppilaita arvioidessaan miettii normaalijakaumia. On laitonta verrata oppilaita toisiinsa. Oppilaan osaamista verrataan opsin tavoitteisiin.

Kouluissa on aina ollut kokeita, joissa vaaditaan sataprosenttisesti asian osaamista, esimerkiksi kertotaulu.

Eli virkavirheily olisi tuon mukaisesti varsin yleistä, sillä mehän tiedämme etteivät eri koulujen arvosteluasteikot ole yhteneväiset. Kehnosti pärjäävien koulussa kasin saa paljon helpommin kuin hyvin osaavien koulussa.

Tämä ei ole opettajien vika vaan johtuu opsin tekstin jäätävästä epämääräisyydestä.

Kai huomaat, että koska arvosteluasteikko reagoi oppilaiden yleiseen osaamistasoon, on opettaja vertaillut oppilaita keskenään, eikä opsin puutteilla ole asiaan osaa.

Eikö nää paskapää-opet tajua, että siitä hänen kiusaamastaan oppilaasta voi vaikka tulla lastenhoitaja tarhaan hänen omalle jarivilipetterilleen???

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli suunnilleen sama juttu, ap. Lapseni saanut kaseja kokeista, ja opettaja uhkasi ehdoilla. En tajua vieläkään, miten tuo edes oli laillista. Opettaja tuntui inhoavan lastani. Ope oli ruma nyhverö, lapseni kaunis ja sosiaalisesti suosittu. Vaati lapseltani enemmän kuin muilta. Tehtiin sitten lapsen kanssa yhdessä sen vika ryhmätyö - täydellisesti. Opella meni jauhot suuhun, kun oli kaivettu netistä miten kys. kemian tehtävä tehdään/raportoidaan yliopistotasoisesti. Mutta vieläkään se ei puuttunut siihen, että lapsen luokkatoveri ei taaskaan osallistunut millään tavalla ryhmätyön tekoon. Eli oli ihan diktaattoritouhuja, open suosikit veti lonkkaa, ja hyville ei riittäneet mitkään suoritukset. Ope levitti myös lapsestani juoruja, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Tästä huomautin rehtorille. Ehkä diktaattori halusi sitten kostaa tämän. Mutta ope väsyi niin paljon lapseni kiusaamisesta, että jäi virkavapaalle sen jälkeen, kun lapseni pääsi ysiltä.  :)

Niin ja ope teki itsestään typeryksen, huonon open. Sillä lapseni sai muista matemaattisista aineista ysejä ja kymppejä, muttei hänen opettamistaan. Olisin rehtorina kyllä kiinnittänyt tähän huomiota.

Täytyy kyllä sanoa, että kutosen ruotsissa ei tässä alkuvaiheessa paljoa vaadita, heikotkin oppilaat saavat lähes täysiä pisteitä. Vasta tuossa myöhemmin syksyllä, kun opittavaa on enemmän, alkaa erot näkyä.

Jos lapsesi on saanut kuutosen, ei hän ole paljoa osannut. Yleensä ne vitosen kutosen oppilaat pärjäävät näissä ekoissa kokeissa hyvin, joten sinuna ap olisin huolissani enkä närkästynyt. 

Sinä et osaa ruotsia etkä ole tarvinnut sitä, mutta lapsesi ei voi tässä vaiheessa tietää, tarvitseeko hän sitä. Aika järkyttävää, että omalla asenteellasi (ei ruotsi niin tärkeää ole, en minäkään osaa) sabotoit oman lapsesi koulunkäyntiä ja myöhempää elämää. Ehkei lapsesi tarvitse myöhemmin ruotsia, näin voi hyvinkin olla - mutta mitä jos tarvitseekin? Haluaa opiskelemaan sellaiseen paikkaan, jossa on pakollinen ruotsi? Haluaa sellaiseen ammattiin, jossa vaaditaan myös ruotsin taitoa? Suomessa on edelleen ns. virkamiesruotsi eli pakollinen kielitaitovaatimus. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa, että kutosen ruotsissa ei tässä alkuvaiheessa paljoa vaadita, heikotkin oppilaat saavat lähes täysiä pisteitä. Vasta tuossa myöhemmin syksyllä, kun opittavaa on enemmän, alkaa erot näkyä.

Jos lapsesi on saanut kuutosen, ei hän ole paljoa osannut. Yleensä ne vitosen kutosen oppilaat pärjäävät näissä ekoissa kokeissa hyvin, joten sinuna ap olisin huolissani enkä närkästynyt. 

Sinä et osaa ruotsia etkä ole tarvinnut sitä, mutta lapsesi ei voi tässä vaiheessa tietää, tarvitseeko hän sitä. Aika järkyttävää, että omalla asenteellasi (ei ruotsi niin tärkeää ole, en minäkään osaa) sabotoit oman lapsesi koulunkäyntiä ja myöhempää elämää. Ehkei lapsesi tarvitse myöhemmin ruotsia, näin voi hyvinkin olla - mutta mitä jos tarvitseekin? Haluaa opiskelemaan sellaiseen paikkaan, jossa on pakollinen ruotsi? Haluaa sellaiseen ammattiin, jossa vaaditaan myös ruotsin taitoa? Suomessa on edelleen ns. virkamiesruotsi eli pakollinen kielitaitovaatimus. 

Lapsellani on ollut vitosta ja kutosta kaikista kokeista läpi koko ala-asteen. Hän ei vain ole ahkera eikä varsinkaan viisas lapsi, silti meille rakas. Aiemmin ne hänet kutoset on opettajille kelvanneet.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa, että kutosen ruotsissa ei tässä alkuvaiheessa paljoa vaadita, heikotkin oppilaat saavat lähes täysiä pisteitä. Vasta tuossa myöhemmin syksyllä, kun opittavaa on enemmän, alkaa erot näkyä.

Jos lapsesi on saanut kuutosen, ei hän ole paljoa osannut. Yleensä ne vitosen kutosen oppilaat pärjäävät näissä ekoissa kokeissa hyvin, joten sinuna ap olisin huolissani enkä närkästynyt. 

Sinä et osaa ruotsia etkä ole tarvinnut sitä, mutta lapsesi ei voi tässä vaiheessa tietää, tarvitseeko hän sitä. Aika järkyttävää, että omalla asenteellasi (ei ruotsi niin tärkeää ole, en minäkään osaa) sabotoit oman lapsesi koulunkäyntiä ja myöhempää elämää. Ehkei lapsesi tarvitse myöhemmin ruotsia, näin voi hyvinkin olla - mutta mitä jos tarvitseekin? Haluaa opiskelemaan sellaiseen paikkaan, jossa on pakollinen ruotsi? Haluaa sellaiseen ammattiin, jossa vaaditaan myös ruotsin taitoa? Suomessa on edelleen ns. virkamiesruotsi eli pakollinen kielitaitovaatimus. 

Lapsellani on ollut vitosta ja kutosta kaikista kokeista läpi koko ala-asteen. Hän ei vain ole ahkera eikä varsinkaan viisas lapsi, silti meille rakas. Aiemmin ne hänet kutoset on opettajille kelvanneet.

Ap

Kun nyt tässä alkaa uusi oppiaine, niin olisihan se hienoa, että jossain aineessa pärjäisi, että saa itseluottamusta. Muutaman sanan oppiminen ei todellakaan ole ylivoimainen suoritus, edes heikolta oppilaalta. Se, että sulla on huono asenne ruotsin opiskeluun ( ja varmaan koko koulunkäyntiin) ei yhtään auta lastasi oppimisessa.

Mistä sitä tietää, jos lapsi tulevaisuudessa muuttaa alueelle, missä puhutaan paljon ruotsia? Silloinhan sitä kielitaitoa vasta tarvii...

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kyllä pahoja aukkoja yleissivistyksessä. Olen ope ja minä voin joko olla kokonaan pitämättä kokeita tai laatia kokeisiin ihan millaiset asteikot vain. Voin päättää, että helposta kokeesta pitää saada enemmän pisteitä kuin vaikeasta. Voin pitää testin, joka pitää osata sataprosenttisesti.

Ei ole mitään lakia, joka säätelee pistemääriä tai arvosana-asteikkoja. Todistusarvosana ei ole kokeiden keskiarvo vaan se kertoo, miten oppilas osaa suhteessa opsin tavoitteisiin.

Teette itsestänne pellen, jos valitatte reksille selvästi hyvin ahkeran ja sitoutuneen open työstä. Ensi kerralla lapsi läpäisee kokeen ja voi olla iloinen, että seuraavat asiat on helppo oppia, kun on vahva pohja perusasioissa.

Miten sataprosenttisuuden vaatimus suhtautuu normaalijakauman käyttöön arvosteluasteikossa?

Peruskoulun opettaja tekee virkavirheen, jos oppilaita arvioidessaan miettii normaalijakaumia. On laitonta verrata oppilaita toisiinsa. Oppilaan osaamista verrataan opsin tavoitteisiin.

Kouluissa on aina ollut kokeita, joissa vaaditaan sataprosenttisesti asian osaamista, esimerkiksi kertotaulu.

Eli virkavirheily olisi tuon mukaisesti varsin yleistä, sillä mehän tiedämme etteivät eri koulujen arvosteluasteikot ole yhteneväiset. Kehnosti pärjäävien koulussa kasin saa paljon helpommin kuin hyvin osaavien koulussa.

Tämä ei ole opettajien vika vaan johtuu opsin tekstin jäätävästä epämääräisyydestä.

Kai huomaat, että koska arvosteluasteikko reagoi oppilaiden yleiseen osaamistasoon, on opettaja vertaillut oppilaita keskenään, eikä opsin puutteilla ole asiaan osaa.

Arvosteluasteikko ei reagoi oppilaitten yleiseen osaamistasoon muualla kuin ylioppilaskirjoituksissa. Toki itse kokeen tekevä opettaja voi korjata arvosteluasteikkoaan, jos huomaa sen olevan väärä. Tämän nykyisen OPS:n eikä enää edellisenkään aikaan vertailtu oppilaita keskenään ja normaalijakauma kokeissa on ollut historiaa jo vuosikymmeniä.