Mistä lähtien kirjastoissa ei ole enää tarvinnut olla hiljaa?
Tätä olen miettinyt. Ihmiset eivät enää ole kirjastoissa hiljaa vaan lasten annetaan pitää ääntä ja aikuiset puhuvat hiljaisen kuiskaamisen sijaan ns. normaalilla puheäänellä. Ihan kuin jossain kaupassa tai työpaikalla. Nytkin joku lapsi pitää ääntä eikä äiti tee mitään.
Kun minä olin lapsi niin opetettiin että kirjastossa ei puhuta kuin välttämättömät asiat ja nekin kuiskaamalla ja jos halusi keskustella kaverin kanssa niin piti mennä ulos sitä varten.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä lähtien kun monikultturismi saapui kirjastoon.
Ei, kyllä tätä on havaittavissa myös kantasuomalaisten keskuudessa. Istun nyt Lumon kirjastossa Vantaalla ja joku kantislapsi huusi äsken "mummi, tuu tänne" johon mummi totesi kauempaa että "joo, kohta". Ei hyssytellyt lasta mitenkään. Eikä edes henkilökunta vaikka kyseinen lapsi on pitänyt ääntä jo pidemmän aikaa.
Totta kai sitä on huomattavissa nykyisin myös kantasuomalaisten keskuudessa. Silti tämä hiljaisuus poistui kirjastoista samaan aikaan kuin muitakin elämää helpottavia, mukavia tapoja muutettiin. Ennen busseissa mentiin ainoastaan sisään etuovesta ja takaovet oli ulosmenijöitä varten (mukavaa ja sujuvaa kaikille), mutta nykyisin etuovesta vyöryy ulos aina muutama matami kapsäkkeineen jotka hidastaa tietenkin kaikkien liikkumista.
Itse en enää kirjastoja käytä juuri tuosta syystä, ettei siellä ole keskittymisrauhaa. Jotenkin nykymaailmassa kaipaisi jopa aiempaa enemmän näitä (julkisia) paikkoja joissa on hiljaista ja rauhallista.
N40
Sun kommentti kuvaa sitä ongelmaa, joka meillä Suomessa nykyään on: monet ihmiset eivät itse osaa sääntöjä ja siksi haukkuvat ja ärtyvät muiden toiminnasta.
Esim. kuten yllä kirjastonhoitaja kertoi, kirjastossa on sallittua puhua normaaliäänellä, hiljaiset tilat on olemassa niille, jotka hiljaisuutta kaipaavat. Se on nyt se uusi sääntö, joka kaikkien pitäisi tietää ja ymmärtää. Kirjastossa normaaliääneen puhuvat eivät riko sääntöjä.
Bussitapauksessa et ymmärrä sitä että monissa liikennelaitoksissa kuten esim. Helsingissä, hitaasti liikkuva (vammainen, vanhus, raskaana oleva tms.) saa poistua myös etuovesta niin halutessaan. Näin lukee HSL:n ohjeissa: "Hitaasti liikkuvat saavat käyttää bussin etuovea myös vaunusta poistuessaan." Tätä eivät tiedä edes kaikki kuljettajat vaan heillekin on joutunut asiaa opettamaan.
Kaikki, jotka valittavat siitä että muut rikkovat sääntöjä, tehkääpä niin että tarkistakaa ensin mitkä ne säännöt ovat -- voitte oppia itsekin jotain uutta.
Omassa kaupungissamme tuo on ainakin ihan tietoinen valinta. Se on otettu jo esim. pääkirjaston tilojen suunnittelussakin huomioon, eli yhtä isoa avointa tilaa, jossa keskellä on jonkinlainen "tapahtuma-aukio", jossa on näyttelyjä, infoja, tietokatsauksia jne. Lastenosastolla (joka on samaa tilaa, mutta sivussa) on satutunteja, siellä on lautapelejä pelattavaksi jne.
Kalustuksena on viihtyisiä oleskeluryhmiä nojatuoleineen ja mataline pöytineen (ei siis hirmu hyvin sovellu työntekoon tai opiskeluun).
Lehtienlukusali on alakerrassa ja siellä on hiljaisuus, mutta se on ihan avoinna isoon korkeaan portaikkoon, joka menee tuonne lainausosastolle. Sitten on hiljaisen työskentelyn tiloja erikseen, luentosali isompia tilaisuuksia varten jne.
Ei tuolla nyt silti mikään infernaalinen meteli ole, käyn aika usein lastenosastolla hakemassa koululaiselle lukudiplomikirjoja ja englanninkielisiä kirjoja. Ei siellä "kakarat" ole koskaan huutaneet ja melunneet. Joo, joku pieni lapsi voi kirkkaalla äänellä kysellä jotain.
Sivukirjastossa on vanhusten ATK-kursseja, koululaisryhmille kirjaston opetusta (mikä löytyy mistäkin ja millä logiikalla kirjastossa asiat järjestetään ja luokitellaan) ja koululuokat käyvät siellä aktiivisesti.
Tuo kirjastontäti voi varmaan vastata onko faktaa, mutta tämä johtuu varmasti siitä, että näillä toiminnoilla ja sillä, että tarjotaan "olohuone" porukalle halutaan yksinkertaisesti pitää niitä kirjastoja pystyssä. Kun lainausmäärät vähenevät, pitää keksiä muuta toimintaa jolla kävijämäärät pysyvät järkevinä ja toiminnalle on edelleen peruste. esim. just siirtämällä joku vanhusten ATK-kurssi jostain muusta tilasta kirjastoon.
Olisko se sitten parempi että ne kirjastot kuolisivat pois kun ne ei ole enää "hiljaisia keitaita"? Miksi muuten lainausosastolla pitäisi olla täydellinen hiljaisuus? Eihän noissa yleensä ole mitään työskentelytilojakaan. Minä luin ylppäreihin ja pääsykokeisiin 80-luvun lopussa ja jo silloin odotettiin kirjaston ulkopuolella ja juostiin kilpaa varaamaan ison lukusalin pöydät. Ei kukaan siellä lainausosastolla lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista, että harva asiakas on mielissään kirjastojen muuttumisesta viihdekeskuksiksi. Kirjaston työntekijät sen sijaan hehkuttavat karaokeiltojaan ja pelisessioitaan.
Mistä tiedät tämän? Ovatko nuoret, jotka kokoontuvat iltapäivisin kirjastoon tapaamaan kavereitaan tyytymättömiä? Ovatko tyytymättömiä ne keski-ikäiset, jotka tulevat kirjastoon kuuntelemaan luentoa syötävistä sienistä, ja ulos mennessään lainaavat parin kävelysauvoja?
Olisi rehellisempää vain sanoa, että itse et ole mielissäsi tästä muutoksesta.
Älä pane sanoja suuhuni. Olen keskustellut asiasta kymmenien ihmisten kanssa. Kirjastohenkilökunnasta vain pari on puoltanut hiljaista kirjastoa, kun taas käyttäjistä kaikki ovat kaivanneet vanhan systeemin mukaista hiljaista kirjastoa. Mihin tarvitaan äänekästä käytöstä kävelysauvoja lainatessa muuten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista, että harva asiakas on mielissään kirjastojen muuttumisesta viihdekeskuksiksi. Kirjaston työntekijät sen sijaan hehkuttavat karaokeiltojaan ja pelisessioitaan.
Mistä tiedät tämän? Ovatko nuoret, jotka kokoontuvat iltapäivisin kirjastoon tapaamaan kavereitaan tyytymättömiä? Ovatko tyytymättömiä ne keski-ikäiset, jotka tulevat kirjastoon kuuntelemaan luentoa syötävistä sienistä, ja ulos mennessään lainaavat parin kävelysauvoja?
Olisi rehellisempää vain sanoa, että itse et ole mielissäsi tästä muutoksesta.
Älä pane sanoja suuhuni. Olen keskustellut asiasta kymmenien ihmisten kanssa. Kirjastohenkilökunnasta vain pari on puoltanut hiljaista kirjastoa, kun taas käyttäjistä kaikki ovat kaivanneet vanhan systeemin mukaista hiljaista kirjastoa. Mihin tarvitaan äänekästä käytöstä kävelysauvoja lainatessa muuten?
Oletko keskustellut asiasta kovaäänisesti kirjastossa? Häirinnyt muita kävijöitä kysymyksilläsi?
Olen tottunut kirjastossa hissutteluun, enkä toivoisi tilanteen muuttuvan ainakaan yhtään meluisammaksi nykyisestä. Kuljen mahdollisimman äänettömästi ja nautin siitä kun korvat saavat levätä. Tai joskus muinoin saivat. Tykkään jäädä usein kirjastoon lukemaan, siellä on monenlaista porukkaa naamat kirjoissa kiinni, kunnes kirjan sivujen hento kääntely peittyy kovalla äänellä puhujan kailotukseen. Minulle on lapsuudesta jäänyt tapa puhua hiljaa matalalla äänellä, mikäli jotain on puhuttaa ja edelleen tuntuu oudolta, jos joku pitää turhaa ääntä. Minua ei häiritse kirjastonhoitajilta apua pyytävät henkilöt tai muu normaali asiointi, mutta melutaso on kyllä huomattava entiseen verrattuna. Tietokoneilla olijat soittavat musiikkia tai pelailevat pelejä ja jotkut selkeästi vain tulevat kirjastoon seurustelemaan. Ymmärrän toki että kaikilla on oikeus käydä siellä, mutta silti toivoisin entisenlaista rauhaa.
Mihin te perustatte ton että lainausmäärät olis vähentyneet?
Asioitahan kirjastoissa hoidetaan, joten hiljaiseen lukusaliin mentävä niiden, jotka hiljaisuutta vaatii. Muutoin kirjastot pitää olla avoimia olemiselle, lukemiselle ja keskusteluille. Minua ei myöskään puhelimessa puhuminen ärsytä. Kunhan ei huudeta ja riehuta, niin normaali käytös ok.
Olen tuo aiemmin kommentoinut kirjastontäti, vielä pari jatkokommenttia.
Lainausmäärät ovat tosiaan viime vuosina olleet laskussa, enkä ihmettele: osa tiedosta on siirtynyt verkkoon, äänitteitä lainaa yhä harvempi ja ylipäätänsä lukemisen kanssa samasta ajasta kamppailee esimerkiksi some ja moni muu. Toisaalta pudotus ei ole ollut niin radikaali kuin mitä voisi olla.
Kun verovaroin tehdään, niin toiminnalle pitää nimen omaan olla perusteet. Kirjastoihin on tullut lisää erilaisia palveluja paristakin syystä: monessa erityisesti pienemmässä kunnassa ei ylipäätänsä ole tilaa, jossa sen ikäihmisten atk-kurssin voi pitää. Kirjastoon on lisäksi aika monella matala kynnys tulla. Kirjaston tapahtumat ovat ainakin meillä kokonaan ilmaisia, joka on monille tärkeää.
Ehkä tämä aikakin on sellainen, ettei kohtaaminen erilaisten ihmisten kesken ole ainakaan haitaksi.
Mutta niin kuin tässä keskustelussakin on tullut ilmi, asiakkailla on toiveita laidasta laitaan ja niitä pitää kuunnella. Jos normaaliääninen puhe kuulostaa huudolta, niin sitten tila on suunniteltu ihan surkeasti. Ja huonoon käytökseen pitää ehdottomasti puuttua! Oma tuntumani on silti se, että isompi osa asiakkaista ei kaipaa ehdotonta hiljaisuutta.
Espoossa on kirjasto, jossa lastenosasto toimii samalla neuvolan odotustilana. Mielestäni hyvä ratkaisu.
Onko niitä kirjoja jotenkin vaikeampi poimia hyllystä normaalissa äänimaailmassa kuin ruokaostoksia? Miksi kirjastossa pitäisi olla erityisen hiljaa? Missä ei tietenkään tartte kiekua ja kailottaa ja riekkua, mutta ei ole koskaan auennut miksi normaali puhe kirjastossa on ollut / olisi synti.
Meidän kirjastossa on sohvaryhmiä, lautapelejä, peli-iltoja, kielikahviloita... Lukusalit erikseen.
Kirjastot kyl nykyään täysin perseestä. Kaikkea ihme oheistoimintaa ja turhaa p*skaa, jolla ei ole lukemisen ja kirjojen kanssa mitään tekemistä. Kirja-aineistoa vähennetään, että saadaan tilaa joillekin sohville ja esiintymislavoille. Kirjastovirkailijatkin jotain "mediaohjaajia". Somettavat ja markkinoivat juttujaan naamakirjassa. Ihan ihme touhua. Ei paljoa kiinnosta enää niissä puljuissa käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä lähtien kun monikultturismi saapui kirjastoon.
Ei, kyllä tätä on havaittavissa myös kantasuomalaisten keskuudessa. Istun nyt Lumon kirjastossa Vantaalla ja joku kantislapsi huusi äsken "mummi, tuu tänne" johon mummi totesi kauempaa että "joo, kohta". Ei hyssytellyt lasta mitenkään. Eikä edes henkilökunta vaikka kyseinen lapsi on pitänyt ääntä jo pidemmän aikaa.
Totta kai sitä on huomattavissa nykyisin myös kantasuomalaisten keskuudessa. Silti tämä hiljaisuus poistui kirjastoista samaan aikaan kuin muitakin elämää helpottavia, mukavia tapoja muutettiin. Ennen busseissa mentiin ainoastaan sisään etuovesta ja takaovet oli ulosmenijöitä varten (mukavaa ja sujuvaa kaikille), mutta nykyisin etuovesta vyöryy ulos aina muutama matami kapsäkkeineen jotka hidastaa tietenkin kaikkien liikkumista.
Itse en enää kirjastoja käytä juuri tuosta syystä, ettei siellä ole keskittymisrauhaa. Jotenkin nykymaailmassa kaipaisi jopa aiempaa enemmän näitä (julkisia) paikkoja joissa on hiljaista ja rauhallista.
N40
Sun kommentti kuvaa sitä ongelmaa, joka meillä Suomessa nykyään on: monet ihmiset eivät itse osaa sääntöjä ja siksi haukkuvat ja ärtyvät muiden toiminnasta.
Esim. kuten yllä kirjastonhoitaja kertoi, kirjastossa on sallittua puhua normaaliäänellä, hiljaiset tilat on olemassa niille, jotka hiljaisuutta kaipaavat. Se on nyt se uusi sääntö, joka kaikkien pitäisi tietää ja ymmärtää. Kirjastossa normaaliääneen puhuvat eivät riko sääntöjä.
Bussitapauksessa et ymmärrä sitä että monissa liikennelaitoksissa kuten esim. Helsingissä, hitaasti liikkuva (vammainen, vanhus, raskaana oleva tms.) saa poistua myös etuovesta niin halutessaan. Näin lukee HSL:n ohjeissa: "Hitaasti liikkuvat saavat käyttää bussin etuovea myös vaunusta poistuessaan." Tätä eivät tiedä edes kaikki kuljettajat vaan heillekin on joutunut asiaa opettamaan.
Kaikki, jotka valittavat siitä että muut rikkovat sääntöjä, tehkääpä niin että tarkistakaa ensin mitkä ne säännöt ovat -- voitte oppia itsekin jotain uutta.
Tässä esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä lukemaansa eikä keskustelun aihetta mutta jonka silti pitää päästä pätemään ja kertomaan oma "oikea" mielipiteensä.
Monesta kirjastosta puuttuu kunnollinen lukusali, johon kirjoja voisi mennä lukemaan. Jos olisi taattu lukurauha edes jossain, olisi tilanne paljon parempi. Joissain kirjastoissa on pieni lehtienlukusali, mutta ei sinne tahdo mahtua. Muutoin viihtyisin kirjastossa tunteja kerrallaan.
Ku joku jankkasi tästä aiheesta ( onko miehet vai naiset lihavampii😂) ja tää on vaa totuus, koska ei Suomessa tarvi nyt mitää tynnyrillisiä vararavintoa, varsinkaa miehet 😀
Ku joku jankkasi tästä aiheesta ( onko miehet vai naiset lihavampii😂) ja tää on vaa totuus, koska ei Suomessa tarvi nyt mitää tynnyrillisiä vararavintoa, varsinkaa miehet 😀
Vierailija kirjoitti:
Ku joku jankkasi tästä aiheesta ( onko miehet vai naiset lihavampii😂) ja tää on vaa totuus, koska ei Suomessa tarvi nyt mitää tynnyrillisiä vararavintoa, varsinkaa miehet 😀
Ihmekös se jo nuorest vaa maataa ja veetää sipsii ja limsa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin kirjastoista on pyritty tietoisesti tekemään "joka kaupunkilaisen olohuoneita". Lukusalit (joissa hiljaisuus) on sitten erikseen.
Just näin. Tämä on tietoinen valinta kirjastoväeltä, jotta porukka kävisi kirjastossa ja siinä sivussa ehkä vähän sivistyisi. Tää muutos on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Siellä pyritään pois pelkästä kirjojen lainauksesta ja lukemisesta kohti laajempaa kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalvelua. Siihen liittyy myös tämä "jokaisen olohuone" -ajattelu.
Jos menen kirjastoon lukemaan, otan mukaan korvatulpat ja kärsivällisen asenteen. Näin maailma muuttuu, eikä siinä ole mitään vikaa.
Minusta siinä on aika paljonkin vikaa. Tässä hektisessä ja melua täynnä olevassa maailmassa ei kaupungeissa ole ollut paikkoja joissa voi nauttia hiljaisuudesta, vaan melua on joka paikassa. Paitsi siis kirjastossa, joka on ollut tästä ainoa poikkeus.
Olen aina tykännyt käydä kirjastoissa, vaikka en juurikaan kirjoja lainaa. Käyn kirjastoissa lueskelemassa ja tutkiskelemassa milloin mitäkin, mutta pääasiassa nautin siitä atmosfääristä, jossa vallitsee tietynlainen rauha ja hiljaisuus. On äärimmäisen surullinen asia, jos se viimeinenkin hiljaisuuden tyyssija meiltä riistetään ja sielläkin täytyy poiketa korvatulpat korvissa.
Vierailija kirjoitti:
Espoossa on kirjasto, jossa lastenosasto toimii samalla neuvolan odotustilana. Mielestäni hyvä ratkaisu.
Tampereella myös Linnainmaalla kirjasto, jossa on lastenosastolla neuvolan odotustila. Kirjastosta löytyy myös nuorisotila ja se on liitetty osittain kahvioon. Ei ole hiljainen, mutta ihana kyllä.
Mielestäni kirjastossa voisi olla vahtimestari joka lyö rottinkikepillä mölyäviä häiriköitä.
Tarviiko sun ostaa jotain kotona olohuoneesta?