Opettivatko vanhempanne teitä tuntemaan syyllisyyttä vioistanne?
Minun opettivat, tai oikeammin äiti opetti, mutta isä ei opettanut vastustamaankaan tätä näkökantaa. Siitä on ollut aivan hirveästi haittaa elämässäni. Jos opettivat, he eivät rakastaneet teitä. Koska minä ainakin ymmärsin, että silloin ihmisessä ei saa olla vikoja. Että se on väärin. En tajua kaikkea sitä paskaa, missä opetetaan ihmisiä hyväksymään vikansa. Siis hyväksymään väärät asiat?
Kommentit (3)
En tiedä kuka minulle on opettanut tai istuttanut aivoihini tämän syyllisyydentunnon kaikesta.
Koko ajan on ihan järjettömistä asioista syyllinen olo, vaikka olisi itse se jolle on tehty väärin.
Ehkä liika reippauden ja vahvuuden korostaminen ja kaiken heikkouden halveksiminen ja paheksunta olivat liikaa pienelle mielelleni.
Ja kun naistenlehdet kehottavat ihmisiä hyväksymään vikansa, niin silti yksikään naistenlehti ei tee juttuja, joissa sanottaisiin, että "ei saa tuomita ihmisiä, jotka syyttävät muita näiden vioista". Ihan vitun kaksinaamaista.
Eli muut saavat syyttää ihmistä tämän vioista, mutta tämän ihmisen itsensä on hyväksyttävä se, että on viallinen ja muut saavat pitää häntä paskana ja syyttää?
Siis miettikää, miten epäreilua, muut vanhemmat opettavat lapsiaan hyväksymään vikansa, mun äiti tuntemaan syyllisyyttä niistä! Ei ihme että koko aikuiselämäni on ollut yhtä paskaa ja helvettiä.
ap