Olen tuomittu kärsimään pask*an työpaikkaani ikuisiksi ajoiksi

Minä. En kyllä aio nykyiseen paikkaan jäädä enää kuin max 2 vuodeksi. Olen jo jonkin aikaa valmistautunut siihen, että sen jälkeen olen loppuikäni työelämän ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Minä. En kyllä aio nykyiseen paikkaan jäädä enää kuin max 2 vuodeksi. Olen jo jonkin aikaa valmistautunut siihen, että sen jälkeen olen loppuikäni työelämän ulkopuolella.

Onko sinulla vinkkejä tuon vapaan elämän rahoittamiseen? Itselläni ei ole paljoa varallisuutta sitä varten, joten haaveeksi taitaa jäädä. Ap.

Lähde koulunpenkille. Elämä on liian lyhyt paskaan työpaikkaan tuhlattavaksi.

Muutto

Mikä se siellä röissä niin kauheaa on hublebragaajalle?

Vierailija kirjoitti:

Muutto

Muutto minne? Olen hakenut töitä myös muualta Suomesta kuin kodin läheltä. Voisin kyllä muuttaa työn perässä, jos saisin jostain muualta työpaikan, en vain ole saanut. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Lähde koulunpenkille. Elämä on liian lyhyt paskaan työpaikkaan tuhlattavaksi.

Kokeiltu on, ei auttanut. Minulla on kaksi tutkintoa ja nolla uutta työpaikkaa. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde koulunpenkille. Elämä on liian lyhyt paskaan työpaikkaan tuhlattavaksi.

Kokeiltu on, ei auttanut. Minulla on kaksi tutkintoa ja nolla uutta työpaikkaa. Ap.

Ainiin se oikeastaan vain pahensi tilannetta, koska saan kuulla olevani ylikoulutettu jota ei todellakaan haluta töihin joihin saa esim. jonkun amk-taustaisen. Ap.

Kieltämättä, jos reagoit noin kun avauksissasi selitit niin voi olla, että olet liian temperamenttinen hakemaan töitä - jos käytät äärimmäisiä käyttäytymisratkaisuja - itket ja menetät unesi jne?

Joo, ja joku kääntää lisäksi veistä sanomalla, että työssä olevat pääsevät aina uuteen työpaikkaan helpommin kuin työttömät.

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä, jos reagoit noin kun avauksissasi selitit niin voi olla, että olet liian temperamenttinen hakemaan töitä - jos käytät äärimmäisiä käyttäytymisratkaisuja - itket ja menetät unesi jne?

No olen tunteellinen ihminen ja ehkä temperamenttinenkin, mutta en näytä sitä töissä enkä työhaastatteluissa. Enkä esimerkiksi suutu helposti vaan olen ihan rauhallinen tyyppi. Ap.

Ala nyt edes ensitöiksi säästämään mahdollista työttömyyttä varten. Sitten määrittelet ajan jonka jaksat sinnitellä ja hakea töitä. Jos ei täky nappaa siihen mennessä niin siirry hyvillä mielin työttömien riveihin, ja anna jollekin muulle mahdollisuus päästä sinun duuniin. Pienen levon jälkeen jaksat luultavasti taas uudella temmolla hakeakin.

Ps: tein näin kahden vuoden ajan, ja juuri ennen kuin olin jäämässä työttömäksi sainkin uuden työpaikan. Nyt mukavasti sitten säästöjäkin :)

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja joku kääntää lisäksi veistä sanomalla, että työssä olevat pääsevät aina uuteen työpaikkaan helpommin kuin työttömät.

Niin minullekin on sanottu, että "sinä olet sentään jo töissä, sinähän saat ihan helposti uuden työn". Joo ihan helposti eli ei kai ikinä? 

Tiedän tunteen. Onneksi sain vaihdettua toiselle osastolle. Hieman helpotti. Edelleen teen töitä itseni kanssa koska koko kerros ahdistaa ja olen ilmeisesti sairastunut yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön edellisen työn ja pomon takia.

Ei sitä niin vaan lähdetä opiskelemaan tai irtisanouduta kun koko perheen talous on riippuvainen molempien aikuisten palkasta. Jos minä olisin lähtenyt opiskelemaan olisi se tarkoittanut asunnon myyntiä ja muuttoa pieneen kerrostaloasuntoon huonomaineiselle ja levottomalle alueelle. Siihen en suostunut koska olen sen kerran kokenut.

Menisin ap:na työterveyslääkärille ja kertoisin koko tarinan ja reilusti pyytäisin saikkua vedoten unettomuuteen ja ahdistukseen. Itsekin tein näin, mutta saikkua en saanut enkä jaksanut vaatia sitä.

Tästä nyt ei ollut apua ap:lle muuta kun ehkä vertaistuen muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde koulunpenkille. Elämä on liian lyhyt paskaan työpaikkaan tuhlattavaksi.

Kokeiltu on, ei auttanut. Minulla on kaksi tutkintoa ja nolla uutta työpaikkaa. Ap.

Vain 2???

Itsellä 4 ja vikan ohessa tein palkatonta kuusi kuukautta.

Nyt on vakkarityöpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Onneksi sain vaihdettua toiselle osastolle. Hieman helpotti. Edelleen teen töitä itseni kanssa koska koko kerros ahdistaa ja olen ilmeisesti sairastunut yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön edellisen työn ja pomon takia.

Ei sitä niin vaan lähdetä opiskelemaan tai irtisanouduta kun koko perheen talous on riippuvainen molempien aikuisten palkasta. Jos minä olisin lähtenyt opiskelemaan olisi se tarkoittanut asunnon myyntiä ja muuttoa pieneen kerrostaloasuntoon huonomaineiselle ja levottomalle alueelle. Siihen en suostunut koska olen sen kerran kokenut.

Menisin ap:na työterveyslääkärille ja kertoisin koko tarinan ja reilusti pyytäisin saikkua vedoten unettomuuteen ja ahdistukseen. Itsekin tein näin, mutta saikkua en saanut enkä jaksanut vaatia sitä.

Tästä nyt ei ollut apua ap:lle muuta kun ehkä vertaistuen muodossa.

Kiitos vertaistuesta. Minäkin pelkään että sairastun johonkin tuollaiseen jos olen vielä päivänkin töissä.

Irtisanoutumista ehdotteleville: mieheni on työtön, meillä on lapsia ja asuntolaina, pk-seudulla on todella korkeat asumiskulut oli sitten oma tai vuokra. En voi tuosta noin vain irtisanoutua ja vain laulaa iloisesti mennessäni. Ja muualle emme voi muuttaa ellei vähintään toinen meistä saa muualta töitä. 

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde koulunpenkille. Elämä on liian lyhyt paskaan työpaikkaan tuhlattavaksi.

Kokeiltu on, ei auttanut. Minulla on kaksi tutkintoa ja nolla uutta työpaikkaa. Ap.

Vain 2???

Itsellä 4 ja vikan ohessa tein palkatonta kuusi kuukautta.

Nyt on vakkarityöpaikka.

Niin. Mutta en saa enää opintovapaita eikä ole enää opintotukia käyttämättä. Enkä perheen elättämisen vuoksi voi täysin tulottomana opiskella vuosia taas uutta tutkintoa. Ap.

Millaisessa työpaikassa olet nyt? Millaista työtä teet ja miksi vihaat kaikkia ja kaikkea? Oletko jossain orjatöissä pakotettuna?

Olen kohta työtön ja ottaisin mielelläni vastaan työtä kuin työtä. Jos valitat, että on töitä, niin kuinka kauheaa oikein siellä on?

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa työpaikassa olet nyt? Millaista työtä teet ja miksi vihaat kaikkia ja kaikkea? Oletko jossain orjatöissä pakotettuna?

Vihaan työtä ja työpaikkaa, koska olen joutunut työpaikkakiusatuksi, enkä ole meillä ainoa. Ei se varmaan mitään henkilökohtaista minua kohtaan ole vaan ilmapiiri on huono ja johtaminen on huonoa, ja se vain näkyy todella epäasiallisena kohteluna. Työajoissa ei jousteta yhtään ja mitään toiveita ei huomioida. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa. Yhdestä tahattomasta pienestä unohduksesta saa varoituksen. Pomot huutaa ja haukkuu, työkaverit huutaa ja haukkuu toisilleen, muillekin kuin minulle. Koskaan ei kehuta, joka päivä haukutaan. Osa itkee meillä töissä. Pari ihmistä on jo savustettu ulos. Mennessäni sinne töihin luvattiin kiinnostavat työtehtävät, mutta työn jo alettua paljastui että työ onkin ihan muuta kuin luvattiin, kaikki luvatut kurssitukset evättiin, työ on alkeellista liukuhihnaa ja minulla korkeampi koulutus kuin vain maisteri. Ap.