Ihan tuskaa olla iltavirkkuna psykiatrisella osastolla
Herätys on joka päivä kello 7:15! Eikä saa jäädä nukkumaan. Hoitajat käyvät maanittelemassa aamupalalle n. 4 kertaa klo 7:45 asti, jonka jälkeen keittiön ovi laitetaan kiinni. Seuraava ruoka on lounas klo 11... Kuitenkin vaikkei aamupalalle jaksa nousta, on pakko hakea lääkkeet.
Hiljaisuus alkaa jo kello 22. Eilen olisin halunnut katsoa telkkarista tulevaa elokuvaa, mutta hoitaja käski menemään omaan huoneeseen nukkumaan.
Ihan kamalaa kun pitää elää ihan eri rytmissä kuin oma luontainen rytmini olisi!
Kommentit (28)
Mulla päinvastoin ja ihan tavallisessa sairaalassa. Jouduin elämäni ensimmäisen kerran tehostettuun tarkkailuun vakavan sairaskohtausepäilyn, huom siis pelkän epäilyn vuoksi. En saanut poistua osastolta ollenkaan seurannan vuoksi. Olen älyttömän aamuvirkku ja syön aamupalani yleensä kuuden maissa. Tuolla piti odottaa kahdeksaan saakka, enkä saanut lähteä automaatista hakemaan mitään, kun se oli liian kaukana osastolta. Kun vielä jouduin sinne yllättäen, en ehtinyt varautua omin eväin.
Vierailija kirjoitti:
Pumpulissako olet kasvanut? Tottakai osastolla on oma rytminsä, mitä siitä tulisi jos jokainen hullu pompottaisi hoitajia oman mielensä mukaan vuorokauden ajasta riippumatta. Olet ihan syystä siellä hoidossa. Säännöllinen vuorokausirytmi on osa hoitoa!
Voisin olla muuten samaa mieltä kanssasi, mutta kielenkäyttösi on kovin ikävää. Miinus siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta! :/ Olisi todella ahdistavaa. Ei edes viikonloppuna saa nukkua? Enkä näkisi lempiohjelmaani Hävyttömiä.
Mullakin on tää lempiohjelma!
Zyprexa-pilleri oli aivan unelmaa, uni tuli hetkessä <3.
Olerko tottunut menemään nukkumaan yöllä kello yksi vai valvomaan läpi yön? Heräätkö normaalisti iltapäivällä?
Kenenkään luontainen rytmi tuskin on valvominen öisin.
Aamulla herääminen tekee sinulle hyvää. Luulisi tuon asian olevan ongelmiesi pienemmässä päässä, vai miten?
22 on ehkä hitusen aikaisin aikuisella ihmiselle. Toivottavasti saa edes pitää valoja ja lukea hetken. Hyvät yöunet on tärkeät kuitenkin.
Oli siellä tuskaa olla aamuvirkkunakin. Seitsemältä pakotettiin ottamaan iltalääkkeet, koska niiden kestää kuulemma kolme tuntia (!) vaikuttaa, minkä seurauksena simahdin aina jo kahdeksalta enkä saanut aamuisin nukuttua edes kuuteen kuten normaalisti. Sitten kun tulin neljältä aamulla huoneesta käytävän lampun alle lukemaan kirjaa, etten herättäisi huonekavereitanikin siihen aikaan, niin hoitajat olivat raivoissaan. "Nyt on yö!! Pitää nukkua, etteivät muut potilaat häiriinny!" Joo häiritsin heitä ihan kauheasti istumalla hiirenhiljaa käytävällä kirjani kanssa.