Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teen, kun en enää tykkää ystävistäni?
01.09.2017 |
Tuntuu, että olemme kasvaneet erilleen, ja että meillä ei ole enää mitään puhuttavaa. Kiinnostuksen kohteemme ja arvomme ovat aika erilaisia. Lisäksi he eivät mielestäni ole kovin kilttejä ja hyviä ihmisiä. He puhuvat pahaa muista, nostavat itseään alentamalla muita, tavoittevat omaa etuaan ja ovat kilpailuhenkisiä ja statuksen ja ulkonäön perään. Aina kun näen heitä, minua alkaa vain ärsyttämään. En enää edes oikein luota heihin. Itse olen syvällinen, empaattinen ja avoin, mutta viime aikoina on tuntunut, etten enää oikein haluaisi omista asioistani kertoa heille.
Itse kaipaisin syvällistä ystävyyttä, jossa voisi olla oma itsensä ja keskustella asioista avoimesti. Nämä ystävyydet tuntuvat tosi pinnallisilta, ja että niiden tarkoituksena on ainoastaan hyötyminen ja oman statuksen nostatus. Tuntuu, että jotenkin tulen itsekin huonommaksi tässä seurassa. Nauran jutuille, jotka eivät oikeasti naurata yhtään ja olen mielummin hiljaa, kuin kerron todellisen mielipiteeni. Jos jätän kuitenkin jätän ystäväni, jään yksin.
Kommentit (4)
Olen vähän vastaavassa tilanteessa ja olen huomannut alkavani pitää etäisyyttä varsinkin yhteen "ystävään", jonka kanssa olimme ennen todella läheisiä, näen häntä harvemmin jne. Olen tullut siihen tulokseen, että olen mieluummin yksin kuin ihmisten kanssa, joiden seurassa minulla ei ole hyvä olla. Feikkaaminen vie niin paljon energiaa ja tuntuu etten saa mitään irti ystävyydestämme. Pidin aluksi itseäni kamalana ajatusteni takia, mutta tutustuin tähän ihmiseen missä olin eri elämänvaiheessa ja niin kuin sanoit, nyt olemme kasvaneet erilleen.
Minä olen myos aika syvällinen, mutten usko että ystäväni edes tietää tuota puolta minusta. Aina pitäisi vaan puhua vaatteista, miehistä jne vaikka maailmassa on niin paljon muutakin. Yksi päivä hän lähetti minulle tekstiviestin ja valitti kun ei nähdä enää niiin usein. Ajattelin, että voisin ottaa ihan puheeksi tuntemukseni, etten vaan tee kylmästi ohareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mulla tuntuu kanssa tuolta, etten saa ystävyydestämme mitään irti. Aiemmin yhdessäolo tuotti aidosti iloa. Nyt ei kerrassaan mitään. Olen itsekin tutustunut tähän ystävään aikana, jolloin olin ehkä itsekin vähän hänen kaltainen. Elämänarvoni ovat sittemmin muuttuneet aika paljon elämänkokemuksen myötä.
Alue: Aihe vapaa
Se vain joskus menee niin. Kyllä uusiakin ystäviä tulee. Eikä heidänkään kanssa kaikki ajatukset kohtaa. Mutta sinä päätät, jäätkö vai lähdetkö.