Mukavat ja iloiset ihmiset ovat niin ihania!

Entäs jos on ruma?

Olen ihan samaa mieltä.

Varsinkin jos aidosti mukava, eikä feikki joka paljastuu jonkun ajan kuluttua myrkkyhmiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos on ruma?

Ulkonäkö menettää kokonaan merkityksensä, kun tuntee toisen ja viihtyy hänen seurassaan.

Tämän vuoksi me arkisen näköiset olemme löytäneet puolison.

Totta. Just tänään tapasin monia tosi iloisia ihania iäkkäitä rouvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos on ruma?

Ulkonäkö menettää kokonaan merkityksensä, kun tuntee toisen ja viihtyy hänen seurassaan.

Tämän vuoksi me arkisen näköiset olemme löytäneet puolison.

Tämä. Olin lihava kun tapasin puolisoni, hän rakastui juuri persoonaani ja luonteeseeni. Sanoi ja on edelleen sitä mieltä, että olen lämpimin, kiltein ja rakastavin nainen mitä on tavannut. On sanonut myös, että rakastui myös älykkyyteeni ja että olen yleissivistynyt, ei olisi vaimoksi voinut ottaa bimboa/tietämätöntä naista.

Sitten kävikin niin, että innostuin muuttamaan elämäntapojani: laihdutin liikakiloni pois, aloitin urheilun ja syön terveellisesti. Mieheni on rakastunut tulisesti minuun uudelleen pitkässä liitossa:) on ihan lääpällään vaikka on aina rakastanut, mutta nyt ei pysty pitämään näppejään erossa timmistä vaimostaan;)

Olen muuten huomattavasti nuorempi miestäni.

Rakastuttiin aikoinaan toistemme persoonaan ja luonteeseen. Minä ihastuin mieheni miehekkyyteen, kiltteyteen ja huolehtivaisuuteen ja herrasmiesmäisyyteen, mies minun sydämen lämpöön, kiltteyteen, hyväntahtoisuuteen, ja älykkyyteen. Luonne on tärkeintä parinvalinnassa! Pinta on vain pintaa, se voi myös muuttua, ihmiset lihoo/laihtuu/ vanhenee jne.