Kamalaa tää uhmaikä. Vinkkejä kaivataan!
Meillä poika alkaa pikkuhiljaa lähestyä kahta vuotta - vuosi ja kahdeksan kuukautta on nyt mittarissa. Ja uhma on mahdoton!! Ei sitä ole kestänyt kuin muutaman päivän ja oon jo ihan loppu!!!! :)
Mikään ei kelpaa, tavarat lentelee, kieltoja ei totella... huoh... kellään vinkkejä miten pärjätä lapsen kanssa tästä vaiheesta? Varmaan pitäisi keksiä jotain uusia virikkeitä? Kuinka kauan teillä on pahin umakakusi kestänyt?
Kommentit (4)
Nyt kolmen vuoden kieppeilloä uhmaaminen muutti täysin muotoaan meillä, ja nyt tuntuu, että ne aiemmat on olleet vasta harjoittelua...
Ja vinkkejä, ole jämäkkä ja pysy rauhallisena, siis älä sorru huutamaan tai läpsimään tms. Mutta pidä kiinni aina siitä mitä sanot. Ei siis turhia uhkauksia. Selkeät syy-seuraus-suhteet auttaa lasta oppimaan hahmottamaan mitä käytöksestään seuraa. MEillä esim. toimitaan niin, että huonosta käytöksestä varoitetaan kaksi kertaa, tokalla kerralla jo sanon, että nyt jos vielä jatkat, niin lähdet jäähylle/otetaan joku tavara pois/tms. Ja jos jatkaa, niin sitten uhkaus toteutetaan.
Ja paljon huomiota ja kehuja lapselle, aina kun syytä edes vähän!
Alle 2v on ylpeä, kun " pääsee" jäähylle kuten isosisarensa. Tänään meinasi raukalta päästä itku, kun ei tarpeeksi nopeasti oltu viemässä " miettimään" .
Kun toinen piipittää . " ettaa!!!! ettaa" " " Ja luulee olevansa kovinkin pelottava.
Mutta on se toisaalta aika uuvuttavaakin mielestäni.
ap
Ei tuommoisesta taaperon kiukuttelusta voi suuttua, toinen mutrusuuna paiskoo tavaroita ja ärisee - ja sitten on kohta sylissä lohdutettavana.