Lue keskustelun säännöt.
Ainoa realistinen tapa monipuolistaa suomalaisten tulevaa kielitaitoa on pakkoruotsin poistaminen
26.08.2017 |
Tämä on fakta, jota ei kuitenkaan uskalleta sanoa ääneen.
Se on utopistista lässytystä, että pakkoruotsi ei olisi mistään pois ja kaikki oppisivat tuosta vaan vaikka 10 kieltä.
Pakkoruotsi on poistettava, mutta edelleen olisi pakko lukea vähintään yhtä A- ja yhtä B-kieltä. Tämä on ainoa keino saada monipuolisempaa kielitaitoa tulevaisuudessa.
Kommentit (76)
Nykyäänhän on menty opetuksessakin yksilöllisempään suuntaan. Kaikki eivät ole kielipäitä, eivätkä välttämättä tarvitse koskaan elämässään montaa kieltä. Oma äidinkieli ja englanti riittää käytännössä kattamaan kaiken tarpeellisen. Jos joku haluaa lukea useampia kieliä, siihen on oltava toki mahdollisuus. Miksei tämä voi mennä näin?
Työelämässä olevat ovat varmasti huomanneet, että monet firmat ovat nykyään globaaleja. Tehdään yhteistyötä useiden eri kansallisuuksien kanssa yhtä aikaa. Eihän tuohonkaan ole kuin yksi järkevä ratkaisu: yksi yhteinen kieli, joka on englanti. Kaikki puhuu englantia, jolloin voit kommunikoida kaikkien kanssa. Ei tarvitse opetella erikseen ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa. Ne ovat vain ekstraa, jos yksilö haluaa opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Elät jossain menneisyydessä. Nykyään englanti on globaali kieli, jolla hoidetaan yhteistyö myös ruotsalaisten kanssa. Esimerkiksi omassa työssäni käytän ruotsalaisten kanssa englantia aina.
Pieni suomenruotsalaisvähemmistö elää Suomessa, joten tottakai heidän pitää/kannattaa opetella suomen kieli. Mikä on ongelma? Mikään ei ole myöskään hölmömpää kuin käyttää vuosikausia jonkun kielen opetteluun ihan vaan varmuuden vuoksi, jos sattuu sitä vaikka tarvitsemaan. Varsinkin kun englannilla pärjää joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan vielä kuinka jokunen vuosikymmen sitten hekutettiin kuinka Suomessa elää ennennäkemättömän hyvässä sovussa kahta eri kieltä puhuvat ihmisryhmät. Olen satavarma siitä että tämä johtuu siitä että näille ryhmille opetetaan edes auttavasti toisen ryhmän kieli ja tehdään ryhmät sillä lailla toisilleen tutuiksi. Niin että kun satutaan arjessa vastakkain, ei tarvitse arvuutella ja ihmetellä ja epäillä mitä tuo toinen mahtaa oikein puhua. Ihmisillä on taipumus tuntea epäluuloa kaikkea itelleen vierasta kohtaan ja tunteminen on paras keino estää riitaa. Nyt sitten minusta on hirveän tyhmää romuttaa tämä hienosti toiminut systeemi siksi ja kuluttaa valtavat määrät resursseja siihen, että opeteaan lapsille kieliä joita nää ei tuu tarvitsemaan koska valtava kielimurros on ovella. Jo eteisessä.
Suomessa ei ole ikinä ollut mitään hyvin toimivaa systeemiä. Et vain tunne historiaa. Ennen sotia oli vakavia kielierimielisyyksiä jotka sota keskeytti ja kielipolitiikan kehitys pysähtyi.
Kutsut toimivaksi kielisysteemiä jossa suomen kieltä on aina sorsittu. Se ei vaan toimi niin ikuisesti.
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Viime vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Vierailija kirjoitti:
"Pakkoruotsi" voi lässynlää. Kaikkien ruotsinkielistenkin pitää opiskella suomea. Ongelma? Ei.
"Pakkomatematiikka"
"Pakkoäidinkieli"
"Pakkokäsityö"
Kuulostaako tyhmältä. Ruotsi on aine muiden joukossa. Molemmat tyttäreni lukevat sitäpaitsi englantia, ranskaa, ja vanhempi nyt myös ruotsia. Ja sekö ei ole kielitaitoa että osaa puhua ruotsia, häh?
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Matematiikka on pakollista kaikissa maailman maissa koska se opettaa logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen opiskelun saisi muuttaa vapaaehtoiseksi kouluissa, ei siinä. Olisi vain joskus kiva kuulla järkeviä mielipiteitä sellaisilta (äidinkieleltään suomenkielisiltä) ihmisiltä, jotka oikeasti osaavat* ruotsia ja ovat tätä mieltä. Nyt olen toistaiseksi törmännyt vain ruotsia osaamattomien katkeraan ja sivistymättömään mesoamiseen, jopa vihapuheen tasolle menevään huuteluun asian tiimoilta. En allekirjoittanut kansalaisaloitetta aikanaan kadulla tämän asian puolesta siksi, että asiaa ajanut naishenkilö vaikutti siltä, että ei mitään koulua koskaan ollut käynytkään. En lisäksi pysty olemaan samaa mieltä minkään muun mielipiteen kanssa, kuin sen, että ruotsin kieli voisi olla vapaaehtoinen kieli muiden joukossa. Suomenruotsalaisiin väestöryhmänä kohdistuva loukkaava tai vihamielinen puhe, johon olen myös tosiaan törmännyt, ei kuulu kannattamiini asioihin ja täten pitää minut jatkossakin kaukana minkään ruotsin kielen opiskeluun muutosta ajavien kansalaisaloitteiden tukemisesta.
* Osaa kommunikoida täysin odottamattomassa spontaanissa puhetilanteessa, esim. kadulla, ruotsiksi kokonaisin lausein ja keskustelua eteenpäin vieden
Et siis itse osaa ruotsia koska haluat ruotsia osaavien mielipiteitä. Miksi et anna muille olla osaamatta ruotsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan vielä kuinka jokunen vuosikymmen sitten hekutettiin kuinka Suomessa elää ennennäkemättömän hyvässä sovussa kahta eri kieltä puhuvat ihmisryhmät. Olen satavarma siitä että tämä johtuu siitä että näille ryhmille opetetaan edes auttavasti toisen ryhmän kieli ja tehdään ryhmät sillä lailla toisilleen tutuiksi. Niin että kun satutaan arjessa vastakkain, ei tarvitse arvuutella ja ihmetellä ja epäillä mitä tuo toinen mahtaa oikein puhua. Ihmisillä on taipumus tuntea epäluuloa kaikkea itelleen vierasta kohtaan ja tunteminen on paras keino estää riitaa. Nyt sitten minusta on hirveän tyhmää romuttaa tämä hienosti toiminut systeemi siksi ja kuluttaa valtavat määrät resursseja siihen, että opeteaan lapsille kieliä joita nää ei tuu tarvitsemaan koska valtava kielimurros on ovella. Jo eteisessä.
Ja tähän sellainen lisäys että sen sijaan että laitetaan kaikki lapset tankkaamaan kieliä joitten merkitys on rajusti vähenemään päin, suomalaiset lapset pitäisi laittaa opettelemaan kommunikointia ja myyntitaitoja ja tämän tyylin rohkeutta, joka on se asia josta meillä on isoin puute kansakuntana. Ja toinen on se että saatais koulut informaatioteknoigian suhteen tälle vuosituhannelle. Nyt sen sijaan pitäis muka suunnata resurssit kielikoulutuksen kaltaisen dinosauruksen tekohengittämiseen. Tyhmää.
Ei kielten opiskelu kokonaan turhaa ole mutta turhan pakkoruotsin opiskelu on sitä. Kielten opiskelusta saadaan paljon tehokkaampaa jos se perustellaan järkevästi mikä tarkoittaa pakkoruotsin poistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko käyttää tämänkin ajan kielten opiskeluun? Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että on ihan ok opettaa peruskoulussa vähän ruotsia, ne perusasiat, 7-8 luokalla. Eli eräänlaista yleissivistystä siinä missä maantieto, biologia, historia jne, vaikka vain osa näitä oikeassa elämässä tarvitsee. Vähän kuin on hyvä tunnistaa kasveja ja eläimiä, on hyvä osata sanoa tack ja vassåguu. Se taas ei ole ihan ok, että jokaisen autonasentajankin Imatralta on suoritettava ruotsin kurssi saadakseen ammatillisen pätevyyden.
Jotta pakkoruotsi olisi yleissivistystä niin se pitäisi olla yleisesti hyväksyttävästi yleissivistystä, mutta 74% kansasta ei pidä pakkoruotsia yleissivistävänä. Siihen on hyvä syy. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole onnistuttu perustelemaan kansalle eikä sitä siksi ikinä tulla pitämään yleissivistyksenä.
Pakkoruotsi on syrjinnän työkalu jolla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen kieli ei ole marginaalikieli Suomessa. Älä yritä valheella perustella pakkoruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että on ihan ok opettaa peruskoulussa vähän ruotsia, ne perusasiat, 7-8 luokalla. Eli eräänlaista yleissivistystä siinä missä maantieto, biologia, historia jne, vaikka vain osa näitä oikeassa elämässä tarvitsee. Vähän kuin on hyvä tunnistaa kasveja ja eläimiä, on hyvä osata sanoa tack ja vassåguu. Se taas ei ole ihan ok, että jokaisen autonasentajankin Imatralta on suoritettava ruotsin kurssi saadakseen ammatillisen pätevyyden.
Jotta pakkoruotsi olisi yleissivistystä niin se pitäisi olla yleisesti hyväksyttävästi yleissivistystä, mutta 74% kansasta ei pidä pakkoruotsia yleissivistävänä. Siihen on hyvä syy. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole onnistuttu perustelemaan kansalle eikä sitä siksi ikinä tulla pitämään yleissivistyksenä.
Pakkoruotsi on syrjinnän työkalu jolla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia.
Kuinka sivistävää on joku hiton PAKKOSUOMI. Kuka puhuu tuota ugrikieltä missään päin maailmaa? Mitä hyötyä on kansainvälisesti menestystä haluavalle pakkosuomesta. Sen sijaan voisi opiskella jotain MAAILMANKIELTÄ,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen kieli ei ole marginaalikieli Suomessa. Älä yritä valheella perustella pakkoruotsia.
Se on marginaalikieli maailmalla. Sen avulla et opi mitään, ruotsilla sentään pärjää kaikissa skandinavian maissa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen valtioko tietää mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat? No ei tiedä.
Pakkoruotsi on tästä oiva esimerkki että Suomen poliitikot eivät tiedä tai välitä mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen kieli ei ole marginaalikieli Suomessa. Älä yritä valheella perustella pakkoruotsia.
Suomenkieli on monella suomenruotsalaisella alueella marginaalikieli ja maailmassa totaalisen marginaalinen kieli.
Sitä paitsi, tässä olet nyt kyllä SINÄ epärehellinen. Perustelet itse vaatimustasi ruotsin pakollisuuden poistamiseksi sillä, että kieli on marginaalinen, vaikka se ei sitä todellakaan ole edes Suomessa, vaan edelleen edellytys useisiin virkoihin pääsylle ja hyvin tarpeen useimmilla palvelualan työpaikoilla.
Joten itse asiassa hyödyllisempi taito Suomessa tällä hetkellä jopa kuin englannin taito.
Ja maailmassa varmasti tarpeellisempi taito kuin se pakkosuomi.
Joten mene ja ota lääkkeesi nyt ja palaa keskustelemana vasta, kun osaat olla haukkumatta toista mieltä olevien mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen valtioko tietää mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat? No ei tiedä.
Pakkoruotsi on tästä oiva esimerkki että Suomen poliitikot eivät tiedä tai välitä mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Itse asiassa ruotsi nimenomaan ON hyvä portti saksaan, ja saksa on helpompi kieli kuin ruotsi! Venäjä on tosiaan slaavilaisena kielenä erilainen, ja minustakin aika vaikea, muttei mikään mahdoton ollenkaan. Puhun molempia.
Ja haloo. Jänkytät nyt asiasta, josta et selvästi mitään tiedä. Sinä voit vallan hyvin valita lapsellesi pitkän venäjän ja saksan jo nyt! Ei mikään estä. A1- ja A2-kielt ovat edelleen olemassa, vaikka ruotsin opiskelua on aikaistettukin alakoulun puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että on ihan ok opettaa peruskoulussa vähän ruotsia, ne perusasiat, 7-8 luokalla. Eli eräänlaista yleissivistystä siinä missä maantieto, biologia, historia jne, vaikka vain osa näitä oikeassa elämässä tarvitsee. Vähän kuin on hyvä tunnistaa kasveja ja eläimiä, on hyvä osata sanoa tack ja vassåguu. Se taas ei ole ihan ok, että jokaisen autonasentajankin Imatralta on suoritettava ruotsin kurssi saadakseen ammatillisen pätevyyden.
No minä, tämän viestin kirjoiottaja, osaan ruotsia jonkun verran. Koulussa oli numero 9-10. Asun rannikolla ja tarvitsen sitä silloin tällöin, en tosin edes joka viikko. Itä-Suomesta olen alunperin kotoisin. Tykkäsin ruotsista, koska siitä sai kiitettäviä helposti. Itse asiassa en opiskellessakaan pitänyt ruotsia niin pahana eikä sitä muutkaan luokkatoverini pitäneet. Olen alkanut olla sitä vastaan vasta täällä rannikolla. Pomoni, ruotsinkielinen, joka puhuu suomea hyvin, mutta ei täydellisesti, halveksuu kaikkia, jotka yrittävät puhua ruotsia, mutta eivät puhu sitä täydellisesti. Kieltäydyn puhumasta ruotsia hänen kuullensa. En tiennyt olevani siinä huono, vaikka koulussa meni hyvin. Eli kouluruotsi ei kelpaa ruotsinkielisille, ainakaan osalle heistä. Pomon poika, jonka olen joskus nähnyt puhuu suomea tosi huonosti, mutta sehän on ihan eri asia! Sitä pitää yrittää, mutta ruotsia saa yrittää vain ne, jotka osaavat täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen valtioko tietää mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat? No ei tiedä.
Pakkoruotsi on tästä oiva esimerkki että Suomen poliitikot eivät tiedä tai välitä mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Itse asiassa ruotsi nimenomaan ON hyvä portti saksaan, ja saksa on helpompi kieli kuin ruotsi! Venäjä on tosiaan slaavilaisena kielenä erilainen, ja minustakin aika vaikea, muttei mikään mahdoton ollenkaan. Puhun molempia.
Ja haloo. Jänkytät nyt asiasta, josta et selvästi mitään tiedä. Sinä voit vallan hyvin valita lapsellesi pitkän venäjän ja saksan jo nyt! Ei mikään estä. A1- ja A2-kielt ovat edelleen olemassa, vaikka ruotsin opiskelua on aikaistettukin alakoulun puolelle.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska koulun pakkosuomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen valtioko tietää mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat? No ei tiedä.
Pakkoruotsi on tästä oiva esimerkki että Suomen poliitikot eivät tiedä tai välitä mitä kieltä seuraavat sukupolvet tarvitsevat.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Itse asiassa ruotsi nimenomaan ON hyvä portti saksaan, ja saksa on helpompi kieli kuin ruotsi! Venäjä on tosiaan slaavilaisena kielenä erilainen, ja minustakin aika vaikea, muttei mikään mahdoton ollenkaan. Puhun molempia.
Ja haloo. Jänkytät nyt asiasta, josta et selvästi mitään tiedä. Sinä voit vallan hyvin valita lapsellesi pitkän venäjän ja saksan jo nyt! Ei mikään estä. A1- ja A2-kielt ovat edelleen olemassa, vaikka ruotsin opiskelua on aikaistettukin alakoulun puolelle.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta sinä taas lässytät utopistisia.
Jos ei opi ruotsia, ei kielenopiskelun taidot ja motivaatio eivät ole kovinkaan hyvät.
Peruskoulussa voi opiskella jo nyt neljää eri vierasta kieltä, mutta silti alle prosentti peruskoululaisista opiskelee. Joten kapasiteettia ja motivaatiota uupuu.
Yksi pakkosuomi (unohdat, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, joka on kielenä vielä huomattavasti ruotsia marginaalisempi kieli) tai pakkoruotsi ei tilannetta oikeasti muuta.
Kukaan ei voi varhaisteininä tietää, miten paljon ruotsista hyötyy. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja kaikin puolin tärkeä yhteistyökumppani, Pohjoismaista puhumattakaan. Tyhmää vähätellä siis ruotsin käyttöarvoa kielenä, monella on siitä aikuisena huomattavasti hyötyä.
Suomen kieli ei ole marginaalikieli Suomessa. Älä yritä valheella perustella pakkoruotsia.
Suomenkieli on monella suomenruotsalaisella alueella marginaalikieli ja maailmassa totaalisen marginaalinen kieli.
Sitä paitsi, tässä olet nyt kyllä SINÄ epärehellinen. Perustelet itse vaatimustasi ruotsin pakollisuuden poistamiseksi sillä, että kieli on marginaalinen, vaikka se ei sitä todellakaan ole edes Suomessa, vaan edelleen edellytys useisiin virkoihin pääsylle ja hyvin tarpeen useimmilla palvelualan työpaikoilla.
Joten itse asiassa hyödyllisempi taito Suomessa tällä hetkellä jopa kuin englannin taito.
Ja maailmassa varmasti tarpeellisempi taito kuin se pakkosuomi.
Joten mene ja ota lääkkeesi nyt ja palaa keskustelemana vasta, kun osaat olla haukkumatta toista mieltä olevien mielipiteitä.
Niin suomenruotsalaisilla alueilla, jotka ovat historiallisia jäänteitä. Todella pieni vähemmistö. Minäkin olen opetellut vuosikausia ruotsia ja suorittanut virkamieheltä vaadittavan ruotsin. Kuitenkin olen työskennellyt Suomessa globaaleissa firmoissa eri tehtävissä, joissa on aina käytetty englantia vieraskielisten kanssa. Tietenkin. Ruotsia en ole tarvinnut missään ja se taito on täysin ruostunut. Hukkaan heitettyä opiskelua on ollut, ja vain koska pieni suomenruotsalaisvähemmistö näin vaatii. Tässä maassa pärjättäisiin täydellisesti ilman ruotsia ihan joka virastossa, jos vain haluttaisiin. Tämä täysin ruotsinkielen tekohengitystä ja resurssien tuhlausta.
Minä olen sitä mieltä, että on ihan ok opettaa peruskoulussa vähän ruotsia, ne perusasiat, 7-8 luokalla. Eli eräänlaista yleissivistystä siinä missä maantieto, biologia, historia jne, vaikka vain osa näitä oikeassa elämässä tarvitsee. Vähän kuin on hyvä tunnistaa kasveja ja eläimiä, on hyvä osata sanoa tack ja vassåguu. Se taas ei ole ihan ok, että jokaisen autonasentajankin Imatralta on suoritettava ruotsin kurssi saadakseen ammatillisen pätevyyden.