Ohjeita narsistille?

Varmaan kannattaa lukea narsismista ja välttää niissä mainittua käyttäytymistä. Perehtyä myös syihin vaikka kipeää tekisi.

1-2% väestöstä on narsisteja.

Joten onkohan koko tämä narsisti syyttely pikkasen ylimitoitettua?

Muotisana jolla leikitään todella ikävällä aiheella.

Terveisin narsistinen persoonallisuushäiriö diagnoosin saaneen tytär.

Narsisti ei näe vikaa itsessään ja ei siis hae apua siksi, koska ei ole mitään syytä siihen. Toki, jos narsistiset piirteet ovat lieviä ja tiedostaa nämä, kannattaa hakea apua kokeneelta terapeutilta. Olen samaa mieltä, että narsisti on myös uhri ja kokenut elämässään paljon pahaa. Tunne-elämä on usein vaurioitunut jo pikkulapsiaikana.

Olen opsikellut aihetta ja ollut narsisteja hoitaneen terapeutin luennoilla useita kertoja. Tuntui lohdulliselta, että heitäkin voidaan auttaa, jos vaan avun ääreen lähtevät. Monesti tämä edellyttää masennusta, murtumista. Vasta sitten myöntää avuttomuutensa.

Ohjeita? No, terapiaa tarvitaan, kannattaa siis vältää niitä sudenkuoppia, jotka johtavat sen epäonnistumiseen. Yleensä narsistisesti vammautunut katkaisee terapian heti, kun ollaan pääsemässä ongelmien äärelle, unohtaa torjunnan vuoksi jo käsiteltyjä asioita, tulee pettymyksiä, kun on odotettu nopeaa etenemistä, tulee voimakasta pahaa oloa, kun tajuaa tekemiään juttuja. Joutuu siis olemaan todella sitkeä sen prosessin kanssa ja hyväksymään takkuisen etenemisen. Ehkei kannattaisi aina katkaista terapiasuhdetta, vaan sopia tauosta.

Tietysti kannattaisi olla myös tekemättä niitä temppujaan, mutta on se kai hankalaa, kun oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee ja defenssi on resurssi. Koska narsistinen ihminen kuitenkin yleensä pystyy säätelemään käytöstään, auttaa ihmissuhteissa ensi hätään sen oman ala-arvoisen käytöksen oikeuttamisen lopettaminen. Ettei aina ajattelekaan "saan tehdä näin".