Yrittäjät valittavat saikuttajista Ylen haastattelussa

Yrittäjän pitäisi aina palkita ahkeria työntekijöitä ja niitä, joilla on saikkupäiviä vähän. Antaa vapauksia, vaikutusmahdollisuuksia, lisää liksaa, koulutuksia...

Kyllä ne saikuttajat vaihtavat työpaikkaa pikkuhiljaa kun tajuavat, että etenemismahdollisuudet ja muutkin kivat jutut menee sivu suun.

Kaffepulla kirjoitti:

Yrittäjän pitäisi aina palkita ahkeria työntekijöitä ja niitä, joilla on saikkupäiviä vähän. Antaa vapauksia, vaikutusmahdollisuuksia, lisää liksaa, koulutuksia...

Kyllä ne saikuttajat vaihtavat työpaikkaa pikkuhiljaa kun tajuavat, että etenemismahdollisuudet ja muutkin kivat jutut menee sivu suun.

Tässä tuli muuten hyvä pointti. Erityisesti näillä TES-palkka-aloilla. Työntekijälle sanotaan että olet sen minimipalkan arvoinen, teitpä mitä tahansa. Joten, miksipä et menisi siitä mistä aita on matalin, kun saman palkan saat kuin ponnistelemalla ja olemalla ylivertaisen hyvä?

Näissä tapauksissa se syyttävä sormi osuu kyllä yrittäjään itseensä.

Kaffepulla kirjoitti:

Yrittäjän pitäisi aina palkita ahkeria työntekijöitä ja niitä, joilla on saikkupäiviä vähän. Antaa vapauksia, vaikutusmahdollisuuksia, lisää liksaa, koulutuksia...

Kyllä ne saikuttajat vaihtavat työpaikkaa pikkuhiljaa kun tajuavat, että etenemismahdollisuudet ja muutkin kivat jutut menee sivu suun.

Se onkin tosi kivaa, kun sairastelun lisäksi joutuu vielä rangaistuksi siitä että on sairastunut. Pahimmassa tapauksessa sairaus on vielä työperäinen, eli tulee tavallaan tuplarangaistus.

Hienoja ihmisiä olette. Idiootit.

Omituista, että on niin vaikea myöntää, että jotkut käyttää näitä saikkuja väärin. Niin mukavaa työtä ja pomoa ei olekaan, ettei sieltä joskus tekisi jokaisen joskus sluibia. Vai oikeastko kaikki rakastatte niin paljon työtänne ja työympäristöä, ettette mielummin jäisi kotiin täydellä palkalla joskus? Sitä paitsi voihan töissä lopettaa, jos on paska paikka. Antaa työn jollekin toiselle.

Mieheni on ns. mukava pomo, liiankin löperö. Yrittäjä siis. Yksi työntekijä on ollut kymmenestä täysin älytön tapasaikuttaja. Muut normaleja. Voi olla, että joskus on joku turha päivä haettu, mutta ei mitään epäilyä ole olemassa. Tämä tapasaikuttaja oli niin paljon pois töistä, että lopulta sille alkoi jo työkaveritkin virnuilla selän takana. Minä vihasin tuota työntekijää. Mies teki joka toinen viikko 2-3 päivää todella pitkiä ainoastaan paikatakseen tuon työntekijän tekemättömät työt saikun takia ja tietenkään siitä ei juuri mun miehelle jää palkkaa. Minusta se oli jo varastamista. Hän varasti itselleen palkan ja laitti toisen tekemään työt. Lopulta mies sai pehemeästi vaihtamana firmaa ja säilyi jonkinlaisena kaverina. Mieshän on aina ollut kaveripomo. Seuraavasta paikasta sai fudut koeajalla, mies kuuli kiertokautta, että "ihan hyvä tyyppi, mutta aina on joko itse tai lapsi kipeä...". Sitten meni seuraavaan paikkaan ja taas sieltäkin mies kuulu hirveistä saikkumääristä. Niihin aikoihin usein tuli "moikkamaan" miest töihin. Istui alas ihan terveennäköisenä ja otti kahvin aloittaen "olen tässä sairaslomalla ja ajoin ohi...". Mies sanoi, että tulipa vaan todistettua, ettei tuossa mikään ole koskaan ollutkaan kuin lorvikatarri. Mutta mukava juttukaveri sinänsä.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9788052

On totta kai työntekijöitä jotka valehtelee sairaana olostaan, mutta kyllä tuntuu yrittäjillä itselläänkin olevan asenneongelmia ja lievää vainoharhaisuutta. Esim tämä kommentti:

"Joskus työntekijä on ilmoittanut olevansa vatsataudissa ja ollutkin illalla viettämässä ravintolailtaa. Tämän pitäisi olla rangaistava teko samalla tavalla kuin kassasta varastaminen." -yrittäjä

Jos joku ilmoittaa aamulla että vatsa on kipeä ja onkin sitten ulkona illalla, ei se aina tarkoita että työntekijä on valehdellut koko jutun! Mulla voi olla vatsa aamulla ihan sekaisin ja niin kipeä että harkitsen ambulanssin soittamista, enkä todellakaan ole työkykyinen joten joudun soittamaan töihin että olen sairaana, mutta iltapäivään mennessä olo on todennäköisesti paljon parempi ja saatan lähteä lenkille tai käydä kaupassa. Ei kai sairauspoissaolo edellytä sitä että pysyy sitten kotona 24/7?

Ehkä voisin silloin iltapäivällä mennä töihin tunniksi tai pariksi jos olisin oikein rehellinen työntekijä, mutta suoraan sanottuna en todellakaan viitsi istua kolmea varttia bussissa sitä varten. Mieluummin sitä menee seuraavana päivänä uusin voimin töihin.

Tällainen taas on törkeää:

"Työntekijä jo vapaapäivän pyytämisvaiheessa sanoo, että jos ei saa vapaaksi sitä päivää niin hän käy hakemassa saikkua." -kotipalveluyrittäjä

Vatsatauti. Ei vatsakipu. Jos sulla on aamulla vatsatauti, sä et ole illalla baarissa.

Mikäs tuossa toisessa oli vikaa? Okei saikuttaa kun on vähän muuta menoa?

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Yrittäjän pitäisi aina palkita ahkeria työntekijöitä ja niitä, joilla on saikkupäiviä vähän. Antaa vapauksia, vaikutusmahdollisuuksia, lisää liksaa, koulutuksia...

Kyllä ne saikuttajat vaihtavat työpaikkaa pikkuhiljaa kun tajuavat, että etenemismahdollisuudet ja muutkin kivat jutut menee sivu suun.

Se onkin tosi kivaa, kun sairastelun lisäksi joutuu vielä rangaistuksi siitä että on sairastunut. Pahimmassa tapauksessa sairaus on vielä työperäinen, eli tulee tavallaan tuplarangaistus.

Hienoja ihmisiä olette. Idiootit.

Kyllä tuossa on hyviäkin puolia. Se voisi tasata sitä ettei aina äiti jäisi kotiin sairaan lapsen vuoksi, vaan joskus jäisi isäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"On hämmentävää, kun henkilö ei työyhteisössä osoita mitään merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta ja yhtäkkiä lääkäri voikin tehdä viidessä minuutissa diagnoosin, että henkilö ei ole kolmeen päivään työkykyinen kyseisistä syistä." -nimetön yrittäjä

Harvinaisen tökerö kommentti yrittäjältä. Masentunut ei tosiaankaan aina näytä mitää merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta, vaan päin vastoin pitää kulissit pystyssä viimeiseen asti. Kolmen päivän saikku toki on kyseisessä tilanteessa todella vähän, mutta yleislääkärit eivät aina ymmärräkään mt-ongelmia.

Miten niin tökerö? Ei 3 vrk sairausloma poista masennusta tai uupumusta, joten jos ei lääkäri muuta tee kuin kirjoita palkallista vapaata, niin hän ei hallitse hommiaan. Meillä tuolla tavalla sairastava päätyy keskustelemaan esimiehen kanssa työn kuormittavuudesta, kaikki provikkapalkkaiset projektit siirretään muille ja varmistetaan, että tehtävä helpottuu niin paljon, ettei uuvuta. Samalla palkkapussi kyllä kevenee, mutta terveys ennenkaikkea.

Kuten sanottu, yleislääkärit eivät aina ymmärrä ja osaa hoitaa mt-ongelmia. Tökeröä on alkaa arvioida työntekijän henkistä tilaa sen perusteella, mitä töissä näkee. Erittäin tökerö on tuo teidänkin tapanne, vaikea uskoa että kukaan voi olla noin urpo.

Itse vastavalmistuneena 20-vuotiaana pääsin alani töihin, jossa olin tosi hyvä. Tein ahkerasti töitä, paljon ylitöitä enkä koskaan ollut poissa. Sain hyvää palautetta, minusta pidettiin. Pinnan alla kyti kuitenkin pitkään jatkunut masennus ja kova ahdistus. Kun viimein lähdin tapaamaan mielenterveyshoitajaa, ensimmäisen kysymyksen, "Miten voit" jälkeen aloin loputtomasti itkemään. Sain sairaslomaa ja lopulta lähdin työpaikasta ja jäin vuoden sairaslomalle jossa käsittelin viimein ongelmiani, jotka ovat jatkuneet siitä asti kuin täytin 16. Olen kuitenkin aina ollut ahkera, kiltti, "iloinen" tyttö ja täysi perfektionisti. Kukaan ei osannut ongelmiani arvata, eivät edes vanhempani. Kaikista vähiten silloinen pomoni, miksi edes kuviteltaisiin, että nuorena miellyttävänhaluisena työntekijänä antaisin heikkouksieni näkyä? Koskaan ei voi tietää, mitä toiselle oikeasti kuuluu.

En pystyisi pomoni kanssa keskustelemaan uupumuksestani, enkä usko että kovin moni muukaan, etenkään nuoret. Lopulta lähdin työpaikastani juuri sen vuoksi, koska en kokenut olevani hyvä työntekijä, sillä edessä oli pitkä saikku. Siksi lähdin, vaikka olisin voinutkin jäädä. Mielestäni minut piti olla täydellinen työntekijä, tai sitten en ollenkaan. Se tuhon määrä, mitä tuollainen kommentti voi nuorelle tehdä (ja muun ikäisellekin, mt-ongelmista kärsivälle), jos saisi tietää että entinen työnantajan mielestä jonkun masennus/uupumus on "arveluttavaa". Itselleni se olisi todiste juuri siitä, mitä olin aina ajatellut, mitä pelkäsin: En ole tarpeeksi hyvä työntekijä, en ole onnistunut tässä yhteiskunnassa, olen huono. Kurjaa olla nuori ja kokea, ettei ole riittävä,  tarpeeksi hyvä tässä maailmassa.

T. N23, hiljaa hyvää tulee

Vierailija kirjoitti:

Omituista, että on niin vaikea myöntää, että jotkut käyttää näitä saikkuja väärin. Niin mukavaa työtä ja pomoa ei olekaan, ettei sieltä joskus tekisi jokaisen joskus sluibia. Vai oikeastko kaikki rakastatte niin paljon työtänne ja työympäristöä, ettette mielummin jäisi kotiin täydellä palkalla joskus? Sitä paitsi voihan töissä lopettaa, jos on paska paikka. Antaa työn jollekin toiselle.

Totta, jotkut käyttää saikkuja väärin. Siitä huolimatta on väärin ja todella ärsyttävää leimata kaikki vähänkin enemmän kuin päivän vuodessa sairastavat vlehteleviksi lusmuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Yrittäjän pitäisi aina palkita ahkeria työntekijöitä ja niitä, joilla on saikkupäiviä vähän. Antaa vapauksia, vaikutusmahdollisuuksia, lisää liksaa, koulutuksia...

Kyllä ne saikuttajat vaihtavat työpaikkaa pikkuhiljaa kun tajuavat, että etenemismahdollisuudet ja muutkin kivat jutut menee sivu suun.

Tässä tuli muuten hyvä pointti. Erityisesti näillä TES-palkka-aloilla. Työntekijälle sanotaan että olet sen minimipalkan arvoinen, teitpä mitä tahansa. Joten, miksipä et menisi siitä mistä aita on matalin, kun saman palkan saat kuin ponnistelemalla ja olemalla ylivertaisen hyvä?

Näissä tapauksissa se syyttävä sormi osuu kyllä yrittäjään itseensä.

Tietäisitpä mitä se on julkisella sektorilla... TES rules ja sitä rataa...

Lupaan olla töissä aina kun pääsen kävelemään edes jollakin lailla ja puhumaan. Aivan kuten tähänkin asti. T: Tunnollinen extra helposti syyllistyvät työntekijä.

Ei varsinaisesti yllätä, että jutussa olivat eniten esillä sosiaali- ja terveysalan yrittäjät.

Ymmärrän kyllä, että sairauslomien varsinainen väärinkäyttö potuttaa, mutta en ymmärrä sairastaviin ihmisiin kohdistuvaa vihaa. Jos ihminen ei ole vakuutuslääkärin toteamalla tavalla työkyvytön, silloin hän on työkykyinen ja osa työmarkkinoita. Usein ihmisessä ei ole millään tavalla syytä omaan sairastumiseensa ja joissain tapauksissa, kuten joku jo sanoikin, sairaus voi olla jopa työperäinen, jolloin vika on työnantajassa. Sairastuneelle kuuluu toimeentulo, koska se on oikein. Jos vastuunjako työnantajan ja yhteiskunnan välillä ei miellytä, kirjoittakaa kansanedustajallenne, älkää demonisoiko sairastunutta ihmistä. Ihminen, jolla on jokin sairaus, saa hakea töitä, eikä työnantaja saa urkkia terveystietoja, koska ne ovat yksityisiä ja koska syrjintä on väärin. On vieläpä niitäkin työpaikkoja, joissa yrittäjä, tuo suuri työn tarjoamisen sankari, on kokonaistyöaikansa varjolla pahin saikuttaja, jota ei juuri koskaan työpaikalla näy ja joka ei objektiivisestikaan tarkastellen tee juuri mitään. Työnantaja saattaa ottaa alaistensa elämässä vauvan roolin ja soitella ja lähetellä työaikojen ulkopuolella epärationaalisia aivopieruja jatkuvasti odottaen välitöntä reagointia. Suomalaiset yritykset ovat täynnä huonoa johtamista ja kaikkinaista typeryyttä ja sille tarvitaan syntipukki - sairastava alainen kelpaa hyvin.