*****SUURPERHEkuumeilijat, vko 14*****

Jättisuuria lumi/räntä hiutaleita tulee sakeana taivaan täydeltä.Kaikkialla märkää ja kuraista...

Huoh,missä on kevät!!!!



MITTUMAARI!Kiva kuulla sinustakin!Toivon että hormoonihoidot tuovat avun ja sitten vauvan!!Mulla myös ystävien vauvauutiset" syövät naista"

Sydämestä ottaa kun kuulen niitä uutisia ja pala nousee kurkkuun.Vaikka yritä luovia positiivisin mielin mutta joudun näissä tilanteissa kuitenkin nieleskslemään.Eilen syntyi ystäville vauva ja viikko sitten saimme kuula toisen ystäväparin odotuksesta!



Minkä rotuisen karvapallon saatte,MEDISON?Pennut on niin suloisia!Vaikka on niistä sitten hommaakin.Ja säällä kuin säällä täytyy ulkoiluttaa.

Ihanaa myös että teidän vauvaprojekti edistyy ja nopeutuu=)



Meidän karvapallo vinkuu nyt tuolla oven takana,täytyy lähteä tsekkaamaan tilanne=)



Pidemmittä puheitta,L+5

Onhan mulla 5 ihanaa lasta!!!En siis voi kuin olla onnellinen.

Mutta kuitenkin ne uutiset tutuilta,satuttavat sydäntä.Vaikka OLEN ONNELLINEN heidän onnestaan!

Mieheni kanssa ollaan juteltu monaasti tästä polttavasta vauvan kaipuusta ja hän myöntää ettei ymmärrä minua.Vaikka ajatus vauvasta/lapsesta onkin hänelle mieluisa.



Ja seliseliseli...

L

kun meilläkin kolme maailman suloisinta pikkuihmistä, niin miksi ihmeessä toisten raskauden ja vauvat saavat synkälle ja kateellisellekin mielelle?! Ja miksen osaa nauttia juuri tästä hetkestä? Jotenkin vaan tämä kevääntulo masentaa, luonto puhkeaa pian kukkaan ja synnyttää uutta elämää, minä vaan en, vaikka piti..



MUTTA, hormonit tuntuvat tehoavan eli kaikenlaisia " raskausoireita" ilmaantunut, siis oikeasti horminiperäisiä (rintojen arkuus, alavatsa nippailut, runsas valkovuoto, tolkuton väsy jne..), mutta kertonevat siitä, että hormonit alkavat herätä ja mielialakin jo kohentunut verrattuna viime kuukausien alakuloon, jee!



Mukavaa viikkoa kaikille,

t. Mittumaari

En minäkään voi enää sanoa enää, etteikö raskausuutiset vihlaisisi hetkisen. Varsinkin tämä yrityksen odottelu ottaa lujille; kärsivällisyys ei kuulu mun hyveisiini. Eilen olin ihan maassa, kuulin että operaatio tehdään aikaisintaan toukokuussa. Mutta tänään olo on jo parempi. En aio antaa periksi vielä, vaikka ikääkin on jo reilummanpuoleisesti. Alunperin päätimme lopetella " yrittämisen" loppukesällä, mutta kyllä mä haluan jatkaa pidempään. Haluan palata siihen alkuperäiseen ajatukseen. Eli, että annamme vauvalle mahdollisuuden tulla jos on tullakseen; miksi miettiä mitään ehkäisyjä vielä kun vauvan niin mielellämme vastaanottaisimme.



Meidän pikkuneiti oppi kävelemään. Toisaalta ihanaa, toisaalta niin kaihoisaa; mun pikkuisesta iltatähdestä on kasvamassa iso tyttö.

Elämä edessä askel askeleelta!!!

Se on jännä miten juuri ne päivät jolloin lapsi alkaa kävellä ja puhua tuovat kaihoisina vauva-ajan mieleen.Vaikka on ihanaa nähdä miten lapsi kasvaa,kehittyy,oppii.

Vauvassa on mieleenpainuvaa juuri se läheisyysriippuvaisuus mistä kavelevä taapero pikkuhiljaa irrottautuu..Hoivaamisvietti



kevät on mulle vaikeaa aikaa,ihan Mittumaaritin sanoin,kun maa jälleen alkaa tuottaa hedelmää.

Vaikka aina innolla odotan kesää,kevättä, on se sellaista muutoksen haun aikaa.Innolla sisustan kotona ja laitan puutarhaa.Joka keväinen muutto halu(vaikkemme ole muuttaaneet vielä kertaakaan=))Uudistautuminen alkaa keväällä.Nyt keskityn kaappien raivaamiseen ja puhdistamiseen.Miten sitä tavaraa kerääntyykin.



Saas nyt nähdä mihin taas meidän vauvapuuhailu sijoittuu kun mies eilen sanoi että mitä sitä sitten niin kamalasti suunnittelemaan milloinka vauva kun se vauvan kuitenkin haluaa.Lääkket nyt tietty ensin syötävä ja varuaika ooteltava mutta ehkei sitten odotella syksyyn saakka.On tämä yhtä soutamista ja huopaamista.Mieskin kun on välillä epäröinyt tai ainakin ehdottanut että hieman pidempään odotettaisiin ennen vauvaluvan antoa.Ja nyt taas oli sitä mieltä että antaa mennä vaan.Pyysi kyllä leikillään mustaa valkoisella että on sitten viimeinen=)

Olenkin joko hormoonikierukkaa tai klipsejä munajohtimiin miettinyt.

Ehkä sitä hormoonikierukkaa kuitenkin kun olen vielä kohtalaisen nuori ja ei sitä koskaan tiedä miten elämä tuo ja vie...



Nyt täytyy mennä kelamaan pojalle video alkuun kun tossa hihasta kiskoo.Vettä tihuttaa joten ei ulkoilua tiedossa ainakaan nyt aamupäivällä.Keskitän ajatukseni siivoiluun....

So long,L+5 ja se haave

Leanna, tuo on ihan kuin meidän perheestä, yhtä huopaamista ja soutamista. Toisaalta rupean itse olemaan vähän sitä mieltä myöskin että mitä sitä turhaan niin kauheesti miettimään ja suunnittelemaan, mutta sitten taas toisaalta... Mun sisko menee kesällä naimisiin enkä haluaisi että raskaus vielä silloin näkyy. Joten sen puolesta tuo heinä-elokuu olisi hyvä aika yrittää vauvaa. Toisaalta sitten jos olen menossa syyskuussa töihin niin en tiedä viitsiikö sitä sitten heti ilmoittaa jäävänsä taas äippälomalle. Mutta kun en millään haluaisi kovin kauaa odottaakaan... Voi kunpa osaisi päättää! Niin ja nyt tosiaan on vielä tuo koiranpentu tulossa. Beaglen pentu meille tulee. On siinäkin oma hommansa taas opettamisessa ja tietty muutenkin. Kiva sinänsä että tulee pentu nyt, kun en viitseisi ruveta siihen ruljanssiin pienen vauvan kanssa.



Kuramyyrän pikkuiselle onnittelut kävelytaidosta! Meidän kuopus on nyt sitten 1v 1kk ja olen pistänyt noita vauvaleluja ja muutakin pikkutilpehööriä säilöön, niin kyllä tulee haiku olo.



Kevätflunssa iski sitten meidänkin perheeseen. Esikoinen on parhaillaan kotona kuumeessa. Kyllähän tuo tauti sitten varmasti käy kaikki läpi. Voi harmi.



Eipä meiltä ihmeempiä tänään.



Medison+5

minakin tahan muutaman sanan:

kun arki iski paalle kaikilla voimillaan, on niin hirveesti hommia tahan aikaan vuodesta!

Eilinen paiva meni vaatteiden ' vaihdossa' ; kun kaappeihin ei mahdu niin paljon tavaraa, vaihdan nyt talvivaatteita pois kaapeista ja kesavaatteita tilalle ja kun vaihtelet kuuden immeisen lumppuja; ei mikaan pikkuhomma! Ja viela pitaa kuitenkin jattaa jokunen pitkahihanenkin kaappiin, tama viikko sovittiin viela ohuiden trikoiden pidosta, ens' viikolla saavat sitten jo t-paidat paalle!

Muutenkin olis' siivottavaa jne. mutta kun ei olis yhtaan puhtia!

Ja olis ovis-aikakin kasilla tasta paivasta eteenpain, mutta ihme kylla en jaksa yhtaan innostua nyt! Se on sita samaa huopaamista kuin teilla muillakin, aina rajujen muksujen ' yhteenottojen' jalkeen aattelen itteeni hulluksi kun viela uutta haaveilen, mutta kylla se tasta! Hyvia jatkoja vaan kaikille...

Ilma on taas mitä masentavin. Räntää sataa eikä keväästä tietoakaan.



Eilen oikein uhmalla laittelin toppavaatteita pois käytöstä ja otin kevätpukuja ja takkeja esille. Ei näytä auttaneen yhtään. No kyllä niitä kohta puoliin saapi ruveta käyttämään.



Medison+5

Kylla on hiljaista taas meidan rintamilla- eika edes uusia oo ilmestyny pitkiin aikoihin? Kun kumminkin suurperhepalstaa luetaan ahkerasti kavija maarista paatellen; ollaanko me ainoat ' rohkeat' yli 4 lasta omaavat?

Minkalaisista elukoista te pidatte? Onko paljon lemmikkeja?

Olen miettinyt, että pitäisikö oikein huhuilemalla huhuilla lisää väkeä tähän meidän pinoon. Mutta ihan kiitettävästi me olemme tämänkin joukkueen kanssa saaneet näihin pinoihin pituutta.



Musta tuntuu välillä siltä, että tähän pinoon kirjoittaminen, ja kuumeilu yleensäkin, on jo tosi säälittävää. Täytän muutaman viikon päästä 41v.

Että eiköhän olisi (ainakin julkisesti) jo aihetta jättää tämmöset homma nuoremmille. Toisaalta, niinkuin olen monesti sanonut, sain tuon meidän neidin 40 vuotislahjaksi. Enkä mä odotusaikana, enkä myöhemminkään ole tuntenut itseäni mitenkään kauhean vanhaksi ja väsyneeksi. Päinvastoin. Olen jaksanut itse asiassa paremmin kuin aikanaan ensimmäisten kanssa (seli, seli).

No, se tuosta ikuisuusaiheesta. Ilmoitan kun jään lopullisesti sivuun (ajattelin vielä odotella vähän aikaa teikäläisten raskautumista...).



Kolmanneksi vanhin aloitti nyt sitten puuduttamisen aiheesta jatko-opinnot. Toiseksi vanhinhan lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan heti peruskoulun jälkeen. Ja kun hän pääsi niin hänkin haluaa. Ongelmana tuon meidän kasiluokkalaisen kanssa on lievä kehitysviivästymä. Ihan tavalliseen ammattikouluunhan hän on menossa, mutta sosiaaliset taidot eivät ole ihan sitä luokkaa mitä pitäisi.

Eikä homma toiseksi vanhimmallakaan ole ihan putkeen mennyt; kun ei ole ketään perään katsomassa kiusaus monenlaisiin tempauksiin on todella iso (onhan siellä asuntolanvalvoja, mutta hän reagoi vain ihan räikeimpiin tapauksiin). Taas saa kuulla olevansa tyhmä ja tylsä ihminen.

Ei tuo oo ika ei mika -meidan porukat on ikinuoria!!! Kylla taitaa kevatvasymys ja -epatoivo kuulua jo aanesta! PIRISTY! Kylla se aurinko paistaa risukasaankin (toivottavasti et loukkaannu)

Voisinhan ' puhaltaa' hiukan aurinkoilmoja sinnepain - mutta mun siella ollessa mies sanos puhaltavansa hyvia ilmoja -ja alkoi ne rankkalumisateet joten ehka on parempi unohtaa tuo kommentti, heh hee...

Just eilen kans puhuttiin iasta -mies tayttaa 40 toukokuussa, mina 37 loppuvuodesta- ja lastensaannista. Etta kylla taa viitonen saa olla viimenen, etta naitten kasvattua ehdittais nauttia keskenaanolostakin ennenkuin ollaan liian vanhoja nauttiaksemme matkustelusta yms... Kaikkea taytyy joskus ajatella. Olivat toissakin jutelleet ' miestenkesken' kun iso pomo valitti ainokaisensa ' rasittavuudesta' - oma ukkoni otti hiukan pattiin tuo aihe ja ehdotti lisaa lapsia!! Kylla yks' lapsi on saali kuulemma niin vanhemmille kuin itsellekin, varsinkin myohemmin huomaa etta sisaruksissa on voima! Ei ne sita viela tajua riidellessaan tassa iassa, mutta kun on jotain vialla on ainakin kehen turvautua... tutuissa on monia, jotka lapsien ollessa toisella kymmenella huomaavat etta on jotain ' vialla' kun on aikanaan tehty vaan yksi. Minusta reilusti vanhemmat on liian egoisteja kun eivat harkitse edes toisen saantia - asia erikseen jollei ole tullut toista yrityksista huolimatta! Siihen en puutu. Elakoon me Suurperheelliset!!!! (Olipa siina taas tekstia talleen aamutuimaan huh huu)

Myönnän, että en ole ihan parhaimmillani. Tämä ilma masentaa entisestään. Hurahdin puutarhahommiin jokusen vuosi sitten. Ja tämä loska ja lumi ahdistaa; pääsisi edes haravoimaan. Onneksi tässä vaiheessa saa (ja täytyy mikäli haluaa ihailla jo alkukesästä itse kasvattamia kesäkukkia) möyriä mullassa, ihan täällä sisätiloissa. Ekat kukat ovat jo taimella ja viikonloppuna jatkan kylvöhommia.



Mutta nyt on pakko alkaa siivoilemaan.

Laitoin muuten tuon ' huuhaa' -kuulutuksen; josko herattais muitakin suurperheellisia!!!

Täällä on kovasti huhuiltu , että minne kaikki ovat hävinneet ja täytyy myöntää, että itsekkin olen jokapäivä käynyt lukemassa, vaan enpä ole saanut kirjoitettua...



Tuohon ikäasiaan pitää kommentoida sen verran, että minusta siihen ei liiemmin pidä tuijotella, jos sydän sanoo, että lapset ovat vielä tervetulleita niin mikä ettei! Luulen , että muutos on suurin silloin jos saa esikoisen 40 vuotiaan, mutta toisaalta paljon olen kuullut silloinkin vain myönteisiä kommentteja " kypsän äitiyden" tiimoilta.



Tämä ikuinen " vauvakuume" on niin kovin ihmeellinen asia, jotensakin kun tuon neljännen jälkeen arvelin sataprosenttisen varmasti, että lapset on nyt tehty (0=. Ajattelin myös ettei kukaan enää kysyisi, että vieläkö teille tulee lisää lapsia, mutta niinpä vain kyselevät. Ehkäpä syynä on se , että meillä on neljä tyttöä, kuten Leviniallakin. Jotenkin raskausaikana on oikein suututtanut kun ihmiset sanovat, että voi kun nyt tulisi se poika... Siis ihan vieraat ihmiset ja minä kun voin käsi sydämellä vannoa, että emme ole koskaan poikaa yrittänyt tehdä, vaan ihan vain lasta. Neljännen kohdalla jo toivoimme että tyttö tulisi (0=. No mutta nämä sukupuoliasiat ovat aina tällaisia ja nyt en enää kommenteista jaksa välittääkkään.



Lemmikeistä vielä, että meillä kaksi nuorimmaista allergisia, joten lemmikkiä emme ole voineet hankkia, kaloja kyllä mietimme, mutta eihän se nyt ole sama kuin ihana karvainen kaveri . Me taidamme olla muutoin sellainen koiraperhe eli koirista etenkin pidämme kaikki ja sellainen on myös aikoinaan perheessämme asustellut.



Nyt hyviä päivänjatkoja kaikille !!

löytyiskö/onnistuisko joku löytämään sen alkuperäisen suurperhekuumeilijoiden esittely listan???

sieltä näkis ketkä kaikki on kuumeilleet,jo plussanneet ja muuten taka-alalle jääneet!!!!

Vois joku taitava sitä päivittääkkin!Itse tunnustaudun täydeksi tumpeloksi siinä hommassa...



Musta olisi niin kiva nyt seuraavasta juoksusta teettää meidän koiralle pentuja.Mutta mutta...

Kun on " rotukoira" joutuu niin monta mutkaa tehdä ennen kuin mahdollista.Rekistöröinnit,lonkkatarkastukset ym ym.

ei vaan voi valita sopivaa poikaa ja antaa mennä vaan=)



Iästä olette Levinia ja Kuramyyrä (ainakin) puhuneet.Mä aikoinaan uhosin etten enää 3kympin täytettyäni halua/hanki lapsia.Mutta tässä sitä ollaan.28(2kk päästä 29v)olin kun viitoseni sain ja siihen piti jäädä=)

Eli taidan olla aika nuori suurperheellinen??=)

Ja enpä mene vannomaan että kuudeskaan sitten jää viimeiseksi...Olen jos kaikki menee suunnitelmien mukaan 31 ja risat kun kuudes tulee.Sitten vois iltatähteä vaikka 9 vuoden päästä!!!Mutta katsotaan nyt...



L+5

Taidan olla aikas samoja ikiä kuin sinä Leanna eli 30 täytän tänävuonna, meillä vain yksi lapsi vähemmän kuin teillä (0=.

Minäkin olin ajatellut , että kaikki lapset olisi tehty ennen 30 ikävuotta , mutta aika muuttaa asioita ja elämän edetessä se ikäkään ei ole enää kuin vain pelkkiä numeroita, vailla sen suurempaa merkitystä !





Mami + nelikko

kanssa olisin tosi kiinnostunut- kun oon vasta niin vahan aikaa kirjoitellut tanne ja vanhoina ' tuttuina' pidan Kuramyyraa, Leannaa ja Medisonia lahinna(ehka kun ovat viime kuukausina aktiivisimmin kirjoitelleet!) Mutta myos mami4:lle on tuttu jo ennestaan!

Siis niinkuin Leanna jo totesi jos olisi joku tietokoneen ihmenero paikalla(tunnustaudun tumpeloksi) ja tietaa mista kaivaa vanhoja tietoja??

Mitahan mun viela piti lisata - tonne kuulutukseen kun jo ilmoittautuikin immeisia; olisi kiva jos ottaisivat osaa myos tekstipuolelle, eika aina lukis vaan... Huomautus siis ainakin Lumikille ja Pegasos4 - nimimerkeille!



Elaimista; meilla kun elukat on pihalla, on koira ja kaks' kissaa, kanarialintuja isos ulkohakis, kerran vuodes myos lammas kotielaimena(lihakarjana; heh hee). Miehen serkun farmilla olis hevonen yhteisomistuksessa, mutta se on vaan viikonlopun harrastus..Muutenkin ollaan sellasia hupsuja elainihmisia koko sakki, toiseks' vanhinta lasta lukuunottamatta, se kun ei oo koskaan sillai piitannut elaimista! Kylla se kissat sietaa, mutta siihen jaa sitten, muutenkin on niin nirppanokkaa kaikille hajuille ja farmille meno on suuri kauhistus sille. Se on ainut ' kaupunkilaistytto' meidan porukasta...

Leanna vaivannaostasi: Luin innolla KAIKKIA noita nimimerkkeja; hurjankokoinen lista, vaikka plussanneitakin paljon ja varmasti osa kirjoittelee tuolla neljannesta haikailevien puolella!

Mutta jos nyt saataisiin lisaa sapinaa juttuihin ettei ihan kevatvasymys saisi kiinni!!

On ollut kaikenlaista, en edes lukemassa ole käynyt kuin silloin tällöin. Eilen kuulin naapurista vauvauutisia, poika oli syntynyt. Kaikki ei ollut mennyt ihan putkeen ja kummasti sitä itsekin miettii kun on neljä onnistunut melko helposti ja terveenä maailmaan saattamaan, että voisiko sama tuuri jatkua.

Tilanne tosin on sellainen, että kuluva kierto meni mönkään. Kriittiset hetket ajoittui siihen aikaan, jolloin isäntä törttöili käytöksellään. Silloin ei paljon hormonit jaksaneet hyrrätä ja asia jäi sikseen. Katsotaan nyt sitten seuraavan kierron tilannetta.

Meillä kuopus on todellinen neiti hienohelma. Mekko pitäisi olla yllä, helmiä kaulassa ja ranteella, lakeerikengät jalassa jne. Kotoa ei ole mallia saanut, kun esikoinen tyttönä on aina ollut eri tyylinen. Äitikään ei nyt maailman hehkeimpänä ja hienompana kotosalla kuljeskele, ei tosin muuallakaan ;)

Pikkuhiljaa alan minäkin olla sitä mieltä, että talvi saisi taakse jäädä. Meillä kun etupiha on pohjoisen puolella ja normaalistikin siitä lumet sulavat myöhään. Nyt taitaa lunta saada lapioida vielä vappunakin. Esikoinen syntyi 11 vuotta sitten vähän ennen vappua ja sairaalan ikkunasta vappuaattona katselin, kun valkolakit kulkivat sankassa lumisateessa. Sinä vuonna lunta satoi muuten äitienpäivänäkin. Toivottavasti niin ankeasti ei sentään tänä vuonna asiat olisi.

Olin eilen verikokeissa ja sitä ennen gynellä.Joskus viime syksynä niiden km aikana ja jälkeen juttelinkin täällä kun raskausoireet senkun jatkuu.Ja jo silloin epäiltiin kilpirauhasta aiheuttajaksi.Muttei löydetty kuitenkaan mitään.

Nyt paha olo on jyllännyt taas noin 1kk.Niinkuin kerroin kun kk myöhässä että on klassiset raskausoireet.Raskaana en ole(ultrattiin)ja kaikki kohdussa ym kunnossa.Mutta oksetusolo,rintojen arkuus(ja ovat kasvaneet)tolkuton väsymys(välillä olen taas kuin duracel-pupu)ja pissalla juokseminen jatkuu.

Ja taas epäillään häikkää kilpirauhasessa.

Muutama päivä on tässä sitten odoteltava vastauksia.



Mutta kurjaa on kun olo on aivan raskautettu muttei masussa kasva kuitenkaan mitään.

Ja kurjaa on jos niistä nyt todetaan kilpirauhas häiriö.

Muistaakseni täällä oli joku(olisko ollu Kuramyyrä?)jolla kokemusta kilpirauhasen yli/vajaa toiminnasta!Olis kiva kuulla kokemuksia uudelleen jos jaksaa kertoa.Syitä ja seurauksia...



Lunta tulvillaan...Lpppuis jo tää talvi...

L+5 ja haave(enkä kestä kun kokoajan joku iskee kapuloita rattaisiin)