Muita jotka myöntävät heittävänsä aika paljon ruokaa roskiin?
Itse tunnustan. Lapsi syö usein paljon vähemmän kuin laitan lautaselle, loppu pitää heittää pois. Usein ehtii ruokaa mennä vanhaksi ja tulee kokkailtua jotain pahaa jota ei vain pysty syömään. Huono omatunto on mut asiaan on vaikea saada parannusta aikaiseksi.
Kommentit (20)
En myönnä. Arvostan ruokaa enkä roskiin heitä.
Meillä menee paljon roskiin, koska vaimo ostaa liikaa ruokaa ja joka päivä tehdään uudet ruuat. Idioottimaista.
Vierailija kirjoitti:
Tee sosekeitto- tai pyttipannuhenkistä ruokaa ja jatka uutta aina vanhalla. Tämän opin setlementin keittiössä.
Ällöttävä tapa. Mun äiti oli tuollainen "jatkaja", joka päivä jotain kummallista mössöä mihin oli sekoitettu edellisten päivien ruokia. Päätin jo silloin, että mun keittiössä tehdään kunnon selkeitä ruoka-annoksia, eikä mitään sörsseleitä. Ei se paha ruoka sillä parane, että siihen sotketaan seuraavana päivänä lisää aineksia.
Tulee tehtyä aina sen verran, että ei lopu kesken. Toki koitan syödä uudestaan samaa ruokaa, mutta jos jää mitätön määrä, niin heitän roskiin tai jos tähteet jää jääkaappiin lojumaan, niin heitän roskiin. Eniten taitaa mennä roskiin puuroa, koska teen sitä aika reilusti aamulla ja yleensä jää yli, enkä jaksa alkaa leipomaan yli jääneestä.
Ei paljon kiinnosta jos menee roskiin. En ole koskaan ymmärtänyt heitä, joiden pitää tunkea koko lautasellinen väkisin naamaan vain siksi, että ruokaa ei menisi hukkaan. Tuollainen ahtaminen on todella epäterveellistä ja totuttaa sinut jatkuvasti suurempii ruokamääriin ja siten tulet ylipainoiseksi helpommin.
Ensinnäkin opettelisit laittamaan sitä ruokaa. Siis onko oikeasti käynyt niin, että teet ruokaa jota et itsekkään pysty syömään? Mitä ihmettä?
Toisekseen lapselle voi ensin laittaa vain ihan vähän ruokaa, jos se maistuu nii antaa lisää tai jos on tarpeeksi iso ottamaan itse niin anna ottaa itse ja itse otettu tulee myös syödä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee tehtyä aina sen verran, että ei lopu kesken. Toki koitan syödä uudestaan samaa ruokaa, mutta jos jää mitätön määrä, niin heitän roskiin tai jos tähteet jää jääkaappiin lojumaan, niin heitän roskiin. Eniten taitaa mennä roskiin puuroa, koska teen sitä aika reilusti aamulla ja yleensä jää yli, enkä jaksa alkaa leipomaan yli jääneestä.
Ei paljon kiinnosta jos menee roskiin. En ole koskaan ymmärtänyt heitä, joiden pitää tunkea koko lautasellinen väkisin naamaan vain siksi, että ruokaa ei menisi hukkaan. Tuollainen ahtaminen on todella epäterveellistä ja totuttaa sinut jatkuvasti suurempii ruokamääriin ja siten tulet ylipainoiseksi helpommin.
Lautaselle otetaan ruokaa vain tarpeen verran, ei lastata täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee sosekeitto- tai pyttipannuhenkistä ruokaa ja jatka uutta aina vanhalla. Tämän opin setlementin keittiössä.
Ällöttävä tapa. Mun äiti oli tuollainen "jatkaja", joka päivä jotain kummallista mössöä mihin oli sekoitettu edellisten päivien ruokia. Päätin jo silloin, että mun keittiössä tehdään kunnon selkeitä ruoka-annoksia, eikä mitään sörsseleitä. Ei se paha ruoka sillä parane, että siihen sotketaan seuraavana päivänä lisää aineksia.
No riippuu kokista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee sosekeitto- tai pyttipannuhenkistä ruokaa ja jatka uutta aina vanhalla. Tämän opin setlementin keittiössä.
Ällöttävä tapa. Mun äiti oli tuollainen "jatkaja", joka päivä jotain kummallista mössöä mihin oli sekoitettu edellisten päivien ruokia. Päätin jo silloin, että mun keittiössä tehdään kunnon selkeitä ruoka-annoksia, eikä mitään sörsseleitä. Ei se paha ruoka sillä parane, että siihen sotketaan seuraavana päivänä lisää aineksia.
Niin no ei paha ruoka varmaan paranekaan jos siihen sotketaan lisää aineksia mutta kun tehdään hyvää ruokaa ja sotketaan siihen lisää siihen sopivia aineksia niin tulee hyvää ruokaa.
Meillä menee. Mies on tottunut kokkaileen kuudelle ja meitä on enää kolme. Se ei vaan tajuu. Ja, niitä ruokia on turha pakastaa, koska niitä ei syödä kuitenkaan.
Meillä menee. Jämiä jotka eivät riitä kaikille, ruokaa joka oli pahaa, ja joskus sitä ihan vanhentuu.
Meillä meni ennen. Noin vuosi sitten tajusin kuinka paljon heitän rahaa roskiin ja tein todella tiukan stopin asialle. Toki näitä lasten jämäruokia tulee aika säännöllisesti ja toisinaan jää jotain syömättä enemmänkin (unohtuu jääkaappiin) , mutta olen nykyisin paljon valveutuneempi asian suhteen.
Pakolla en kyllä ahda ruokaa napaan, mutta mielestäni suht hyvin osaan hyödyntää eilisen jämiä uusissa ruuissa. Mietin myös enemmän mitä pitäisi valmistaa "kun jääkaapissa on tämä ja tämä odottamassa". Joskus myös pakastan jotain jos tulee liian paljon tai vaikka mökkireissun päätteeksi on jotain jäljellä mitä ei tule heti käytettyä.
Nykyään ei mene paljoakaan. Aikaisemmin tuli laitettua ruokaa kuin parempikin perheen äiti, kunnes tajusin, että sinkkuna ei tarvitse laittaa soppaa isolla padalla. Samaa en syö juuri koskaan peräkkäin, enkä pakastettuja ollenkaan. Nykyään teen maksimissaan kahden syöntikerran sapuskat. Kai se on työstä opittua tehdä paljon kerrallaan - olen nähkääs suurtalouskokki.
Ei. Meillä meinaa loppua kesken kun kuusi syömässä ja jos lapsilta jotain jää, koira kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee tehtyä aina sen verran, että ei lopu kesken. Toki koitan syödä uudestaan samaa ruokaa, mutta jos jää mitätön määrä, niin heitän roskiin tai jos tähteet jää jääkaappiin lojumaan, niin heitän roskiin. Eniten taitaa mennä roskiin puuroa, koska teen sitä aika reilusti aamulla ja yleensä jää yli, enkä jaksa alkaa leipomaan yli jääneestä.
Ei paljon kiinnosta jos menee roskiin. En ole koskaan ymmärtänyt heitä, joiden pitää tunkea koko lautasellinen väkisin naamaan vain siksi, että ruokaa ei menisi hukkaan. Tuollainen ahtaminen on todella epäterveellistä ja totuttaa sinut jatkuvasti suurempii ruokamääriin ja siten tulet ylipainoiseksi helpommin.
Lautaselle otetaan ruokaa vain tarpeen verran, ei lastata täyteen.
Ei etukäteen voi aina tietää paljonko syö, joten otan niin paljon, että se ei lopu kesken. En halua keskeyttää syömistä kun sen aloitan.
Jotkut eivät ole tajunneet, että emme elää enää pula-aikaa.
En myönnä, koska ruokaa menee roskiin tosi harvoin. Perheen koko pysyy vakiona, ja melko hyvin tiedän mitä ruokaa menee minkäkin verran. Nyt tosin jämät alkanu lisääntyä, koska lapset sen verran isoja että syövät välillä kavereilla tai kaupungilla.
En heitä roskiin. Teen ruokaa reilusti, sitä voidaan lämmittää uudelleen. Jos sitä jää vähän, laitan rasiaan/rasioihin ja otan evääksi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee. Jämiä jotka eivät riitä kaikille, ruokaa joka oli pahaa, ja joskus sitä ihan vanhentuu.
Meillä on porukassa sen verran eri makuja, että on kätevää silloin jos vaikka jämiä on yhdelle, tehdä niille lopuille sellaista ruokaa joka ei sille yhdelle niin maistu. Tai syöttää sen yhden annoksen vaikka teinille aamu- tai välipalaksi. En todellakaan heitä mitään roskiin vapaaehtoisesti. Tunnen todella tunnontuskia jos joskus jokin pääsee vanhenemaan niin ettei uskalla enää syödä, tai vaikka jokin vihannes menee jääkaapissa pilalle.
Tosi harvoin heitän ruokaa roskiin. Nahistuneita vihanneksia välillä, en juuri muuta. Lapsille laitan vain pienet annokset, lisää saa jos haluaakin syödä enemmän.
Tee sosekeitto- tai pyttipannuhenkistä ruokaa ja jatka uutta aina vanhalla. Tämän opin setlementin keittiössä.