Lue keskustelun säännöt.
Miten toimitte ahdistuskohtauksessa?
15.08.2017 |
Esim. jos olette ensimmäistä viikkoa uudessa koulussa ettekä ymmärrä ollenkaan mitä pitää tehdä ja teitä alkaa ahdistaa ja pelottaa että menetätte kontrollin niin mitä teette? Lähdettekö kotiin itkemään vai menettekö terveysaseman päivystykseen saamaan mielenterveyskriisiin apua vai miten toimitte? Miten tossa tilanteessa oikeasti kuuluisi toimia?
Pitääkö silloin rohkaistua ja mennä lääkääriin vai voiko vaan salata ongelmat ja teeskennellä että kaikki on ok? Käydä koulua niin kuin ymmärtäisi opetusta vaikkei ymmärräkään?
Kommentit (7)
Minä rukoilisin, mutta se ei ole varmaan se virallinen vastaus, mitä kuuluu tehdä...
Kannattaa varmaan rohkaistua, mennä omalääkärin vastaanotolle ja kuvata ongelma mahdollisimman tarkasti (ja mieluummin liioitellen kuin vähätellen). Lääkäri antaa sitten ohjeet, mitä sen jälkeen tulee tehdä. Seuraavaksi tulee tehdä niiden ohjeiden mukaan. Näin siis virallisesti, uskoisin.
Ehkä on hyvä sekä rukoilla että mennä lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin yritän sinnitellä, jos se olo menisi ohi, koska jossain vaiheessahan se menee. Hörppisin vettä ja mahdollisuuksien mukaan kävisin pihalla haukkamassa raitista ilmaa ja viestittelisin kaverin kanssa. Mulla on Oxaminia, joten sellaisen puolikkaan ottaisin, sitten yleensä pystyn olemaan. Jos ahdistus pysyisi keinoistani huolimatta samana, lähtisin kotiin. Sanoisin, että on huono olo tms ja menisin kotiin. Jos tuota oloa olisi joka päivä tai useita kertoja viikossa, menisin lääkäriin ja juttelisin ainakin opettajani/ryhmänohjaajani ja ehkä kuraattorin kanssa. Ei tarvitse esittää, että on ok. Opon kanssa voi suunnitella hopsin itselleen sopivammaksi.
Varmaan tuossa on montakin oikeaa tapaa toimia. Onko koulussa oma opettaja vai koko ajan eri opettaja? Voisiko omalle opelle jutella, että jännittää ja ahdistaa ja on vaikea saada otetta koulunkäynnistä ja hahmottaa mitä pitäisi tehdä? Koulussa voi olla myös terveydenhoitaja, koulupsykologi tai kuraattori, joka osaa auttaa. Terveyskeskuspäivystys voi olla ihan hyvä myös. Tai kriisikeskuksen auttavassa puhelimessa voi olla myös ihminen, jolle voit kertoa ahdistuksestasi ja hän voi kysymyksineen auttaa sinua hahmottamaan tilannetta ja etenemään siinä. Minua auttaa ahdistuksessa myös musiikin kuuntelu, laulaminen tai liikunta. Ja tuollaisissa kokonaisuuksissa joissa en tiedä mistä aloittaa ja miten edetä, niin se että otan yhden asian kerrallaan ja tietoisesti suljen muut mielestäni pois. Ei aina helppoa, mutta kannattaa yrittää. Ehkä parhaiten itseäni auttaa kuitenkin toiselle ihmiselle puhuminen. Toki ihmisen pitää olla sellainen joka jaksaa kuunnella eikä itse ahdistu ahdistuksestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ahdistukseen liittyy ihan selvät ja voimakkaat fyysiset oireet (sydämentykytykset, huimaus, veltot jalat jne.), niin jotain lääkitystä siinä olisi silloin hyvä olla.
Ottaisin ahdistuskohtaukseen beetasalpaajaa.