Kirppispöydän sotkijat, yök!
Olen ihmetellyt myyjänä, miten ihmiset kehtaavat sotkea toisten kirppispöytää. Pöytä on kuin pommin jäljiltä pahimmillaan kymmenessä minuutissa. Pitääkö ottaa lomaa ja mennä päivystämään pöydän viereen, että saan järjestettyä tavarat myyntikuntoon monta kertaa tunnissa?
Olkoon ensimmäisen maailman ongelma, mutta tavallisten käytöstapojen puutos ärsyttää silti.
Kommentit (8)
En kaupassakaan kehtaa sovittaa housuja ja jättää niitä toisinpäin kun oon vetäny ne jalasta rutussa nakattuna pöydälle. Saatika sitten kun on kyse muiden kamoista jota myyvät ja jota käyvät siivoamassa. Ihmettelen suuresti.
Juuri näin, 2. Välillä tavaraa löytyy jopa metrien päästä jonkun toisen pöydästä, jos löytyy ollenkaan. Onkohan vaatekaupan myyjän työ samanlaista sikolätin siivoamista?
ap
3, sama täällä. Mutta ehkä noita sotkijoita jostain riittää.
ap
Käytän nykyään vain huutonettiä. Kirppispöytä muuten kivalla ja siistillä kirppiksellä sotkettiin puolessa tunnissa kaaokseen, tavaroita pölliittiin ja rikottiin.. :/ . Jopa euron maksava pikkuesine pöllittiin (esine oli alkup. pakkauksessa joka oli avattu ja sisältö viety).
Harmittaa kyllä etten enää viitsi vuokrata pöytää, sillä kirppiksellä on tosi kiva ja avulias henkilökunta, mutta eivätpähän hekään ehdi jatkuvasti juosta sottaavan apinalauman perässä.
Voisikohan joku sotkija kommentoida? Tuletteko ajatelleeksi, että sotkeminen on
1. huonoa käytöstä
2. vaikuttaa myyntituloihin
3. teettää myyjälle ylimääräistä työtä?
Olen minäkin kirppispöytiä katsellut, mutta jätän katselemani tavarat vähintään yhtä siististi ellen jopa siistimmin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin, 2. Välillä tavaraa löytyy jopa metrien päästä jonkun toisen pöydästä, jos löytyy ollenkaan. Onkohan vaatekaupan myyjän työ samanlaista sikolätin siivoamista?
ap
Kuulemma on samanlaista vaatekaupoissa ja etenkin/ainoastaan naisten ja lasten vaatekaupoissa.
7: Työ vaatekaupassa ei kuulosta unelmaduunilta :/
ap
Mä kävin aikoinaan järjestelemässä pöytää ja kävelin sitten pari looshia kauemmas. Ekat ihmiset tuli siihen, ja se oli aika antoisaa katsolla sivusilmällä miten käyttäytyivät. Itse muka katselin jotain tavaraa toisesta pöydästä.
Osa nosteli kuin rottia hännästä niitä tavaroita ja tipautti pöydälle. Ja sitten oli näitä sottapyttyjä. Ilmeitä oli myös kiva katsoa, suurin osa oli naama rutussa, tiukka ilme silmissä ja sellainen "kohta tuhahdan" vääntö huulilla. Tuli ihan sääli omia tavaroita. Olin nätisti asetellut kaikki ja sitten apinalaumat tulevat, tuhatelevat ja viskovat ne puolessa tunnissa päin v*ttua.