Teini haluaa löytää adopitioperheen
Jaahas, 13v. teinini on tänään keksinyt haluavansa tulla adoptoiduksi :). Syynä tietysti p-mutsi ja kodin rajoitukset sekä osallistumisen odotus. Mitähännhuomenna?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin halusin muuttaa lastenkotiin, olihan kotona ihan perseestä kun oli kaikenmaailman kotiintuloajat ja huonekin piti siivota, äiti nyt oli kokonaisvaltaisesti paska mutsi.
(Eli ihan tuikitavallinen perhe, ja äiti on btw maailman paras äiti ;) T. nyttemmin aikuinen)Ja ei kun vaan oman tyttären murrosikää odotellessa, nyt 3,5-vuotias on jo nakellut niskojaan ja sivallellut kylmänviileitä kommenttejaan "äiti sä oot ihan tyhmä" (kun ei saanut vaatekaupassa hipelöidä jokaista vaatetta), "sulla ei oo lupaa komentaa mua koska et oo mun rakas ystävä" (kun komensin jostain päivittäisasiasta), "mä kyllä taidan muuttaa iskälle" (kun en taaaaaskaan antanut tehdä asiaa X). Tulevaa odotellessa siis... :D
Voimia ap!
No, tässä sen näkee, että vika oli sinussa, mutta kaikissa perheissä ei todellakaan ole niin ja aikuiset kunnioita lapsiaan!
Niinpä, vika oli minussa kun minä ryökäle päätin täyttää vuosia kerta toisensa jälkeen niin, että saavutin sen surullisenkuuluisan murrosiän kapinointeineen ja kipukohtineen. Eiköhän valtaosa nuorista tavalla tai toisella kipuile murrosikää, luontaine temperamentti määrittää myös tapaa jolla se ilmenee :)
Et siis itse ymmärtänyt kasvavasi hyvässä perheessä? Ihan omaa tyhmyyttäsi, eikä kiinni iästäsi.
Älä välitä ap näistä kakaroiden ja häiriintyneiden aikuisten kommenteista. Tällä palstalla tuollaiset reaktiot ovat ihan odotettavissa oli aihe ja ongelma ihan mikä tahansa. Hyvä että jaksat psysyä aikuisena kasvavan lapsesi rinnalla ja tukea ja kannustaa vaatien ikätsoisuuteen sopivia asioita. Lapsesi käy läpi ihan normaalia kehitysvaihetta pyrkiessään ottamaan etäisyyttä vanhemmista. Ajatuksista ja sanoista on tekoihin pitkä matka ja lapsellesi kyllä riittää pelkkä uhoaminen. Olet hänelle tarpeeksi turvallinen että hän uskaltaa sinulle skitsota ja raivota. Älä provosoidu vaan pysy jatkossakin aikuisena ja auktoriteettina antaen sopivasti vastuuta ja vapautta arviosi mukaan. Raskasta aikaa mutta kyllä se ohi menee. Joillain tuo irtaantuminen ei ota yhtä koville mutta mitään epänormaalia vanhempien uhmaamisessa ja kyseenalaistamisessa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin halusin muuttaa lastenkotiin, olihan kotona ihan perseestä kun oli kaikenmaailman kotiintuloajat ja huonekin piti siivota, äiti nyt oli kokonaisvaltaisesti paska mutsi.
(Eli ihan tuikitavallinen perhe, ja äiti on btw maailman paras äiti ;) T. nyttemmin aikuinen)Ja ei kun vaan oman tyttären murrosikää odotellessa, nyt 3,5-vuotias on jo nakellut niskojaan ja sivallellut kylmänviileitä kommenttejaan "äiti sä oot ihan tyhmä" (kun ei saanut vaatekaupassa hipelöidä jokaista vaatetta), "sulla ei oo lupaa komentaa mua koska et oo mun rakas ystävä" (kun komensin jostain päivittäisasiasta), "mä kyllä taidan muuttaa iskälle" (kun en taaaaaskaan antanut tehdä asiaa X). Tulevaa odotellessa siis... :D
Voimia ap!
No, tässä sen näkee, että vika oli sinussa, mutta kaikissa perheissä ei todellakaan ole niin ja aikuiset kunnioita lapsiaan!
Niinpä, vika oli minussa kun minä ryökäle päätin täyttää vuosia kerta toisensa jälkeen niin, että saavutin sen surullisenkuuluisan murrosiän kapinointeineen ja kipukohtineen. Eiköhän valtaosa nuorista tavalla tai toisella kipuile murrosikää, luontaine temperamentti määrittää myös tapaa jolla se ilmenee :)
Ja mietipä sitä, miten paljon keskenkasvuiset vanhemmat kipuilee ja sikailee omia lapsiaan kohtaan, kun eivät ole viitsineet käydä läpi omien vanhempiensa heidän päälleen kaatamia traumoja ja asioita? Ja sitten vielä syytetään sitä omaa lasta siitä, ettei itse olla osattu kunnioittaa lasta!!
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä kakaroiden ja häiriintyneiden aikuisten kommenteista. Tällä palstalla tuollaiset reaktiot ovat ihan odotettavissa oli aihe ja ongelma ihan mikä tahansa. Hyvä että jaksat psysyä aikuisena kasvavan lapsesi rinnalla ja tukea ja kannustaa vaatien ikätsoisuuteen sopivia asioita. Lapsesi käy läpi ihan normaalia kehitysvaihetta pyrkiessään ottamaan etäisyyttä vanhemmista. Ajatuksista ja sanoista on tekoihin pitkä matka ja lapsellesi kyllä riittää pelkkä uhoaminen. Olet hänelle tarpeeksi turvallinen että hän uskaltaa sinulle skitsota ja raivota. Älä provosoidu vaan pysy jatkossakin aikuisena ja auktoriteettina antaen sopivasti vastuuta ja vapautta arviosi mukaan. Raskasta aikaa mutta kyllä se ohi menee. Joillain tuo irtaantuminen ei ota yhtä koville mutta mitään epänormaalia vanhempien uhmaamisessa ja kyseenalaistamisessa ei ole.
Millä lailla ap pysyi aikuisena tämän aloituksen kanssa? Tekeekö sinun mielestäsi aikuinen kasvattaja aloituksia lapsen vaikeuksista niitä pilkaten vauvapalstalle?
Aloittajan on kaikissa kohdissa syytä muistaa, että syy on hänen. Jos haluaa avautua vauvapalstalle pilkallisesti oman lapsen vaikeuksista, niin ei saa ainakaan hyvittelyä minulta. Tukisi sitä lastaan perkele, eikä hakisi kanssanaurajia täältä.
Hah hah, on ne teinit huvittavia. Meillä 13v. haluaa lastenkotiin, kun siellä on aina siistiä.
Sanoin että ne siivoojat olette te nuoret.
Sanoin että voit sitten niiltä uusilta vanhemmilta pyytää et ne ostaa sulle kaikki kalliit pelikoneet että toi sun kone jää tänne.
Joo tiedän tunteen että mitä huomenna.
Teini ei voi kulkea meidän vanhempien kanssa, kun me voidaan mokata jotain ja olla noloja.
Toinen teini meillä on taas erilainen.
Mua lähinnä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Hah hah, on ne teinit huvittavia. Meillä 13v. haluaa lastenkotiin, kun siellä on aina siistiä.
Sanoin että ne siivoojat olette te nuoret.
Sanoin että voit sitten niiltä uusilta vanhemmilta pyytää et ne ostaa sulle kaikki kalliit pelikoneet että toi sun kone jää tänne.Joo tiedän tunteen että mitä huomenna.
Teini ei voi kulkea meidän vanhempien kanssa, kun me voidaan mokata jotain ja olla noloja.
Toinen teini meillä on taas erilainen.Mua lähinnä huvittaa.
"Sun kone"? Miksei se saisi mennä mukana? Eikö se olekaan "sun"?
Kyllä näköjään satuttaa vanhempia, kun lapsenne ei olekaan enää armoillanne, vaan inhoaa teitä. Katselkaa sinne peiliin vaan paskat.
Vierailija kirjoitti:
Todella välinpitämätöntä toi ap:n suhtautuminen oman lapsensa kipukohtiin. Mieti mikä valta sulla pskiaisella lapsesi on ja vain lakonisena olet tyytyväinen itseesi!!! Hirveää.
Kuulehan, jos kaikkiin perheen teinien kiukutteluihin ja uhkauksiin alkaisi suhtautua vakavasti, niin kyllä siinä vanhempien pää hajoaisi. Onneksi teini-iän angsti kestää pahimmilaankin vain 3-4 vuotta, yleensä menee ohi vuodessa parissa. Parhaiten vanhemmat selviävät, jos omistavat pitkän pinnan ja huumorintajua.
Nyt se huutelee tuolla jäätelöannosta, voiko lastenkodissa tehdä noin ja siiihen kuuluu suklaakastike ja nomparellit.
Nyt on lähdettä palvelemaan kuningasta. 31
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei ollut mitään murrosikäongelmia. En ymmärrä.
Meillä ei ollutkaan ap:n kaltaista ihmistä äitinä.. samantien juoksee nauramaan aavee:lle ja odottamaan tsemppikommentteja ja peukkuja. Voivoi kun ne teinit on niin tyhmiä.
Mikään ei ole vastenmielisempi kuin lapsiaan ja teinejään aliarvioiva, alentuva "viisas" vanhempi.
ps. olen 50 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä kakaroiden ja häiriintyneiden aikuisten kommenteista. Tällä palstalla tuollaiset reaktiot ovat ihan odotettavissa oli aihe ja ongelma ihan mikä tahansa. Hyvä että jaksat psysyä aikuisena kasvavan lapsesi rinnalla ja tukea ja kannustaa vaatien ikätsoisuuteen sopivia asioita. Lapsesi käy läpi ihan normaalia kehitysvaihetta pyrkiessään ottamaan etäisyyttä vanhemmista. Ajatuksista ja sanoista on tekoihin pitkä matka ja lapsellesi kyllä riittää pelkkä uhoaminen. Olet hänelle tarpeeksi turvallinen että hän uskaltaa sinulle skitsota ja raivota. Älä provosoidu vaan pysy jatkossakin aikuisena ja auktoriteettina antaen sopivasti vastuuta ja vapautta arviosi mukaan. Raskasta aikaa mutta kyllä se ohi menee. Joillain tuo irtaantuminen ei ota yhtä koville mutta mitään epänormaalia vanhempien uhmaamisessa ja kyseenalaistamisessa ei ole.
Millä lailla ap pysyi aikuisena tämän aloituksen kanssa? Tekeekö sinun mielestäsi aikuinen kasvattaja aloituksia lapsen vaikeuksista niitä pilkaten vauvapalstalle?
Luitko ap:n toisen viestin (nro 10)? Oletko siis sitä mieltä että on väärin rajoittaa pelaamista ja vaatia tekemään muutakin? Ja on väärin vaatia osallistumaan kotitöihin? Ihan normaaleja kunnollisen vanhemman vaatimuksia minun mielestäni. Opettaa teiniä myöhempää elämää varten että on myös otettava vastuuta asioista ja osallistuttava sellaiseenkin mikä ei aina niin huvita. Miten luulet että teini joka linnoittautuu huoneeseensa pelaamaan ja nukkumaan 24/7 pärjää kun pitää muuttaa omilleen? Asenteella että voi jatkaa samaan malliin, sossu kyllä maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella välinpitämätöntä toi ap:n suhtautuminen oman lapsensa kipukohtiin. Mieti mikä valta sulla pskiaisella lapsesi on ja vain lakonisena olet tyytyväinen itseesi!!! Hirveää.
Kuulehan, jos kaikkiin perheen teinien kiukutteluihin ja uhkauksiin alkaisi suhtautua vakavasti, niin kyllä siinä vanhempien pää hajoaisi. Onneksi teini-iän angsti kestää pahimmilaankin vain 3-4 vuotta, yleensä menee ohi vuodessa parissa. Parhaiten vanhemmat selviävät, jos omistavat pitkän pinnan ja huumorintajua.
Kannattaisikin miettiä, miksi lapsella on niin paha olla, että haluaa pois kotoa? Ja ei se tietenkään enää mitään auta tuossa vaiheessa siihen vakavasti suhtautua, koska ongelman juuret ovat varhaisemmassa lapsuudessa, ettei lapsi ole tuntenut tulleensa rakastetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt se huutelee tuolla jäätelöannosta, voiko lastenkodissa tehdä noin ja siiihen kuuluu suklaakastike ja nomparellit.
Nyt on lähdettä palvelemaan kuningasta. 31
Nonparellit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä kakaroiden ja häiriintyneiden aikuisten kommenteista. Tällä palstalla tuollaiset reaktiot ovat ihan odotettavissa oli aihe ja ongelma ihan mikä tahansa. Hyvä että jaksat psysyä aikuisena kasvavan lapsesi rinnalla ja tukea ja kannustaa vaatien ikätsoisuuteen sopivia asioita. Lapsesi käy läpi ihan normaalia kehitysvaihetta pyrkiessään ottamaan etäisyyttä vanhemmista. Ajatuksista ja sanoista on tekoihin pitkä matka ja lapsellesi kyllä riittää pelkkä uhoaminen. Olet hänelle tarpeeksi turvallinen että hän uskaltaa sinulle skitsota ja raivota. Älä provosoidu vaan pysy jatkossakin aikuisena ja auktoriteettina antaen sopivasti vastuuta ja vapautta arviosi mukaan. Raskasta aikaa mutta kyllä se ohi menee. Joillain tuo irtaantuminen ei ota yhtä koville mutta mitään epänormaalia vanhempien uhmaamisessa ja kyseenalaistamisessa ei ole.
Millä lailla ap pysyi aikuisena tämän aloituksen kanssa? Tekeekö sinun mielestäsi aikuinen kasvattaja aloituksia lapsen vaikeuksista niitä pilkaten vauvapalstalle?
Luitko ap:n toisen viestin (nro 10)? Oletko siis sitä mieltä että on väärin rajoittaa pelaamista ja vaatia tekemään muutakin? Ja on väärin vaatia osallistumaan kotitöihin? Ihan normaaleja kunnollisen vanhemman vaatimuksia minun mielestäni. Opettaa teiniä myöhempää elämää varten että on myös otettava vastuuta asioista ja osallistuttava sellaiseenkin mikä ei aina niin huvita. Miten luulet että teini joka linnoittautuu huoneeseensa pelaamaan ja nukkumaan 24/7 pärjää kun pitää muuttaa omilleen? Asenteella että voi jatkaa samaan malliin, sossu kyllä maksaa?
Kaiken voi sanoa niin, että lapsi itsekin ymmärtää, miksi näitä vaaditaan, eikä niin, että lapsi kokee ne kiusantekona.
dk kirjoitti:
Ap täällä.
Joo, olen p-mutsi.. Rajoitan pelaamista. Toivon ettei känny hallitse arkea. Yritän saada teinin liikumaan. Odotan osallsituvan kotitöihin ja tapaavan kaveritaan. Kamalaa on.
-mutsi
7 vuoden kuluttua helpottaa ja ex-teinillä ei ole mitään kiirettä lopettaa puhelua äidin kanssa. Voimia!
ex-p-mutsi
Ap, olet hyvä äiti. Vanhempien tehtävä on pilata lapsen elämä. Jotta saavat kapinoida tai jotain.
Mie voisin harkita adoptoimista. Missäpäin asutte? Kävisikö teinille rovanienelle muutto pienehköön kaksioon? Muita lapsia ei ole, joten saisi jakamattoman huomiomme ja paljon kivaa yhdessätekemistä. Meitä on kaksi noin 30-v. työssäkäyvää ja suht. täysjärkistä aikuista täällä odottelemassa.
Jos ei uskalla suinpäin muuttaa niin emmeköhän voi järjestää jonkun tapaamisen etukäteen. Lapseltahan ei kyllä adoptiossa yleensä mielipiteitä kysellä.
Vierailija kirjoitti:
Mie voisin harkita adoptoimista. Missäpäin asutte? Kävisikö teinille rovanienelle muutto pienehköön kaksioon? Muita lapsia ei ole, joten saisi jakamattoman huomiomme ja paljon kivaa yhdessätekemistä. Meitä on kaksi noin 30-v. työssäkäyvää ja suht. täysjärkistä aikuista täällä odottelemassa.
Jos ei uskalla suinpäin muuttaa niin emmeköhän voi järjestää jonkun tapaamisen etukäteen. Lapseltahan ei kyllä adoptiossa yleensä mielipiteitä kysellä.
Lapsen parasta niissä kylläkin haetaan, ei sinun.
Niinpä, vika oli minussa kun minä ryökäle päätin täyttää vuosia kerta toisensa jälkeen niin, että saavutin sen surullisenkuuluisan murrosiän kapinointeineen ja kipukohtineen. Eiköhän valtaosa nuorista tavalla tai toisella kipuile murrosikää, luontaine temperamentti määrittää myös tapaa jolla se ilmenee :)