Lue keskustelun säännöt.
Miksi sukulainen teeskentelee, ettei lapsuudenkodissani käytetty raakaa väkivaltaa?
12.08.2017 |
Hän ei ole voinut välttyä kuulemassa tai näkemästä sen seurauksia kun äiti oli sinimustana ja osittain ilman hiuksiakin välillä. Ei kukaan normaalisti niin telo vaan isäni hakkasi häntä sekä selvin päin että kännissä. Myös minua isä hakkasi ja oli kiinni joka käänteessä ja minun mustankirjamuuttani selitettiin huonosta näöstä johtuvasta kompuroinnista syntyneeksi vaikken tarvinut silmälaseja. Minultakin revittiin tupoittain hiuksia päästä jne.
Äitini puoleinen sukulainen asui tosiaankin naapurissamme. Äidin isosisko asui useamman kymmenen kilometrin päässä ja oli hyvinkin tietoinen miten meillä eletään ja tädin mies oli käskenyt pitää näpit irti meistä tai tulevat isommalla porukalla antamaan kurinpalautuksen.
Minua kiellettiin ehdottomasti olematta puhumasta lapsena kokemastani väkivallasta missään ja jouduin vaikenemaan kun opettaja tenttasi koko luokan edessä miksi olen taas epäsiisti ja murjottu. Ilmeisesti koulun opettajan kehotuksesta tukkani leikattiin lyhyeksi poikatukaksi jotteivat päässä olevat kolot loistaisi yhtä selvästi kuin pitkässä tukassa. Olin muutenkin ujo lapsi ja puhumaton puhumiskiellon vuoksi. Sen vuoksi minut lähetettiin psykologin testeihin ja haastateltavaksi mutten uskaltanut puhua siellä mitään.
En voi käsittää kuinka hiljattain pitkästä aikaa näkemä sukulaiseni puhuu kuin minulla olisi ollut jokin tavallinen suomalainen peruslapsuus. Miksi hän teeskentelee ettei muka tiedä mitä meillä tapahtui?
Kommentit (3)
Voit sanoa tuttavallesi, ettei hänen tarvitse teeskennellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mitä sinä haluaisit että hän sanoisi? Säälisi sinua, voivottelisi, paijaisi?
Ei se ole sen sun sukulaisesi syy että sun isä sua murjoi menemään ja pätki äitiäsi sen kun kerkesi, turha katkeruutta on häneen kohdistaa. Jos hän on siinä luulossa että sun lapsuutesi oli normaali, ja ehkä se oli hänelle normaalia onko se tullut mieleen?, niin anna olla.
Build a bridge and get over it. Move on.
Ehkä kieltämällä asian ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä ettei koskaan auttanut lasta. Jälkeenpäin on voinut todeta että olisi pitänyt hakea lapsi pois muualle asumaan. Minulla siis samankaltainen tilanne. Pahalta se kieltäminen tuntuu, tarve olisi puhua. Toivottavasti olet saanut menneisyyttä purettua. Vauriot se jättää.