Nyt tiedän miksi jätin kaikki vaatteet lojumaan ympäriinsä, vaikka äiti sanoi ettei saa

Onkohan tuolle olemassa joku diagnoosi kun ihminen jää jumiin murrosiän tunnemaailmaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Itse kehotan lapsia pitämään tavarat jonkinlaisessa järjestyksessä jotta ne löytyisivät. Ei liity kunnioitukseen mitenkään vaan elämän helppouteen.

Ei se liitykään, vaan se liittyy, millälailla lapsesi toteuttavat tät kehoitusta.

Haha, joku tottelemattomien lasten vanhempi alapeukuttaa katkerana. "Kyllä,se on niitten lasten syy kun ne ei tee mitä käsketään!!!!" Ei se aina ole. Uskon, että joskus on niinkin, jos on jotain ihme teinikapinaa lellipennuilla, joita ei ole oikeasti satutettu mitenkään.

Kuule kun se on nyt vain ihan normaali luonnonjärjestys että aikuiset ovat auktoriteetteja lapsille. Kuinka häriintynyt olisitkaan jos äitisi olisi ollut kaveri sulle, eikä äiti...

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten huustiit äidille kun ei ollut yhtään puhtaita vaatteita?

En tietenkään huutanut, ja oli niitä. Pointti on vain se, että aina jätin niitä vaatteita vessan lattialle lojumaan. Koska ei ne MUA häirinneet. Enkä mä kunnioittanut äitiäni, että mitä sitten, jos ne häntä häiritsikin. Siitä äiti tulkitsi, että mä olen paha, vaikka mä en voinut kunnioittaa häntä hänen oman mua satuttavan käytöksen takia. Hän oli ja on huono ihminen ja äiti.

Ehkä tunnollinen pyykinpesijä, mutta so what? En mä hänen palveluksiaan ollut vailla.

Vierailija kirjoitti:

Kuule kun se on nyt vain ihan normaali luonnonjärjestys että aikuiset ovat auktoriteetteja lapsille. Kuinka häriintynyt olisitkaan jos äitisi olisi ollut kaveri sulle, eikä äiti...

Onko sinusta siis auktoriteetilla oikeus satuttaa lasta, ja silti lapsi kasvaa kunnioittamaan tämän tahtoa ja toiveita? Mitä ihmettä se lapsi siitä hyötyy?

Kyllä mä oon ihan itse pitänyt huolta siitä, että mulla on puhtaita vaatteita! En ole sellainen pikkuvauva, joka siitä huutaisi äidilleen, voi hyvänen aika... mä jätin sinne lattioille tietenkin vaatteita siinä vaiheessa, kun ne ei olleet niitä viimeisiä, tai näin... kai mä nyt osaan omat asiani katsoa, en le mikään lellipentu, kuten te ilmeisesti olette olleet, kunnluulette kenenkään voivan siitä huutaa vanhemmilleen?!

Tämä on av:n pelottavin keskustelu pitkään aikaan.

Saako teillä isot lapset huutaa siitä vanhemmilleen, ettei ole puhtaita vaatteita?Ai jai, tsot tsot! Olettepa alisteisessa asemassa lapsiinne nähden!

Vierailija kirjoitti:

Siksi, koska en kunnioittanut äitiä asuinkumppanina. Kun asun muiden ihmisten kanssa en tee niin. Äidin jäkätys asiasta ärsytti siksi, että jankuttajana oli paskiaismainen äitini, ei normaali ihminen. Ei ihminen, joka kunnioitti minua. Eikä varsinkaan ihminen, jota MÄ olisin kunnioittanut. Kai mun nyt täytyy kunnioittaa ihmistä, jonka mielen mukaan mä haluan toimia? Tyhmä äitini ei tajunnut sitä. Kuten äidit ei yleensäkään tajua, koska ovat tyhmiä kasvattajina. On niitäkin, jotka saavuttavat lastensa kunnioituksen/eivät menetä sitä. Harvassa. Tällä palstalla tuskin montakaan.

Ei meitä kiinnosta. Juttele terapeutille, kivikissa ja lopeta meidän piinaaminen.

Avaa vaikka blogi  näille hölinöille.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on av:n pelottavin keskustelu pitkään aikaan.

Voi voi, no, jotkut elivät lapsuutensa tällaisen aiheen tiimoilla.

Jos jotakuta tässä maailmassa kunnioitan ja säälin myös, niin se on kyllä tämän äitihullun äiti. Mitä lie naisparka pahaa tehnyt,  kun on tuollaisen tapauksen saanut riesakseen. Pahinta kaikessa onkin, että äidit rakastavat lapsiaan, olivatpa ne millaisia hirviöitä tahansa. Kestävät ja sietävät aiheettomia syytöksiä loputtomiin. Tietysti taakkaa lisää tieto, että lapsensa on jäänyt jonnekin murrosiän myrskyihin, eikä ole kasvanut aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti sitäpaitsi loukkaantuu, jos ei siivoa, kun hän tulee käymään, koska se kertoo kuulemma kunnioituksen puutteesta häntä kohtaan...! No, bitch, tajua, ettei sua kukaan kunnioitakaan, paitsi jos ne erehtyy ottamaan sut ihmisenä, kun ne eivät näe näyttelevän kuoresi läpi! Ei sua varten tartte kenenkään siivota, saatanan hullu, painu sä vain vittuun siitä anomasta kunnioittavaa kohtelua. Et tule saamaan, vitun mulkku.

Ne lääkkeet auttavat vain jos ne ottaa!

Hermostuttaako ajatus, että joku läheisesi ei kunnioita sinua sinun itsesi kunnioittamattomuuden vuoksi? Katso peiliin, niin ei tarvitse huudella muille aamulääkkeistä!

Ei minua sen hermostuta, koska minun ei tarvitse asiaa miettä. En kanna ihmisille kaunaa vanhoista asioista, keskityn nykyhetkeen ja kohtelen ihmisiä niin kuin haluaisin minua kohteltavan. Se että raivostut ja räyhäät keskustelupalstalla ei tee sinun eläämäsi parempaa, et pääse eteenpäin. Jos et kunnioita äitiäsi, niin so what? Miks sinun vuodesta toiseen pitää samoja asioita räyhätä. Ammattiapua suosittelen, ja tosiaan rauhoitu hyvä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta tässä maailmassa kunnioitan ja säälin myös, niin se on kyllä tämän äitihullun äiti. Mitä lie naisparka pahaa tehnyt,  kun on tuollaisen tapauksen saanut riesakseen. Pahinta kaikessa onkin, että äidit rakastavat lapsiaan, olivatpa ne millaisia hirviöitä tahansa. Kestävät ja sietävät aiheettomia syytöksiä loputtomiin. Tietysti taakkaa lisää tieto, että lapsensa on jäänyt jonnekin murrosiän myrskyihin, eikä ole kasvanut aikuiseksi.

Eiväthän rakasta, minunkin äitini on sanonut, että heittää minut ulos kotoa, jos en käyttäydy kuten hän määrää, vaikka edellytyksiä ei ollut, koska en kunnioittanut häntä, ja sille ongelmallee hän ei halunnut tehdä mitään.

Lisäksi voit miettiä, rakastaako lapsi vanhempiaan vaikka nämä olisivat millaisia tahansa, yleensä rakastaa, ja ainakin lapsi tarvitsisi sen rakkauden siis sen, että saa itse rakastaa ja sen, että tulee rakastetuksi. Lapsi tarttee sen sata kertaa kipeämmin, kuin se vanhempi lapsen rakkautta.

Sinä et ymmärrä pahoinpideltyjen lasten kokemuksista mitään noilla lätinöilläsi. Sorry, että kuvittelet itsestäsi noin hyvää, mutta et mitään ymmärrä, tyhmä toope.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta tässä maailmassa kunnioitan ja säälin myös, niin se on kyllä tämän äitihullun äiti. Mitä lie naisparka pahaa tehnyt,  kun on tuollaisen tapauksen saanut riesakseen. Pahinta kaikessa onkin, että äidit rakastavat lapsiaan, olivatpa ne millaisia hirviöitä tahansa. Kestävät ja sietävät aiheettomia syytöksiä loputtomiin. Tietysti taakkaa lisää tieto, että lapsensa on jäänyt jonnekin murrosiän myrskyihin, eikä ole kasvanut aikuiseksi.

Tämä juuri. Mutta vielä enemmän säälin tämän naisen omia lapsia: nainen on täysin kykenemätön äitiysteen ja syyttää siitä kaikkia muita - peiliin ei voi katsoa. Ihan samalla lailla hänen äitinsä voisi syyttää omaa äitiään ja kaikkea muuta siitä ettei ollut parempi äiti tälle naiselle - paljonko se tätä naista auttaisi, yhtä katkera olisi. Näin käy tämän naisen lasten kanssa, kun aikuistuvat tuskin vilkaisevatkaan tuohon lapsen tasolle jääneeseen marisijaan. Sääli lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti sitäpaitsi loukkaantuu, jos ei siivoa, kun hän tulee käymään, koska se kertoo kuulemma kunnioituksen puutteesta häntä kohtaan...! No, bitch, tajua, ettei sua kukaan kunnioitakaan, paitsi jos ne erehtyy ottamaan sut ihmisenä, kun ne eivät näe näyttelevän kuoresi läpi! Ei sua varten tartte kenenkään siivota, saatanan hullu, painu sä vain vittuun siitä anomasta kunnioittavaa kohtelua. Et tule saamaan, vitun mulkku.

Ne lääkkeet auttavat vain jos ne ottaa!

Hermostuttaako ajatus, että joku läheisesi ei kunnioita sinua sinun itsesi kunnioittamattomuuden vuoksi? Katso peiliin, niin ei tarvitse huudella muille aamulääkkeistä!

Ei minua sen hermostuta, koska minun ei tarvitse asiaa miettä. En kanna ihmisille kaunaa vanhoista asioista, keskityn nykyhetkeen ja kohtelen ihmisiä niin kuin haluaisin minua kohteltavan. Se että raivostut ja räyhäät keskustelupalstalla ei tee sinun eläämäsi parempaa, et pääse eteenpäin. Jos et kunnioita äitiäsi, niin so what? Miks sinun vuodesta toiseen pitää samoja asioita räyhätä. Ammattiapua suosittelen, ja tosiaan rauhoitu hyvä ihminen.

"Koska minun ei tarvitse miettiä, kunnioitanko muita". No, se valitettavasti näkyy käytöksessäsi. Menestyisit ja pääsisit elämässäsi vielä paremmin eteenpäin, jos hiukan keskittyisit tuohon puoleen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta tässä maailmassa kunnioitan ja säälin myös, niin se on kyllä tämän äitihullun äiti. Mitä lie naisparka pahaa tehnyt,  kun on tuollaisen tapauksen saanut riesakseen. Pahinta kaikessa onkin, että äidit rakastavat lapsiaan, olivatpa ne millaisia hirviöitä tahansa. Kestävät ja sietävät aiheettomia syytöksiä loputtomiin. Tietysti taakkaa lisää tieto, että lapsensa on jäänyt jonnekin murrosiän myrskyihin, eikä ole kasvanut aikuiseksi.

Tämä juuri. Mutta vielä enemmän säälin tämän naisen omia lapsia: nainen on täysin kykenemätön äitiysteen ja syyttää siitä kaikkia muita - peiliin ei voi katsoa. Ihan samalla lailla hänen äitinsä voisi syyttää omaa äitiään ja kaikkea muuta siitä ettei ollut parempi äiti tälle naiselle - paljonko se tätä naista auttaisi, yhtä katkera olisi. Näin käy tämän naisen lasten kanssa, kun aikuistuvat tuskin vilkaisevatkaan tuohon lapsen tasolle jääneeseen marisijaan. Sääli lapsia.

Kummallekohan meistä se rakkaus välillämme olisi ollut tärkeämpää, mulle vai mun äidille? Mieti sitä, bitch.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta tässä maailmassa kunnioitan ja säälin myös, niin se on kyllä tämän äitihullun äiti. Mitä lie naisparka pahaa tehnyt,  kun on tuollaisen tapauksen saanut riesakseen. Pahinta kaikessa onkin, että äidit rakastavat lapsiaan, olivatpa ne millaisia hirviöitä tahansa. Kestävät ja sietävät aiheettomia syytöksiä loputtomiin. Tietysti taakkaa lisää tieto, että lapsensa on jäänyt jonnekin murrosiän myrskyihin, eikä ole kasvanut aikuiseksi.

Ja luuletko sinä todella, että ne lapsen ongelmat, joista uhrautuva äiti kärsii, saapuvat jostain ulkoavaruudesta? Ei, se on "karmaa" eli aivan normaali syy ja seuraussuhde sille naiselle, ettei ole kunnioittanut lastaan.

Ap, olitko sotkuinen lapsi? Jospa sun äiteellä meni vaan hermot siihen että joutu koko ajan noukkimaan lattioilta sinun levittelemiä tavaroita, vaatteita ja roskia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulet varmasti elämässäsi kohtaamaan ihmisiä, jotka eivät kunnioita sinua. Aiotko jatkossakin paiskoa vaatteesi pitkin lattioita? Vinkkinä vaan, että on muitakin keinoja hankkia ihmisten kunnioitus. 

En mä koittanut hankkia äitini kunnioitusta. Käsittääkseni se ei kuulu lapsen "tehtäviin". Vaatteiden lattioille jättäminen ei ollut sitä. Se oli vain laiskuutta tai mitä lie, mutta koska en kunnioittanut äitiäi, niin mitä väliä sillä oli, että se häntä häiritsi?

Oli varmaan kiva pitää lattialla lojuneita vaatteita, jotka kuhisivat pölypunkeista ja muista epäpuhtauksista. Kyllä joidenkin hygeniataso ja ymmärrys seurauksista, voi olla vähäinen. Itsellesi teit kiusaa, et niinkään muille, kun pölypunkit oli ihosi kimpussa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, olitko sotkuinen lapsi? Jospa sun äiteellä meni vaan hermot siihen että joutu koko ajan noukkimaan lattioilta sinun levittelemiä tavaroita, vaatteita ja roskia?

Ei saa silti käyttäytyä lasta kohtaan satuttaen.