Miehen/naisen menneisyys

Naisella kaksi parisuhdetta ja ei yhtään avioliittoa mielellään. Kolme epäonnistunutta pidempää parisuhdetta alkaa kuulostaa sitoutumisongelmaisen henkilön jutulta.

M36

Tämä riippuu vähän iästä.

Alle 3-kymppisellä voi olla ollut minusta jo 3 avoliittoa tai avioliittoa, eikä hän silti ole epäonnistunut ihmisenä.

Kunhan niitä liittoja ei tule kolmea uutta joka vuosikymmenellä.

Ei se monen vuosikymmenen kärvisteleminen samassa suhteessa kiillota välttämättä kruunua, niin että henkilö olisi uskollinen ja sopuisa, pyhä marttyyri, jota muiden tulee pokkuroida.

Ne jotka eivät ole koskaan edes pientä hetkeä asuneet toisen ihmisen kanssa, ovat minusta vähän salaperäisiä ihmisiä -

ei tiedä mitä sellainen muista oilein ajattelee. Kavereissani on näitä peräti neljä, lapsettomia ja ikuisesti miehettömiä/ naisettomia.

Olen yrittänyt naittaa heitä joskus toisilleen, laihoin tuloksin.

N47

En ole kyllä koskaan ajatellut koko asiaa. Varmaan jos parin vuoden välien vaihtaa, niin alkaisi kysellä miksi ja tehdä sitten omat suunnitelmat sen mukaan että kyseessä on parin vuoden huuma.

N45

Vaikea vielä sanoa missä itsellä menee raja, mutta se oli ihan ok, kun miehelläni on yksi 5vuoden pitkä parisuhde takana. Ensin kyllä vähän kirpaisi, kun noin pitkän ajan jälkeen olisi varmaan vaikea olla enää yhtään välittämättä toisesta.. mutta ovat jo katkaisseet välit, ja meillä menee ihan hyvin. Nyt ollaan kolme vuotta oltu yhdessä, näin naiivina toivon että loppuelämän.

N23

Minulla suurimmat ongelmat olisivat useat avioliitot tai suhteet, joihin on tehty lapsia. Tulee sellainen hätäinen ja epätoivoinen vaikutelma, että mahdollisimman äkkiä suhteessa eteenpäin, vaikkei asiaa ole harkittu ollenkaan ja erokin tuntuu olevan aika helppo. Jos näitä on kolme tai enemmän, niin kiinnostus lopahtaa. Avoliitoilla, lyhyillä seurustelusuhteilla tai irtosuhteilla ei juurikaan ole väliä. Ja sitten sellaiset tapaukset, joissa vakavien suhteiden välissä sinkkuna on oltu vain pari kuukautta, putoavat myös alkumetreillä. 

n37

Vierailija kirjoitti:

Naisella kaksi parisuhdetta ja ei yhtään avioliittoa mielellään. Kolme epäonnistunutta pidempää parisuhdetta alkaa kuulostaa sitoutumisongelmaisen henkilön jutulta.

M36

Miksi alapeukkua tähän, vaikka kriteerini olivat lähes täsmälleen samat kuin ap:llä, joka on kuitenkin vanhempi kuin minä? Eli minä olin suvaitsevaisempi. Ap:llä vielä silti pelkkää yläpeukkua. Ilmeisesti kyse on siitä, että ap on nainen ja minä mies ja asetan kriteerejä naisille ja ap miehille?

M36

Yleisesti ottaen jos vaikuttaa olevan paljon avoliittoja. Riippuu aina hieman tapauksesta, aika usein nämä liittyvät tiettyyn elämäntapaan ja olemukseen kuten päihteidenkäyttöön, sosioekonomiseen asemaan, lapsuuteen yms..

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Jo kaksi pieleen mennyttä avioliittoa särähtää. Tai useat lyhyet suhteet ja suhteet, jotka alkavat heti toisen päätyttyä.

Yhden yön suhteet

Jatkuva haku päällä

Arvostan ihmistä, joka osaa olla yksin ja käydä läpi aiemman suhteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisella kaksi parisuhdetta ja ei yhtään avioliittoa mielellään. Kolme epäonnistunutta pidempää parisuhdetta alkaa kuulostaa sitoutumisongelmaisen henkilön jutulta.

M36

Miksi alapeukkua tähän, vaikka kriteerini olivat lähes täsmälleen samat kuin ap:llä, joka on kuitenkin vanhempi kuin minä? Eli minä olin suvaitsevaisempi. Ap:llä vielä silti pelkkää yläpeukkua. Ilmeisesti kyse on siitä, että ap on nainen ja minä mies ja asetan kriteerejä naisille ja ap miehille?

M36

Koska puhuit sitoutumisongelmaisista. Ap puhui siitä, miksi on menty hätäillen yhteen. Sinä puhuit pitkistä parisuhteista ylipäänsä, ap puhui avio- ja avoliitoista. Minusta pitkät parisuhteet ovat ihan ok eivätkä kyllä kerro mistään sitoutumisongelmasta. 

Yksikin aikaisempi avio- tai avoliitto olisi liikaa. Itse en ole vielä naimisissa ollut (asia muuttuu seuraavana kesänä), mutta ei kiinnostaisi ikinä mennä naimisiin asian jo kokeneen naisen kanssa. Enemmän kuin yksi yli vuoden pituinen epäonnistunut suhde pistää jo hälytyskellot soimaan, mutta tämä johtuu isolta osalta siitä, että seurustelen vain itseäni reilusti nuorempien kanssa.

M27

Miehelläni on takana kolme päättynyttä avioliittoa ja lisäksi ilmeisesti jotain useampia lyhyempiä yhteisasumisia, joista ei olla puhuttu tarkemmin. Kun menimme naimisiin, hän muuttui ihan eri ihmiseksi ja aloin miettiä eroa, mutta sain hänet ikäänkuin tokenemaan siitä lopulta normaaliksi. Olemme onnistuneet työstämään kriisejä ja luulen, että tämä suhde voi kestää. Hän aliksi siis ikäänkuin meni eri vaihteelle häiden jälkeen, eli ikäänkuin jotain valmiiksi käsikirjoitettua elämää uudestaan. Eli tämmöisillä taustoilla ihmisen tulevien suhteiden menestys riippunee, että onko kehittymiskykyinen, jotta pääsee eroon huonoista käytösmalleista, jotka muuten toistuvat aina uudessa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

"Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin."

Et vissiin lukenut tätä kohtaa, Janteri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

"Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin."

Et vissiin lukenut tätä kohtaa, Janteri?

Luin kyllä, ihmettelen vain miksi silti pitää automaattisesti olla jonkinlaisena vaatimuksena aiempi suhde, vaikkei itselläkään ole kokemusta, se tuntuu vain olevan nykypäivän tapa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

"Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin."

Et vissiin lukenut tätä kohtaa, Janteri?

Luin kyllä, ihmettelen vain miksi silti pitää automaattisesti olla jonkinlaisena vaatimuksena aiempi suhde, vaikkei itselläkään ole kokemusta, se tuntuu vain olevan nykypäivän tapa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Mitäs täällä oikein höpötetään?

Naimattomana kolmekymppisenä olin sitä mieltä, että mieluiten ei avioliittoa tai lapsia, avoliittoja tai muita pitkiä suhteita voi olla max 2-3. Nyt jos eroaisin olisi toivomus pitkäaikaisten suhteiden määrästä luultavasti sama, mutta ei haittaisi jos yksi niistä olisi ollut avioliittokin, eikä haittaisi lapset kunhan niitä ei ole usean eri kumppanin kanssa.

Ei ole merkitystä. Minusta parisuhde ei ole epäonnistunut vain siksi, että se loppuu ennen jommankumman kuolemista. En etsi välttämättä itsekään loppuelämän kumppania, koska enkä ole kiinnostunut lapsista tai avioliitosta. Eräs parhaista suhteistani kesti vain kuukauden, ja vaikka olisin halunnut sen jatkuvan, sain siitä silti todella paljon.

Lapset ovat tässä vaiheessa ainakin dealbreaker. En halua tapailla vanhempia.

M31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

"Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin."

Et vissiin lukenut tätä kohtaa, Janteri?

Luin kyllä, ihmettelen vain miksi silti pitää automaattisesti olla jonkinlaisena vaatimuksena aiempi suhde, vaikkei itselläkään ole kokemusta, se tuntuu vain olevan nykypäivän tapa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Minä aikanaan pitkissä suhteissa kokemattomana olisin preferoinut samanlaista puolisoa, mutta useimmat kiinnostavat miehet olivat jo kolmeen kymppiin mennessä ehtineet olla jonkun muunkin mielestä kiinnostavia, joten tästä kriteeristä oli pakko joustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin nuori, että tuntuisi oudolta, että joku olisi ehtinyt olemaan monessa pitkässä avioliitossa. Yhden pitäisin rajana, koska olen kuitenkin 22-vuotias. Pitkiä parisuhteita taas hyväksyisin hieman enemmän. Jos entisiä kumppaneita olisi paljonkin, miettisin tarkkaan, onko meillä samanlaiset arvot vai olemmeko teini-iässä kehittyneet täysin erilaiseen tahtiin. Tuntuisi hassulta ajatella, että toinen on ollut jo esimerkiksi 14-vuotiaasta lähtien vakavassa parisuhteessa, kun minä olen vielä rakennellut legoista epämääräisiä rakennuksia, lukenut tietokirjoja ja katsonut animea.

Toisaalta taas minusta yksi pitkä suhde ennen kanssani seurustelua olisi melkein suotavaa. Vaikka jokainen suhde on erilainen, tietäisi kyseinen henkilö hieman, mitä on olla parisuhteessa. Sanoisin siis, että ihanteeni olisi se, että kumppanilla on ollut yksi pitkä suhde ennen minua. Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin.

Aika ristiriitaista tekstiä. Miksi pitää vaatia aiempia suhteita? Yritätkö ulkoistaa miehen "kouluttamista" muille, että itse pääset valmiiseen pöytään? Ei se mene niin. Kannattaa opetella eroon tuollaisista typeristä vaatimuksista, jotka ei perustu mihinkään. Ei se vaadi epäonnistuneita suhteita alle, että voi pärjätä parisuhteessa, se vaatii vaan sopivan kumppanin ja se on menoa, oli aiempia suhteita tai ei. Vai suhtaudutko itse ensimmäiseen suhteeseesi vain harjoitussuhteena, jonka ei ole tarkoituskaan olla muuta kuin treeniä tulevaisuutta varten?

Nykyään vaan tuntuu olevan perusoletuksena se, että kumppaneita pitää olla useita, tai muuten on jotenkin viallinen. Edelliset suhteet voi toki olla hyviä ja opettavaisiakin, mutta niistä voi myös jäädä traumoja ja katkeruutta ja hankalia exiä.

"Toki näkisin tekopyhänä vaatia kumppanilta mitään kokemusta seurustelusta, sillä en itse ole ollut suhteessa ja olen muutenkin kokematon, mitä tulee noihin juttuihin."

Et vissiin lukenut tätä kohtaa, Janteri?

Luin kyllä, ihmettelen vain miksi silti pitää automaattisesti olla jonkinlaisena vaatimuksena aiempi suhde, vaikkei itselläkään ole kokemusta, se tuntuu vain olevan nykypäivän tapa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Se on vain ihanteeni, jonka ei tarvitse toteutua. En minä totea potentiaalisesta kumppanista "roskiin, pilalla", vaikkei tällä olisikaan ollut parisuhdetta.