Lue keskustelun säännöt.
Kuolleen vauvan synnytys
09.08.2017 |
Pitääkö kuollut vauva synnyttää alateitse vaikka sitä ennen olisi myönnetty sektio? Sanotaan, että voi hyvästellä lapsen. Eikö sen voi hyvästellä sektonkin jälkeen yhtä hyvin.
Kommentit (17)
Ymmärrätkö mikä tulehdusriski on kuollut lapsi+avohaava? Lisäksi tuossa tapauksessa alatiesynnytyksessä voidaan äiti lääkitä normisynnytystä tehokkaammin kivuttomaksi kun ei tarvitse huolehtia sikiön hyvinvoinnista.
Ilmeisesti helpottaa myös useimpien äitien toipumisprosessia kun lapsen on saanut synnyttää normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö mikä tulehdusriski on kuollut lapsi+avohaava? Lisäksi tuossa tapauksessa alatiesynnytyksessä voidaan äiti lääkitä normisynnytystä tehokkaammin kivuttomaksi kun ei tarvitse huolehtia sikiön hyvinvoinnista.
Ilmeisesti helpottaa myös useimpien äitien toipumisprosessia kun lapsen on saanut synnyttää normaalisti.
Olen lukenut jostain, että tulehdusriski ei ala välittömästi. Joka tapauksessa joissakin tapauksissa joudutaan lapsi sektioimaan, koska se ei normaalistikaan olisi pystynyt syntymään. Entä jos äiti saa traumat synnytyksestä eikä enää halua tehdä lapsia vaikka kuollut lapsi on ensimmäinen.
Kuollut sikiö muuttaa äidin hyytymistekijöitä niin että vuotoriski kasvaa huomattavasti. Sektio siinä tilanteessa on äidille vielä paljon vaarallisempi kuin normaalisti. Plus tulehdusriski siihen päälle. Alakautta aina jos vaan mitenkään mahtuu syntymään.
Vierailija kirjoitti:
Alateitse. Miksi kysyt?
Siksi kysyn, että jos on myönnetty pelkosektio, niin siitähän vasta traumat syntyy jos pakotetaan alatiesynnytykseen eikä edes palkintoa ole tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alateitse. Miksi kysyt?
Siksi kysyn, että jos on myönnetty pelkosektio, niin siitähän vasta traumat syntyy jos pakotetaan alatiesynnytykseen eikä edes palkintoa ole tiedossa.
Mikä on se pääasiallinen pelon kohde? Kipua voidaan hoitaa vielä tehokkaammin kuin normaalisti synnytyksessä. Vauva kuoli jo, sitäkään ei tarvitse enää pelätä. Sektiolla aiheuttaa vain entistä korkeamman komplikaation riskin seuraavaan raskauteen. Tai pahimmillaan kuolee itse siihen sektioon kun veri ei hyydykään.
Kohtukuolema on paskamainen tilanne jonka jälkeen on vain huonoja vaihtoehtoja. Alatiesynnytys on niistä vähemmän huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alateitse. Miksi kysyt?
Siksi kysyn, että jos on myönnetty pelkosektio, niin siitähän vasta traumat syntyy jos pakotetaan alatiesynnytykseen eikä edes palkintoa ole tiedossa.
Useimmat pelkäävät kipua eniten synnytyksessä, tai sitä että lapselle sattuu jotain. Lasta ei valitettavasti tarvitse enää murehtia, ja näissä synnytyksissä saa synnyttää käytännössä täysin kivuttomaksi lääkittynä. Sellaisia määriä kipulääkitystä ei anneta elävän lapsen synnytyksessä koska sillä olisi haitallisia vaikutuksia lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ollut sopinut etukäteen sektiosta (valitettavasti) ja sikiö kuoli 39+5. Anelin sektiota, mutta lääkärin vastaus oli vain tiukka EI ilman perusteluita. Jälkikäteen asiaa on puitu lukuisien kätilöiden ja lääkäreiden kanssa, mutta koskaan minulle ei ole puhuttu hyytymistekijöistä ym. vaan synnytystä perusteltiin tavanomaisella liibalaaballa millä alatiesynnytystä perustellaan. Ja lisäksi psykologisilla tekijöillä: surutyö on helpompaa ja jos tehdään sektio, niin äiti ei käsitä minne vauva on joutunut, kun sitä ei ole hoidettavana. VOI HELVETTI! Saa olla aika sekoboltsi, jollei käsitä. Maailmanlaajuisesti psykologit ovat kuulemma sitä mieltä, että alatiesynnytys on parempi. Monikohan niistä maailamanlaajuisista psykologeista on itse synnyttänyt kuolleen?
Minä olin synnytyspelkoinen ja puhuin neuvolassa sektiosta, mutta annoin ylipuhua itseni alatiehen. Tuo kuolleen synnyttäminen oli sitten ensimmäinen synnytykseni. Luvattiin kaikki mahdollinen kivunlievitys vaan katin paskat. Ponnistusvaihe kesti yli tunnin eikä siihen annettu mitään kivunlievitystä. Elämäni helvetillisin tunti.
Seuraavilla kerroilla (3) sain väsytystaistelun tuloksena sektiot. Niitäkin päätöksiä viivyteltiin viimeiseen asti - ihan kuin ei olisi ollut tarpeeksi siinä, että piti stressata kuoleeko sikiö vai ei.
Olin jo päättänyt, että toista kertaa en synnytä kuollutta. Jollei suostuta sektioon, mieluummin vaikka tapan itseni (olin jo miettinyt tekotavankin).
Tapauksesta on 22v ja edelleen olen katkera tuosta synnytyksestä ja olen kuolemaani asti. "Kyllä ne kivut kestää, kun tietää minkä palkinnon saa". Kun kuollut läsäytetään mahan päälle, niin siinähän sitä on palkintoa kerrakseen.
Mä en tajua miksei tällaisissa tapauksissa asiaa hoideta niin että äiti unten maille, pilkotaan sikiö sinne kohtuun ja imulla palaset ulos. Paljon helpompi ja nopeampi toimenpide kuin tuntikausia päkistellä ulos jotain sellaista joka ei ole elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa muuten ottaa tähän kantaa, mutta sisareni lapsi kuoli kohtuun, laskettuna päivänä vielä. Hänet myös laitettiin ilman muuta synnyttämään alakautta, vaikka oli jo aikaisemmin ollut puhetta vauvan suuresta koosta ja mahdollisesta sektiosta. Lopputulema oli se, että tuntien synnyttämisen ajan ( jonka siskoni oli itkenyt enemmän tai vähemmän, menetyksen takia), juuttui tuo kuollut siskontyttöni synnytyskanavaan. Imukupilla joutuivat lopulta avittamaan. Siskoni sai tuosta sitten elinikäiset vaivat riesakseen, joita nyt parikertaa on koetettu leikkauksilla helpottaa, melko huonoin tuloksin. Että näinkin voi käydä vielä tuon menetyksen päälle. Ei tullut muita lapsia sitten siskolle.
Uskomatonta sadistista teurastusta koko synnytystouhu Suomessa. Resirsseja ei haluta laittaa tarpeeksi vaikka nykytekniikalla voisi synnyttää kivuttomastikin ja pitäisi olla itsestäänselvyys että synnytystavan saisi valita. Uskon, että muutaman vuosikymmenen päästä näin onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytykseen kuuluu kipu, siksi ei kuollutta synnyttävä saa lääkkeitä yhtään enempää kuin muutenkaan. Päinvastoin, hoetaan koko ajan, että "tämä on kaunis kokemus". Mitä kaunista on siinä, että pusaa vainajaa ulos kolmatta vuorokautta ja samalla repeää niin pahasti, että päätyy itse leikkauspöydälle moneen otteeseen. Ei siinä vaiheessa puhuttu enää hyytymistekijöistä, kun rectumia korjattiin.
Kovin on tosiaan kirkasotsaista kuvitella, että kuolleen lapsen synnytys olisi edes fyysisesti kivutonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta sadistista teurastusta koko synnytystouhu Suomessa. Resirsseja ei haluta laittaa tarpeeksi vaikka nykytekniikalla voisi synnyttää kivuttomastikin ja pitäisi olla itsestäänselvyys että synnytystavan saisi valita. Uskon, että muutaman vuosikymmenen päästä näin onkin.
Resursseja? - Nykyiset säästöohjelmat synnytyssairaaloiden lakkautuksineen tähtääävät siihen, että synnytykset hoidetaan bussipysäkeillä ja huoltoasemilla. Ei tarvitse miettiä kivun lievitystä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Helpostihan se käy, kun se ei pyristele vastaan...
Tämän kommentin kirjoittajalle: sinä et ole ihminen vaan sinä olet ihan ehta aito ROSKA. Häpeä.
Helpostihan se käy, kun se ei pyristele vastaan...