Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsittajien mielestä kuka vaan voi opetella kaksikieliseksi!
08.08.2017 |
Ei hemmetti näitä RKP:n ostamia demari-idiootteja.
Kertokaapa joku, miten "opetellaan kaksikieliseksi", jos ei satu syntymään perheeseen, jossa isä ja äiti puhuvat eri kieltä? Tai jos kotikieli ei ole eri kuin maan pääkieli?
https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/maakunta/tilaajalle-7.3187110?aId…
""Jokainen voi opetella kaksikieliseksi, ellei sitä syntyjään ole" - Feldt-Ranta pohjalaisten kärkinimi SDP:n presidenttiehdokkaaksi"
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Alankomaat. Sveitsi. Noin aluksi.
Niin, eli kerrotko minkälainen käytäntö näissä maissa on?
Ainakaan Sveitsissä ei ole mitään yhteistä käytäntöä, koska kantoonit (jotka ovat yksikielisiä) päättävät itse kieliopinnoistaan.
Tässä lista jota voit tutkia. Täällä päästään aika helpolla noihin verrattuna.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Penskat tasoissa miten? Ai tasoissa, kun 95% joutuu pakko-opiskelemaan tarpeetonta 5%:n vähemmistökieltä? Minusta tuo on hyvin kaukaan tasa-arvosta. Se on vähemmistödiktatuuria. Ja Ahvenanmaallahan ei edes ole pakkosuomea.
Argumentteja on kaksi. Toinen on tuntimäärän hukkaaminen, kun jantteri niin opiskelisi jotain muuta mutta aika menee pakkoruotsiin.
Toinen on, että ei kukaan kuitenkaan opi ruotsia.Tasoissa ollaan, sitäpaitsi ruotsia puhutaan maailmassa paljon enemmän, eli se on hyödyllisempi kieli. Mitä suomella tekee, eihän sitä juuri kukaan edes puhu?
Muistetaan kuitenkin koko ajan, että vaatimus on TOISEN KOTIMAISEN opiskelusta, ei ruotsin.
Suomessa n. 90%:n äidinkieli on suomi. Tarvitaanko lisää pakkomatematiikka, jotta ymmärtäisit, että Suomessa tarpeellisin kieli on suomi, eikä pientä 5%:n vähemmistökielä voi mitenkään verrata siihen?
Suomen kotimaiset kielet ovat suomi ja saamen kielet. Ruotsi on vieras kieli Suomessa. Näin ollen tuon poliittisen "toinen kotimainen kieli"-termin käyttäminen pitäisi lopettaa, koska sillä ei tarkoiteta suomea/saamea.
Ruotsi on tuttua tutumpi kieli tässä maassa joka on kaksikielinen, ja joka on suurimman aikansa historiastaan ollut osa Ruotsia.
Ei siis lainkaan vieras kieli, vaan toinen kotimainen.
Ruotsi on vieras, Ruotsin alueelta muuttaneiden mukana rannikoille tullut kieli. Se ei siis ole kotimainen kieli. Kotimaisia, siis alkuperäisiä täällä "aina" eli hyvin pitkään puhuttuja kieliä ovat suomen ja saamen kielet.
Ruotsin alue ulottui Karjalaan saakka. Suomea ei ollut sata vuotta sitten.
Alue, jota Suomeksi nykyään kutsutaan, ei ole koskaan ollut ruotsinkielinen, ei siis edes Ruotsin vallan alla.
Ja Suomihan oli jo 200 vuotta sitten autonomisena alueena olemassa. Sitä ennenkin se oli alue, jossa asui erilaisia suomen kielen muotoja puhuvia ihmisiä. Ruotsi on aina ollut vieras kieli tällä alueella.
Minun ystäväni on kaksikielinen, vaikka hänen äitinsä ja isänsä eivät puhu juurikaan ruotsia. Hän oli kielikylpyluokalla. On tällä hetkellä naimisissa ruotsinkielisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Alankomaat. Sveitsi. Noin aluksi.
Niin, eli kerrotko minkälainen käytäntö näissä maissa on?
Ainakaan Sveitsissä ei ole mitään yhteistä käytäntöä, koska kantoonit (jotka ovat yksikielisiä) päättävät itse kieliopinnoistaan.
Siitä huolimatta kaikkien on pakko opiskella retoromaania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Alankomaat. Sveitsi. Noin aluksi.
Niin, eli kerrotko minkälainen käytäntö näissä maissa on?
Ainakaan Sveitsissä ei ole mitään yhteistä käytäntöä, koska kantoonit (jotka ovat yksikielisiä) päättävät itse kieliopinnoistaan.
Tässä lista jota voit tutkia. Täällä päästään aika helpolla noihin verrattuna.
Eli Suomessa päästään helpommalla kuin missä? Luettele maat, joissa on yli 2 pakollista vierasta kieltä jokaisella koululaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Alankomaat. Sveitsi. Noin aluksi.
Niin, eli kerrotko minkälainen käytäntö näissä maissa on?
Ainakaan Sveitsissä ei ole mitään yhteistä käytäntöä, koska kantoonit (jotka ovat yksikielisiä) päättävät itse kieliopinnoistaan.
Siitä huolimatta kaikkien on pakko opiskella retoromaania.
Ei ole.
Pakkoruotsin kaltaista pienen ja tarpeettoman kielen pakko-opiskelua ei ole muualla.
Irlannin iirikään ei ole kaikissa kouluissa pakollinen ja iirin opiskelun perusteluna on kuolevan alkuperäiskielen elvyttäminen. Se on siis kaikkien irlantilaisten alkuperäinen kieli aiemmissa sukupolvissa. Ruotsihan on Suomessa täysin vieras kieli eli sitä ei voi mitenkään verrata iiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
No esim. Imatralla ruotsinkielelle ei kyllä altistu mitenkään,ei vaikka kuinka haluaisit .
Ruotsin rekisterissä olevia autoja saattaa liikenteessä täällä nähdä ehkä muutaman kesässä ja se on sitten siinä.
Muu sen kielen kuuleminen on ihan television varassa, mutta voihan sieltä sitten seurata vaikka niitä saamenkielisiä uutisia,jos vaan kiinnostusta jollain tarpeeksi riittää.
Eipä silti, minulla mitään ruotsinkielisiä vastaan toki ole.
Peppi Pitkätossukin on aina ollut eräs suosikkihahmoistani ja ruotsalainen moottorisahakin meillä on (hyvä saha onkin)
Kyllä Ruotsissa tehdään laadukasta tavaraa ja tuotteita jne., mutta eihän se nyt minun identiteettini ole millään tavalla.
Valehtelisin jos sanoisin,että on eikä minulla ole mitään,pienintäkään tarvetta siihen identiteettiin . Sen enempää ruotsalaisuuteen,kuin suomenruotsalaisuuteenkaan.
Niiden identiteetti se ehkä osittain jo onkin,jotka ovat täältä joskus sinne lähteneet ja heidän lastensa se on jo takuuvarmasti,mutta se onkin sitten jo toinen juttu ja eri elämää siellä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Penskat tasoissa miten? Ai tasoissa, kun 95% joutuu pakko-opiskelemaan tarpeetonta 5%:n vähemmistökieltä? Minusta tuo on hyvin kaukaan tasa-arvosta. Se on vähemmistödiktatuuria. Ja Ahvenanmaallahan ei edes ole pakkosuomea.
Argumentteja on kaksi. Toinen on tuntimäärän hukkaaminen, kun jantteri niin opiskelisi jotain muuta mutta aika menee pakkoruotsiin.
Toinen on, että ei kukaan kuitenkaan opi ruotsia.Tasoissa ollaan, sitäpaitsi ruotsia puhutaan maailmassa paljon enemmän, eli se on hyödyllisempi kieli. Mitä suomella tekee, eihän sitä juuri kukaan edes puhu?
Muistetaan kuitenkin koko ajan, että vaatimus on TOISEN KOTIMAISEN opiskelusta, ei ruotsin.
Suomessa n. 90%:n äidinkieli on suomi. Tarvitaanko lisää pakkomatematiikka, jotta ymmärtäisit, että Suomessa tarpeellisin kieli on suomi, eikä pientä 5%:n vähemmistökielä voi mitenkään verrata siihen?
Suomen kotimaiset kielet ovat suomi ja saamen kielet. Ruotsi on vieras kieli Suomessa. Näin ollen tuon poliittisen "toinen kotimainen kieli"-termin käyttäminen pitäisi lopettaa, koska sillä ei tarkoiteta suomea/saamea.
Ruotsi on tuttua tutumpi kieli tässä maassa joka on kaksikielinen, ja joka on suurimman aikansa historiastaan ollut osa Ruotsia.
Ei siis lainkaan vieras kieli, vaan toinen kotimainen.
Ruotsi on vieras, Ruotsin alueelta muuttaneiden mukana rannikoille tullut kieli. Se ei siis ole kotimainen kieli. Kotimaisia, siis alkuperäisiä täällä "aina" eli hyvin pitkään puhuttuja kieliä ovat suomen ja saamen kielet.
Ruotsin alue ulottui Karjalaan saakka. Suomea ei ollut sata vuotta sitten.
Alue, jota Suomeksi nykyään kutsutaan, ei ole koskaan ollut ruotsinkielinen, ei siis edes Ruotsin vallan alla.
Ja Suomihan oli jo 200 vuotta sitten autonomisena alueena olemassa. Sitä ennenkin se oli alue, jossa asui erilaisia suomen kielen muotoja puhuvia ihmisiä. Ruotsi on aina ollut vieras kieli tällä alueella.
Köytät Neuvostopropagandatermiä "Ruotsin vallan alla". Ruotsi oli maamme nimi ennenkuin itänaapuri tämä sodassa valloitti. Autonomia olintapa pitää puskuri ilmaiseksi länteen.
Kyllä YYA-ajan opit on iskostunut kalloon, huhhuh.
Kannattaa huomioida, että valtion käsite ei tuolloin ollut ihan se, mitä nykyään. Se, että Ruotsi sattui olemaan valtion nimi, ei käytännössä suomalaisten elämään vaikuttanut. Täällä elettiin suomen kielellä eikä paljoa välitetty siitä, mitä ruotsalaiset puuhailivat.
Tiesithän sen, että suomen kielen varhaisempia kieliä puhuttiin nykyisen Ruotsin alueelle jo ennen kuin ruotsin kieli levisi etelästä saksan murteena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Siis millaiset lasit sinulla nyt on päässä jos meinaat että RUOTSI yksipuolistaa kansan kielitaitoa? Kun se, mikä sitä yksipuolistaa on ENGLANTI! Osataan vain suomi ja englanti, ei edes sitä ruotsia vaikka kaikkien pitäisi sekin hallita ja kaikki sitä opiskelee.
Johtuu siitä, että englanti mielletään yleiskieleksi, jolla pärjää missä vaan ja sitten ei edes VIITSITÄ opiskella mitään muuta sen lisäksi, koska ajatellaan, että kaikki puhuu englantia kaikkialla. Ruotsin opiskelu hoidetaan mentaliteetillä, että kunhan läpi pääsee eikä sitä arvosanaa kukaan myöhemmin tule katsomaan. Eli ei edes uhrata ajatusta sille, että opittaisiin ruotsia äärimmäisiä minimivaatimuksia enempää.
Sitten sekin vähä mitä on opittu, unohdetaan sujuvasti seuraavien vuosien aikana kun kieltä ei käytetä yhtään. Jos mennään ruotsiin tai tulee ruotsinkielisiä vieraita/asiakkaita/tms. niin ei edes yritetä käyttää ruotsia, vaan aletaan puhua englantia välittömästi.
En ymmärrä miten yksikään yritys kehtaa pitää asiakaspalvelussa henkilöä joka huomatessaan asiakkaan puhuvan ruotsia aloittaa suoraan "Do you speak English?".
Jos pakkoruotsi poistettaisiin niin se vaan lisäisi kielitaidon yksipuolistumista. Koska todella harvat opiskelisi sitten sen tilalla mitään vierasta kieltä, juuri sen takia, että englannilla uskotaan pärjättävän. Ja monessako koulussa tai oppilaitoksessa alettaisiin järjestämään jotain vinkuintia ryhmää kahdelle opiskelijalle ja hankkimaan siihen pätevää opettajaa?
Ei tule tapahtumaan. Ruotsin opettamiseen meillä on jo valmis järjestelmä ja kaikki osallistuvat siihen, joten ongelmia ryhmäkokojen kanssa ei tule. Lisäksi, jos ruotsin opettaminen lopetettaisiin, niin miten ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin ja miten kävisi kauppayhteistölle ruotsin kanssa?
Jos vaikka 85 vuotias ruotsinkielinen mummo joka ei osaa sanaakaan englantia tai suomea, eksyy kaupungilla, niin aletaanko soittamaan poliisia paikalle joka hoitaa keskustelun puhelimessa tulkin kautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Siis millaiset lasit sinulla nyt on päässä jos meinaat että RUOTSI yksipuolistaa kansan kielitaitoa? Kun se, mikä sitä yksipuolistaa on ENGLANTI! Osataan vain suomi ja englanti, ei edes sitä ruotsia vaikka kaikkien pitäisi sekin hallita ja kaikki sitä opiskelee.
Johtuu siitä, että englanti mielletään yleiskieleksi, jolla pärjää missä vaan ja sitten ei edes VIITSITÄ opiskella mitään muuta sen lisäksi, koska ajatellaan, että kaikki puhuu englantia kaikkialla. Ruotsin opiskelu hoidetaan mentaliteetillä, että kunhan läpi pääsee eikä sitä arvosanaa kukaan myöhemmin tule katsomaan. Eli ei edes uhrata ajatusta sille, että opittaisiin ruotsia äärimmäisiä minimivaatimuksia enempää.
Sitten sekin vähä mitä on opittu, unohdetaan sujuvasti seuraavien vuosien aikana kun kieltä ei käytetä yhtään. Jos mennään ruotsiin tai tulee ruotsinkielisiä vieraita/asiakkaita/tms. niin ei edes yritetä käyttää ruotsia, vaan aletaan puhua englantia välittömästi.
En ymmärrä miten yksikään yritys kehtaa pitää asiakaspalvelussa henkilöä joka huomatessaan asiakkaan puhuvan ruotsia aloittaa suoraan "Do you speak English?".
Jos pakkoruotsi poistettaisiin niin se vaan lisäisi kielitaidon yksipuolistumista. Koska todella harvat opiskelisi sitten sen tilalla mitään vierasta kieltä, juuri sen takia, että englannilla uskotaan pärjättävän. Ja monessako koulussa tai oppilaitoksessa alettaisiin järjestämään jotain vinkuintia ryhmää kahdelle opiskelijalle ja hankkimaan siihen pätevää opettajaa?
Ei tule tapahtumaan. Ruotsin opettamiseen meillä on jo valmis järjestelmä ja kaikki osallistuvat siihen, joten ongelmia ryhmäkokojen kanssa ei tule. Lisäksi, jos ruotsin opettaminen lopetettaisiin, niin miten ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin ja miten kävisi kauppayhteistölle ruotsin kanssa?
Jos vaikka 85 vuotias ruotsinkielinen mummo joka ei osaa sanaakaan englantia tai suomea, eksyy kaupungilla, niin aletaanko soittamaan poliisia paikalle joka hoitaa keskustelun puhelimessa tulkin kautta?
Neuvostoliitossakin oli valmis järjestelmä. Miksi sitä mentiin muuttamaan? Ei kannata tietenkään vaihtaa parempaan, kun vanha ja huono on ihan riittävä.
Miten ihmeessä kaikki muut maailman maat pystyvät opettamaan kouluissaan eri kieliä, mutta juuri Suomessa ei järjestelmä ja lukujärjestykset millään taipuisi siihen, että kaikille ei olisikaan samaa pakollista ja tarpeetonta pakkoruotsia? Eiköhän tätä kannattaisi käydä kysymässä vaikka Ahvenanmaalta tai Ruotsista. Jotenkin ne ovat tämän onnistuneet ratkaisemaan ilman jokaisen oppilaan jokaisella kouluasteella jatkuvaa pakkosuomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Siis millaiset lasit sinulla nyt on päässä jos meinaat että RUOTSI yksipuolistaa kansan kielitaitoa? Kun se, mikä sitä yksipuolistaa on ENGLANTI! Osataan vain suomi ja englanti, ei edes sitä ruotsia vaikka kaikkien pitäisi sekin hallita ja kaikki sitä opiskelee.
Johtuu siitä, että englanti mielletään yleiskieleksi, jolla pärjää missä vaan ja sitten ei edes VIITSITÄ opiskella mitään muuta sen lisäksi, koska ajatellaan, että kaikki puhuu englantia kaikkialla. Ruotsin opiskelu hoidetaan mentaliteetillä, että kunhan läpi pääsee eikä sitä arvosanaa kukaan myöhemmin tule katsomaan. Eli ei edes uhrata ajatusta sille, että opittaisiin ruotsia äärimmäisiä minimivaatimuksia enempää.
Sitten sekin vähä mitä on opittu, unohdetaan sujuvasti seuraavien vuosien aikana kun kieltä ei käytetä yhtään. Jos mennään ruotsiin tai tulee ruotsinkielisiä vieraita/asiakkaita/tms. niin ei edes yritetä käyttää ruotsia, vaan aletaan puhua englantia välittömästi.
En ymmärrä miten yksikään yritys kehtaa pitää asiakaspalvelussa henkilöä joka huomatessaan asiakkaan puhuvan ruotsia aloittaa suoraan "Do you speak English?".
Jos pakkoruotsi poistettaisiin niin se vaan lisäisi kielitaidon yksipuolistumista. Koska todella harvat opiskelisi sitten sen tilalla mitään vierasta kieltä, juuri sen takia, että englannilla uskotaan pärjättävän. Ja monessako koulussa tai oppilaitoksessa alettaisiin järjestämään jotain vinkuintia ryhmää kahdelle opiskelijalle ja hankkimaan siihen pätevää opettajaa?
Ei tule tapahtumaan. Ruotsin opettamiseen meillä on jo valmis järjestelmä ja kaikki osallistuvat siihen, joten ongelmia ryhmäkokojen kanssa ei tule. Lisäksi, jos ruotsin opettaminen lopetettaisiin, niin miten ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin ja miten kävisi kauppayhteistölle ruotsin kanssa?
Jos vaikka 85 vuotias ruotsinkielinen mummo joka ei osaa sanaakaan englantia tai suomea, eksyy kaupungilla, niin aletaanko soittamaan poliisia paikalle joka hoitaa keskustelun puhelimessa tulkin kautta?
Kadulla eksyvien mummojan varalta on tietysti täysin perusteltua, että 5 miljoonaa suomenkielistä pakotetaan opiskelemaan jokaisella koulutasolla pakkoruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opetellut kuusikieliseksi. Mitäs siitä sanot?
Kaksikielisyys/kuusikielisyys/n-kielisyys ei tarkoita sitä, että osaat joten kuten jotain kieltä. Se tarkoittaa sitä, että nämä kielet on äidinkielen veroisia. Tällaiseksi ei tulla kieltä opiskelemalla, vaan sellaiseksi kasvetaan ympäristössä, jossa nämä kielet on läsnä.
Ja kerrot tämän miksi? Mulla kaksi kieltä kotona, vanhemmilla eri. Koulussa kolmas ja asuinmaan mukaan neljäs. Viides opiskellen kyseisessä maassa asumalla ja kuudes mieheni kautta.
Miten sun mielestä ei mahdollista? Mistäs tiedät kuinka hyvin puhun mitäkin? Kaksikielinen lapsi on ainakin kaveripiirissä ihan pässinlihaa, kotona yksi kieli tai kaksi ja kaveripiirissä toinen tai kolmas. Hyvin normaalia esim ruotsinkielisissä kodeissa.
Pakkosuomihan kuuluu ihan samalla tavalla asiaan kuin pakkoruotsikin, joten siinä ainakin penskat on tasoissa. Itse en pakkokieliä lukenut, ihan vapaaehtoisesti ja innoissani kaikkia.
Niin, aloituksessa kritoisiin väitettä, että kuka vaan voisi tulla kaksikieliseksi opiskelemalla. Ei voi tulla. Sinä olet tullut kaksikieliseksi, koska kotona on puhuttu kahta kieltä. Eihän tässä sitä kritisoitukaan. Kaksikieliseksi tullaan, kun lapsena altistuu luonnollisessa ympäristössä kahdelle kielelle. Ei siis oppikirjoista.
Kaksikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka hallitsee kaksi kieltä natiivin lailla. Suurin osa ei nykyään osaa edes äidinkieltään Suomessa, joten kaksikielisyyden kriteerit täällä laskee koko ajan.
Kielen voi oppia monella tavalla, muuallakin kun lapsuudenkodissa. Tää on ihmekansa, kun kielet on niin vastenmielisiä. Jo termi "vieras kieli" kertoo asenteesta.
Kerropa maita, joissa opiskellaan enemmän kieliä kuin Suomessa, eli että olisi yli kaksi pakollista vierasta kieltä opiskeltavana? Eipä taida montaa maata olla. Suomen ongelma ei olekaan kielten määrä vaan se, että kaikki joutuvat opiskelemaan useimmille tarpeetonta pakkoruotsia, mikä yksipuolistaa kansan kielitaitoa.
Millä nimikkeellä vieraita kieliä pitäisi nimittää? Äidinkieli on äidinkieli ja muut kielet ovat vieraita kieliä. Suomenkielisille ruotsikin on vieras kieli, sillä "kotimainen kieli" on poliittinen, ei kielitieteellinen termi.
Siis millaiset lasit sinulla nyt on päässä jos meinaat että RUOTSI yksipuolistaa kansan kielitaitoa? Kun se, mikä sitä yksipuolistaa on ENGLANTI! Osataan vain suomi ja englanti, ei edes sitä ruotsia vaikka kaikkien pitäisi sekin hallita ja kaikki sitä opiskelee.
Johtuu siitä, että englanti mielletään yleiskieleksi, jolla pärjää missä vaan ja sitten ei edes VIITSITÄ opiskella mitään muuta sen lisäksi, koska ajatellaan, että kaikki puhuu englantia kaikkialla. Ruotsin opiskelu hoidetaan mentaliteetillä, että kunhan läpi pääsee eikä sitä arvosanaa kukaan myöhemmin tule katsomaan. Eli ei edes uhrata ajatusta sille, että opittaisiin ruotsia äärimmäisiä minimivaatimuksia enempää.
Sitten sekin vähä mitä on opittu, unohdetaan sujuvasti seuraavien vuosien aikana kun kieltä ei käytetä yhtään. Jos mennään ruotsiin tai tulee ruotsinkielisiä vieraita/asiakkaita/tms. niin ei edes yritetä käyttää ruotsia, vaan aletaan puhua englantia välittömästi.
En ymmärrä miten yksikään yritys kehtaa pitää asiakaspalvelussa henkilöä joka huomatessaan asiakkaan puhuvan ruotsia aloittaa suoraan "Do you speak English?".
Jos pakkoruotsi poistettaisiin niin se vaan lisäisi kielitaidon yksipuolistumista. Koska todella harvat opiskelisi sitten sen tilalla mitään vierasta kieltä, juuri sen takia, että englannilla uskotaan pärjättävän. Ja monessako koulussa tai oppilaitoksessa alettaisiin järjestämään jotain vinkuintia ryhmää kahdelle opiskelijalle ja hankkimaan siihen pätevää opettajaa?
Ei tule tapahtumaan. Ruotsin opettamiseen meillä on jo valmis järjestelmä ja kaikki osallistuvat siihen, joten ongelmia ryhmäkokojen kanssa ei tule. Lisäksi, jos ruotsin opettaminen lopetettaisiin, niin miten ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin ja miten kävisi kauppayhteistölle ruotsin kanssa?
Jos vaikka 85 vuotias ruotsinkielinen mummo joka ei osaa sanaakaan englantia tai suomea, eksyy kaupungilla, niin aletaanko soittamaan poliisia paikalle joka hoitaa keskustelun puhelimessa tulkin kautta?
Hieno kirjoitus! Olet siis pakkoruotsin vastustaja ja kirjoitit provona pakkoruotsin typerimmät perustelut samaan tekstiin! :)
Ruotsin alue ulottui Karjalaan saakka. Suomea ei ollut sata vuotta sitten.