Onko tämä edelleen totta kiinalaisesta kulttuurissa?

Luin jostain romaanista kerran, että kiinalaiseen kanssakäymiskulttuuriin kuului joskus aika kauan sitten, että omaa arvoa ja vähäpätöisyyttä korostettiin ja keskustelukumppanin suurempaa arvoa ja erityisyyttä painotettiin ja keskustelussa toisteltiin sananparsia kuten "minun vähäpätöisyyteni" ym. Onko täysin mennyttä aikaa tällainen siellä?