Onko teinini normaali?
Siis, olen lähiaikoina huomannut, että tyttäreni viettää lähes kaiken vapaa-aikansa kotona yksin huoneessaan. Hän joko lukee kirjoja, kuuntelee musiikkia, maalaa/piirtää, tutkii tiettyä aihetta tai muuten vain selailee nettiä. Aijemmin en kiinnittänyt huomiota, ajattelin että koulusta on vain tullut paljon läksyä tai lukee kokeisiin yms. Ei melkeinpä koskaan käy ulkona (vapaa-ajallaan), paitsi kirjastossa opiskelemassa. Hän on tietojeni mukaan pienessä kaveripiirissä, joiden kanssa aina välillä juttelee puhelimessa ( ovat tulleet pari kertaa kyläilemään). Ei perheen kanssakaan paljoa oleskele, paitsi ruoka aikana. Eikä edes omista harrastuksia. Onko normaalia?
Kommentit (38)
Miten teinisi pärjää kouluelämässä?
Äiti hei, olen raskaana.
Apn tytär
Vierailija kirjoitti:
Miten teinisi pärjää kouluelämässä?
Pärjää aika hyvin, melkein joka kokeesta täydet pisteet, opettajien mukaan viittaa melkein joka asiaan. Tosin liikunnasta sai 7, mutta ei itse kummemmin stressannut siitä.
AP
On olemassa ihmistyyppi nimeltä introvertti. Introvertti viihtyy erittäin hyvin omissa oloissaan ja usein mielummin valitsee olla yksin kuin muiden kanssa. Introvertillä on usein vain muutama hyvä kaveri, eikä hän viihdy kovin suuressa ryhmässä. Muiden ihmisten kanssa oleminen saattaa joskus olla täyttä pakkopullaa, jopa ahdistavaa. Teinisi on täysin normaali.
Aivan kuin minä teininä. Minusta tuli hyvätuloinen akateeminen. Viihdyn edelleenkin oikein hyvin yksin.
Samat. Paitsi minusta tuli työtön tohtori, koska alallani työllistytään suhteilla. Menin naimisiin kouluaikaisen (ainoan) rakkauteni kanssa. Hän on puolestaan työtön introvertti maisteri.
On olemassa ihmistyyppi nimeltä introvertti. Introvertti viihtyy erittäin hyvin omissa oloissaan ja valitsee usein mielummin olla yksin kuin ihmisten seurassa. Introvertillä on usein vain muutama ihminen, jonka kanssa hän todella viihtyy. Introvertti ei kaipaa jatkuvaa seuraa tai tekemistä ja hän voi viettää tuntikausia hiljaa omissa oloissaan. Ihmisten seurassa oleminen voi olla pakkopullaa tai jopa ahdistavaa. Teinisi on täysin normaali. Kaikki teinit eivät hillu kaupungilla yöhön asti.
T. introvertti
Viestit 26 ja 28 kirjoitti sama henkilö. Aluksi viestini ei näkynyt, jonka takia kirjoitin sen uudestaan.
Jutteletteko elämästä: Mistä lapsesi unelmoi, mikä ilahduttaa, mihin on tyytyväinen/tyytymätön, onko hän onnellinen, miten ystävien kanssa sujuu jne. Keskustelu on aika yksinkertainen avain teinin sielunelämään.
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minä teininä. Minusta tuli hyvätuloinen akateeminen. Viihdyn edelleenkin oikein hyvin yksin.
Samat. Paitsi minusta tuli työtön tohtori, koska alallani työllistytään suhteilla. Menin naimisiin kouluaikaisen (ainoan) rakkauteni kanssa. Hän on puolestaan työtön introvertti maisteri.
Millä alalla olet?
Niin. Voi olla ihan omanlaisenaan onnellinen. Tai sitten on masentunut ja ahdistunut. Tai sosiaalisesti kömpelö autismikirjolainen. Mahdoton sanoa, kun on lukenut muutaman hassun lauseen hänestä!
Mutta aika paljon pystyy päättelemään siitä, onko tyttösi aina ollut tuollainen syrjäänvetäytyvä ja vaikuttaako hän nauttivan elämästään. Jos tuo ei ole yhtäkkinen muutos ja lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, niin mikäpäs siinä sitten! Eivät kaikki kaipaa sosiaalista olemista ja ystäviä. Ja sekin on normaalia.
Mutta jos hänellä aiemmin on ollut kavereita ja on ollut heidän kanssaan tekemisissä ja nyt vaikuttaa apealta ja nukkuu paljon, vaikuttaa flegmaattiselta, niin sinuna juttelisin vakavasti hänen kanssaan ja harkitsisin psykologin kanssa juttelua. Teineillä on koulukiusaamista ja psyykeongelmia hyvinkin monasti, joten kannattaa tarttua asiaan heti, jos siltä tuntuu.
Missäpäin asutte, kun tyttäresi on jo näin varhain elokuussa käynyt koulua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö hän mitään kotitöitä?
Hmm, pesee aina omat astiansa ruokailun jälkeen, ja imuroi oman huoneensa ja laittaa myös vaatteensa pesukoneeseen värin mukaan. En tosin ole pyytänyt häntä tekemään muuta, kun tässä talossa on ikäänkuin kirjoittamaton sääntö, että jokainen tekee itse omat kotityönsä. (Paitsi ruoanteko, jonka teen minä)
AP
Kuulostaa suorastaan ihanteelliselta. Mutta otapa tyttö kaveriksi siihen ruanlaittoon niin oppii samalla ja siinä on hyvä jutustella niitä näitä. Meidän perheessä on kaikki introverttejä ja viihdymme kukin omissa oloissamme. Mutta kokoonnumme aina keittiöön kun on aika laittaa ruokaa. Teemme ruuan yhdessä ja syömme yhdessä. Tulee sellaista mukavaa yhdessäoloa ja keskustelua. Ja sitten ruuan jälkeen kaikki häipyvät taas omiin oloihinsa :-)
Olin tuollainen teini. Elämä sujui ihan ok, kavereita olisi voinut olla enemmänkin.
Sitten sairastuin masennukseen. Aikuiselämä ei koskaan lähtenyt käyntiin. Nykyään syrjäytynyt kolmekymppinen. Ihmissuhteiden puute se kovin pala purtavaksi.
Ei tarvitse olla kylällä ryyppäävä pissis, mutta läheiset ja tiiviit kaverisuhteet suojaavat nuorta. Tyttäresi vaikuttaa kyllä yksinäiseltä, jos ei koskaan ole mitään menoa minnekään.
Nyt en ymmärrä teidän kotitöiden jakoanne. Selität, että jokainen hoitaa omat jälkensä ja sinä teet ruuan.
Mitä järkeä siinä on, että jokainen perheessä erikseen pesee yhden lautasen, kupin, haarukan ja veitsen?
Kuka pesee kattilat, vai peseekö jokainen siitä vaikkapa kolmasosan?
Tytär pesee yhden tumman puseron ja farkut, kone puolityhjänä? Vai jemmaako hän huoneessaan eri värisiä pyykkejä, kunnes tulee koneellinen täyteen?
Eikös teillä riitä järki töiden jakamiseen yhtään tehokkaammin? Tuo on meinaan kaikkein tyhmin mahdollinen työnjakotapa. Jokainen näkee esim. vaivan tiskivesien laittoon, sen sijaan että vaikka vuoropäivinä joku tiskaa kaikki tiskit.
Ja 36 pahoittelee sivuseikkaan tarttumista, tuo kuulosti vaan niin älyttömän oudolta, että on pakko kysyä. Kommentoin kyllä itse asiaakin tuossa jo.
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ymmärrä teidän kotitöiden jakoanne. Selität, että jokainen hoitaa omat jälkensä ja sinä teet ruuan.
Mitä järkeä siinä on, että jokainen perheessä erikseen pesee yhden lautasen, kupin, haarukan ja veitsen?
Kuka pesee kattilat, vai peseekö jokainen siitä vaikkapa kolmasosan?
Tytär pesee yhden tumman puseron ja farkut, kone puolityhjänä? Vai jemmaako hän huoneessaan eri värisiä pyykkejä, kunnes tulee koneellinen täyteen?
Eikös teillä riitä järki töiden jakamiseen yhtään tehokkaammin? Tuo on meinaan kaikkein tyhmin mahdollinen työnjakotapa. Jokainen näkee esim. vaivan tiskivesien laittoon, sen sijaan että vaikka vuoropäivinä joku tiskaa kaikki tiskit.
Siis, tarkoitin että jokainen pesee omat astiansa ja osan yhteisistä, esim: toinen lapsistani pesee salaattikulhon, tyttäreni kattilan, minä pyyhkäisee pöydän, ja mieheni siivoaa loput. Ja vaatteissa, kaikki lajittelevat vaatteensa värin ja mahdollisen pesulämpötilan mukaan, ja kun korit on täynnä viimeinen käynnistää koneen. Se ei tietenkään ole näin tarkkaa, enemmänkin rutinoitua (ja tiskaamme sillä tavalla että ensin pesu ja sitten huuhtelu, en pidä veden laittamis systeemistä)
AP
Millä alalla olet?
Muotoillaan vaikka niin, että suosittelemme alavalintaa pohtiville introverteille jotain muuta kuin generalistitutkintoja. Ehkä niissä opiskelijabileissä sitten olisi tullut käytyä vaikka väkisin, jos olisi tiennyt, että muutoin päätyy kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita työmarkkinatuella (sivutoimisena tämä on ok te-toimistolle).
Minun mielestäni hän kuulostaa vain yksinään viihtyvältä, ihanalta, rauhalliselta ihmiseltä :)