Katsoiko joku muu eilen Lapset vai ura?
Siellä tuli miehen suusta se tosiasia, että kaikki luulee,että kotona oleminen on helppoa.Mies myönsi luulleensa itsekin niin ja myönsi olleensa väärässä.Asenne muuttui kummasti kahdessa viikossa.
Ensimmäisinä päivinä hän yritti saada lapset tottelemaan huutamalla ja komentelemalla.Hän yritti tehdä ruokaa ja oletti kahden pienen pojan istuvan kiltisti sohvalla sillä aikaa:0) Vaihteeksi mies sai odottaa vaimoaan valmiiseen ruokapöytään turhaan.Nainen kuittasi miehen sanomiset ettei kukaan kertonut ruuan olevan puoli kuudelta.Rouva oli käynyt nauttimassa oluen töiden jälkeen,joten hän ei ehtinyt päivälliselle.
Kahden viikon kuluttua mies piti poikien kanssa hauskaa puistossa,jossa he saivat purkaa energiansa.Vanhemman pojan itkiessä mies otti pojan syliin ja lohdutti.Hän oppi,että kohtele heitä miten haluat itseäsi kohdeltavan:0)
Aina on mennyt sarja ohi kun tulee kanavalta,jota en normaalisti katso.
Kommentit (2)
ja kyllä työpäivät oli hermolepoa sen kotiajan jälkeen. Lapseni on luonteeltaan sellainen, että hänen kanssaan oli oltava jatkuvassa (tarkoitan siis todella jatkuvassa) kontaktissa, jos ei fyysisesti touhuamalla niin ainakin verbaalisesti. Silti, vaikka mm. uhmaraivareista saikin töissä lepoa, niin oli se kotiaika kuitenkin elämän parasta aikaa kun ei tarvinnut lastaan kiikuttaa joka aamu päiväkotiin :-)
Monestikin isä tai jopa äiti hoiti omia lapsiaan ensimmäistä kertaa yksin pidempiä aikoja kuin pari tuntia.
Kyllä mäkin olen huomannut, että töissä pääsee helpommalla kuin kahden lapsen kotiäitinä aikaisemmin. Uskomatonta, mutta totta.
Niin ihania kun ne omat kullannuput ovatkaan.