Kaverisuhteiden tukeminen

Olisiko täältä mahdollista saada ASIALLISIA vastauksia ja neuvoja? Tilanne: n. 10-vuotias poika onnistuu jotenkin aina sössimään kaverisuhteensa ja riitautumaan siten että kavereiden kanssa oleminen ei oikein onnistu. Syy on pitkälti hänessä itsessään, sillä ei ymmärrä että kavereille ei voi sanoa tai tehdä kaikkea sitä samaa mitä voi tehdä ja sanoa kun kinastelee isoveljen kanssa. Ei sillä että riitely ja huono käytös olisi veljen kanssa yhteen sen sallitumpaa, mutta erona kuitenkin se, että veli ei katoa elämästä minnekään vaikka miten riitelisivät ja ärsyttäisivät toisiaan. Kaverit sen sijaan katoavat. Ollaan tästä puhuttu pojan kanssa useasti, ja opettajakin on puhunut. On muka ymmärtävinään ja lupaa parantaa käytöstä, mutta mitään ei tapahdu. Mitä voisimme tehdä toisin tai paremmin, jotta tilanne ei taas eskaloituisi riitoihin ja itkuihin koulun alettua? Kaksin jonkun kaverin kanssa homma yleensä sujuu, mutta sitten ei enää jos mukana on useampia lapsia. Puolustaa itseään ja mielipiteitään hyvin kärkkäästi ja voimakkaasti, ja siitä erimielisyydet kai suurimmaksi osaksi alkavat. Mitä voin tehdä poikaa auttaakseni, jotta kaverisuhteet kestäisivät?