**LOKAMASUT** Sunnuntaina

formulat töllätty ja aamupalalle tekevi mieli =)



Eilen pääsin sitten shoppailun makuun, ostimpa kesäksi ihanan äitiyshamosen. Kauan aikaa mietin että ostanko valmiiksi, mutta olen varma että sitten kesällä kun menisin ostamaan niin tuollaista hametta en löytäisi. =o)



Tänään olisi sitten kummipojan ristiäiset. Pitäisi mekkoa ja paitaa alkaa silittelemään...

En mitenkään rakasta tälläisiä juhlia, mutta kohta ne onneks on juhlittu ;o)



Olen nähnyt nyt viikon verran unta siskostani, että kerron hänelle että odotan..Joka kerta eri tavalla...Kumma juttu! Toisaalta haluaisi kuuluttaa koko maailmalle että raskaana ollaan, mutta taas toisaalta haluaisi pitää salaisuuden omana mahd. pitkään.



Mutta nyt sinne aamupalalle ja sitten suihkuun =o)



Sunnuntain jatkoja!



Coe tais eilen pinossa kysellä että onko ainut joka vielä oksentelee...Ikävä kyllä minäkin nostan käteni vielä pystyyn, täällä oksennellaan edelleen, alkaa tuossa iltapäivällä ja kestää nukkumaan menoon saakka. Esikoiselta kesti puoleen väliin, toivottavasti nyt loppui aiemmin.



Camelot 11+3

Miannilla oli ollut rankka yö. Yritä jaksaa!



Namaste eilen kirjotteli jaksamisesta kahden kanssa. Kyllä se muakin pelottaa, meillehän ikäeroa tulee kanssa noin 2 vuotta ja pari kuukautta päälle. Tän esikon kanssa menee hermot toisinaan kun tuo uhmaikä nostaa päätään... Viime viikolla ruokailut oli yhtä helvettiä, mutta nyt menee taas paremmin kun rauhotettiin tilanne miehen kanssa. Eli tuo huomiotta jättäminen toimii meilläkin, ainakin välillä ;) Ja kyllä, mulla se pinna katkeaa välillä ja sorrun huutamaan ja sitten jälkeenpäin kaduttaa. Mä olen temperamenttinen luonne, joten pitäisin sitä ihmeenä jos aina pysyisin tyynenä. Mutta onneksi huutamista sattuu harvoin.



Kohta pitäisi lähteä ulos. Saas nähdä mitkä raivarit pukeminen saa neidille aikaiseksi, huoh...



Mulla ei taas ollut mitään raskauteen liittyvää kerrottavana. No okei, neuvolaa odottelen kovasti. Se on keskiviikkona.



Rauhallista sunnuntaita lokamasuille,

S-I kera masuasukin 13+5

Viikonloput on niin ihania kun on mies kotona ja saa relata ihan eri tavalla. Mies olikin suurimman osan viikosta työmatkalla joten on nyt omistautunut pikku-ukolle ihan tosissaan. Huomenna taas arki painaa päälle.

Joo, vielä tuosta pinnan pituudesta. Mä oon kans aikaste tempperamenttinen ja poika on näköjään saman ominaisuuden perinyt, joten mulle se pinnan katkeaminen tarkoittaa lähinnä totaalista räjähdystä ja sitä ei ole vielä tapahtunut... karjahduksia kyllä kuullaan silloin tällöin, vaikka yritän ihan tosissani oppia jättämään ne. On niin kamalan huono omatunto sitten. Se on niin älytöntä huutaa puolitoista vuotiaalle, joka oikeasti suurimmaksi osaksi on eksperimentaalinen eikä pahuuttaan kaikkia juttujaan tee...Meillä on siis ERITTÄIN tutkivainen poika!!! Vaikka kyllä on ihanaakin seurailla noita tutkimusretkiä. Ostin eilen pojalle sellasen kävelevän/töräyttelevän/korvia heiluttelevan elefantin ja sekös oli extreme kokemus! Nyt elefantti on jo käännelty ja väännelty ja yrittipä tuo tehdä kahdella ruuvimeisselillä jonkin sortin leikkauksenkin norsuparalle, mutta sitä jännitystä kun elefantti avattiin paketista ja pistettiin surraamaan! :) :)

Rairuoho kasvaa ja koivunoksat tuossa keittiön pöydällä on jo silmuilla ja nyt näköjään sokerikuppi saa kyytiä, joten kirjoittelemisiin!



-namaste 14+1

IHANA ilma...Niiin aurinkoinen ja kirkas ja luntakin on taas ihan komiat keot pihamaalla ;)



Nää sunnuntait on aina juhlaa, kun paukkuu täydet viikot eli rv 13...uih <3



Me mietittiin eilen vaaville nimiä. Mulla on ollut eräs tytön nimi mielessä jo vuosia, mutten tiennyt mitä mieltä isäntä siitä on. Hän on nimien suhteen aikas ronkeli tapaus. Mä rastitin kalenterista kaikki sellaiset tyttöjen ja poikien nimet, joita voisin harkita. Sen jälkeen sanoin yksitellen nuo nimet isännälle ja hän sai kertoa siitä mielipiteensä :) Tuon mun miettimäni (yksi ylitse muiden) nimi sai " No ei oikeen hyvä" -kannatuksen...Poikien nimistä löytyi Y_K_S_I, joka miellytti isäntää :) Olipa yllätys!! No sanoin sitten tuon yhden nimiyhdistelmän, joka mielessäni pyörii tytölle ja isäntä siihen, että " Ei kai siinä ole sitten mitään epäselvää...*piip* on kaunis nimi:)" Eli tytön nimi on jotakuinkin lukkoonlyöty, mutta pojan nimi ei olekaan niin yksinkertainen. Olemme isännän kanssa molemmat sitä mieltä, että ehdottomasti haluamme tietää vauvan sukupuolen jo ennakkoon:)



Kävimme ravintolassa syömässä illalla...ai että kun oli hyvää ruokaa;) Vähän pelotti se miten mua taas voi alkaa närästämään lievästi rasvaisen ruuan jälkeen, mutta tajusin ottaa juomaksi kivennäisvettä niin se auttoi eikä närästystä tullut! Kotona oltiin siinä 23 maissa ja sitten vielä aloimme lämmittää saunaa eli se oli melkein 01, kun nukkumaan kerittiin. Uni maistuikin nyt vähän yli 10 saakka. En kertaakaan noussut veskiinkään yöllä, ihme...mutta HYVÄ!!



Miten muuten mulla on sellanen olo, ettei meille voi tulla kuin tyttö...En osaa kuvitella ollenkaan, että masussani voisi olla poika?! :) On ihan sellainen olo, että miten mä pojan kanssa osaan toimia...? Siskoilla on yhteensä 3 tyttöä ja 1 poika, ettei se poikavauvan hoitokaan ihan mysteeri ole, mutta jotenkin vaan en osaa kuvitella meille tulevan poikaa....Hassua :) Isäntä kovasti " toivoo" poikaa, koska hänellä on niin paljon kaikkea moottoriharrastuksia..autoja, moottoripyörä, mönkijä yms...ja nyt jo välillä kattelee jotain pikku-mönkijöitä sanoen " Kohta pitää sitten ostaa tuollainenkin:)" Joskin on hän sanonut, että kyllähän tyttö yhtä lailla voi kiinnostua noista härveleistä! Juu näin on mikäli vähäänkään äitiinsä tulee!



Juu mutta nyt kattelemaan asuntomarkkinoita! Aurinkoista päivää kaikille!!



Toivottelee:



Je_Ni & " Pikku-Hippu" 13+0



P.s On aika " outo" toi yks viestiketju " Sekoavatko kaikki äidit raskausaikana?" ......Ihan kuin tää olisi jotenkin kiellettyä jakaa tätä iloa muiden kanssa ja hössöttää sun muuta?! Itse olen ainakin todella mielelläni SEONNUT mikäli tämä siihen viittaa :D

Tulipas hyvä mieli kun luin nuita teidän esikos kuulumisia. Sen lisäksi että me kaikki saadaan lokakuussa vauva niin taidamme kaikki omata jo melko ehtiväisä lapsia :) Meidän esikoinenkin on todella ehtiväinen, todella itsepäinen ja todella tempperamenttinen. Ja minä itse olen kanssa, meillä näytetään kaikki tunteet " rehellisesti" ja niin se on poikakin oppinut että kun suututtaa sen saa näyttää - rakkaus ei mihinkään häviä. Kyllä meilläkin äänet ovat välillä falsetsissa mutta meidän poika on tainnut jo tottua siihen että olen melko kovaääninen ettei enää korvaansa loksauta. Harvoin räyhään mutta jos räyhään niin minullekkin tulee tosi huono omatunto..on se kauheaa...



Meillä oli mies kanssa eilen vähän viihteellä naapurin isännän kanssa, minä en miettinyt sen pumppu riepua vaan kylmästi pistin tuonne pihalle lumia kolaamaan ;) ja uhmaikäisen kanssa vielä :)



Autokoulu kuulumisia: Autolla ajo on edellen kamalaa..huomenna on taas ajotunti, valmiiksi jo hermostuttaa ja pelottaa. TOivottavasti tämä tästä vielä iloksi muuttu.



Oma napa: Välillä tuntuu että on aika koviakin vatsa kipuja mutta ne kestävät vain hetken eli luultavasti ovat vain jotakin kasvu kipuja. RInnat edelleen TOSI kipeät ja pahaa oloa on aamuisin, en kuitenkaan joudu pönttöä halailemaan. Tänään miehen kanssa 4v kihlajaispäivä :) saas nähdä miten se minut yllättää vai yllättääkö lainkaan.



Oikein kivaa sunnuntain jatkoa kaikille mammoille ja mussukoille!

Ja tietty masukeille!



T:opokas ja uppis 12+5

Tänä aamuna ei ollut huono olo! Jippii! Nukuinkin kyllä lähes kymmeneen (1v1kk esikoinen nukkui huonosti, samoin minä, valvoin pariin otteeseen varmaan tunnin yöllä...).



" Kiva" kuulla että muutkin OKSENTELEVAT yhä. Mulla on tosiaan ollut tuota ihka aitoa aamupahoinvointia pari viikkoa jo, ja se on kyllä taivas verrattuna ympärivuorokautiseen pahaan oloon jota oli aiemmin. Toki varon kyllä mitä syön ja syön lähinnä sitä mitä oikein tekee mieli tai sitten sitä mitä on helppo oksentaa, mutta taitaa olla niin että puolenpäivän jälkeen en ole kertaakaan tässä raskaudessa oksentanut. Ja kyllä tämä varmasti on kuitenkin vähenemään päin, kun erilaiset ruoat alkaa maistua vähäsen, ainakin ajatuksen tasolla :)



Meille tuli muuten pieni muutos KERTOMISIIN... anoppi ja appiukko on tulossa tännepäin pääsiäislomalla, ja tänään kuulinkin että appiukon sisko miehineen tulee mukaan. ÄH. Tosi mukavia tyyppejä, ei siinä mitään, mutta ottaa päähän kun en olisi halunnut kertoa ennen sitä np-ultraa (ja sehän vasta pääsiäisen jälkeen siis). Kertomattakaan tuskin voi olla kun siinä kuitenkin kolme päivää ovat samoissa kuvioissa.



Harmittaa aivan älyttömästi ettei appi ole voinut kysyä etukäteen heidän tulostaan. On kyllä niin oman navan vahtaaja se mies että olisi pitänyt arvata :( Olin ihan alkuraskaudessa anoppilassa reilun viikon ja tuli mitta niin täyteen appiukkoa ettei vähään aikaan tarvi siellä vierailla. Muuten tulen oikein hyvinkin hänen kanssaan toimeen, mutta jatkuva ajattelemattomuus muita kohtaan ottaa aivoon.



No, se siitä.



JE_NI taisi puhua ohimennen nimistä... jokos moni on niitä miettinyt? Meillä on pikkusen mietitty jo ennen plussaakin ja vähän sen jälkeen, mutta aika vähän kuitenkin. Pari nimeä on molemmille sukupuolille mielessä, mutta en oikein tiedä sytyttääkö mikään niistä kunnolla. Pojille on yksi suosikki vissiin nyt yli muiden, mutta on vähän tenkkapoota kun oma hyvä ystäväni on samanniminen enkä tiedä oikein voisiko samaa nimeä sitten antaa. Esikoisella on melko vanhanaikainen mutta kuitenkin aika harvinainen nimi, meidän mielestä tietysti maailman kaunein tytön nimi... :) On myös kansainvälinen nimi. Taitaa olla vaikea täyttää nämä kriteerit muista nimistä.



Oli puhe myös ESIKOISEN LUONTEESTA. Meidän 1v1kk on onneksi tosi helppo lapsi! Odotankin, että jos tyttö tulee niin tulee varmasti sitten kova ärripurri kun tää eka on ollut niin helppo :) Hän puuhailee itsekseen ja leikkii lattialla, hymyilee paljon ja nauraa helposti, on helposti " jymäytettävissä" eli ruokailut sujuu vastentahtoisenakin kun kiinnittää huomion jonnekin muualle... On myös tosi sirpakka tyttö, 1-vuotiaana oli neukkarissa vain 7,6 kg ja 73 cm.



Mua onkin totta puhuen vähän huolettanut että kun hän tuntuu niin täydelliseltä lapselta niin enhän tule sitten kakkosta aina vertaamaan häneen... Onko muita mietityttänyt tällainen? Toinen (tosi järkevä) asia mitä olen miettinyt heikkoina hetkinä paniikissa, on että miten pystyn RAKASTAMAAN toista lasta yhtä paljon kuin tätä ensimmäistä! Mies on sitten minun nyyhkiessä lohduttanut että kun rakkaus on ääretöntä niin vaikka rakastaisin esikoista äärettömästi niin voin rakastaa toista ja kolmattakin äärettömästi, koska yksi ääretön on yhtä kuin kolme ääretöntä... dippainssin puhetta... :)



No nyt uhkaa revetä romaaniksi. Taidan mennä odottelemaan Huippumalli haussa -uusinnan alkamista sohvalle. Olisi töitäkin, mutta kun ei yhtään jotenkin huvita.



OPOKKAALLE (vai miten tuo taipuisi :) tsemppiä ajotunnille huomiseksi! Ja muillekin oikein hyvää sunnuntaita.



Coe rv 10+6

Siis mä oon totaalisen pihalla kaikista teidän jutuista, kun niin harvoin käyn lukemassa päivän pinoja:( Yritän kuitenkin roikkua remmissä mukana, ehkä jossain vaiheessa tulee taas enemmän aikaa osallistua ja opin tuntemaan teitä kaikkia paremmin. Nimimerkit on sentään jo suurin osa tulleet tutuiksi, mutta mitenkään en meinaa muistaa sen pidemmälle. Tuskin minuakaan kukaan täällä pahemmin " tuntee" mutta en luovuta vielä!



MIANNIN tavoin " kolme yötä ultraan on" ja alkaa jo jännittää aika lailla. Esikoisen np-ultraan mennessä ajattelin vaan, että onpas mukavaa nähdä pikkuinen siellä masussa köllimässä, mutta tällä kertaa mietin paljon enemmän, että entä jos kaikki ei olekaan kunnossa:/ Mä en todellakaan tiedä mitä me tehtäisiin, jos vauvalla olisi joku vialla, vaikka turha sitä kai on vielä murehtia...Vaan kun ei pysty ajatuksiaan hallitsemaan.



NIMIASIAA: Meillä on satavarma nimi jos uusi tulokas on poika. Esikoinen olisi saanut sen nimen, vaan kun olikin tyttö niin ei viitsitty sitä antaa;) Tytölle on muutama vaihtoehto, mutta ei mitään varmaa vielä. Mulle saa kertoa vauvan sukupuolen jos se jossain vaiheessa selviää (lähinnä rakenneultraa ajattelen, vaikka ainakaan viime kerralla Kättärillä ei kerrottu. Ei kyllä kysyttykään...), mutta erikseen en aio 4D-ultraan mennä sitä selvittämään. Kestän kyllä sen jännityksen loppuun saakka, jos on tarvis. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin niin musta on oikeesti ihan sama kumpi tulee, kunhan on terve vauva.



Oma napaa vähän: mulla on nykyisin hyvinkin ihmismäinen olo, eli ei ole ihan p-puhetta se hehkeä keskiraskaus! Tai no joo, en mä nyt niin erikoisen hehkeäksi itseäni koe, mutta pariin viime kuukauteen verrattuna voin kuitenkin loistavasti:) Toivotaan, että tätä jatkuu mahdollisimman kauan, viime raskaudessa voin todella hyvin loppuun saakka. Toki ihan loppuaikoina iso maha on aika rankka juttu, mutta kyllä siitäkin selvittiin. Sitä paitsi mulla oli oikeastaan melko pieni maha (pieni olen itsekin), joten ihan kamalasti en siitä kärsinyt. Nyt taitaa kuitenkin tulla isompi, ainakin kasvuvauhti on kovempi. Nyt on jo näkyvissä ihan selvä vauvapömppis -jonka kyllä saa sopivilla vaatteilla vielä hyvin piiloon- kun esikoisesta tässä vaiheessa ei näkyny vielä yhtään mitään. Katellaan kuinka käy.



Nyt vähän täytettä vatsalle, ettei vaan jää pieneksi=)



Lillis 12+3

Täällä sama juttu kuin Je_Nillä eli viikot paukkuu ja sama 13 täälläkin.Vielä on pitkästi matkaa edessä,mutta tuntuu kuitenkin uskomattomalta miten ne viikot vaihtuu niin vauhdilla.Vasta sitä seisoi raskaustesti tärisevissä käsissä vessassa.



Mulle on iskenyt mieletön flunssa.Aivastuttaa koko ajan ja räkää valuu ihan solkenaan. Huomenna pitäis mennä töihin,mutta saas nähdä jääkö välistä.Olo on kuin ois junan alle jäänny. Muuten olotilat ennallaan.Pientä väsyä on edelleen.Ei pahempia.Eli kovasti vaan voimia teille jotka vielä halailette pönttöä.



Meillä alkaakin tämä raskaus olla jo ei niin salainen.Molemmat ollaan kerrottu töissä ja muutenkin pikkuhiljaa tuttavapiiri on tietoinen asiasta.

Ihanaa!!! Ei tarvi yrittää peitellä tätä pömppöä.Mulla painoa tullu jo aika makeesti.Lähtöpaino oli kutakuinkin 50kg ja nyt liippaa jo 56kg.Esikoiselta kerrytin painoa 30kg,tokalta 20kg.No täytyy ajatella positiivisesti,kaikki on lähteny aina vuoden sisällä ilman mitään diettejä.



Nimiä ollaan mekin jonku verran mietitty,tai minä lähinnä ja sitte oon ehdottanu miehelle. tytön nimistä ollaan jokseenkin samoilla linjoilla,mutta pojalle ei varmaan koskaan löydetä nimeä joka miellyttää molempia.

Nyt lepäilemään!



päivänsäde 13+0

NIMI: Minä olen miettinyt jo nimeä, tai oikeastaan minulla on selvä suosikki sekä pojalle, että tytölle. Luulen kuitenkin, että kumpikaan ei kelpaa miehelle. Yhtä mieltä olemme siitä, että nimiä pitää olla kolme (koska muillakin lapsilla on) ja sitten niin, että yksi nimi on " oma" , yksi minun suvusta ja yksi miehen suvusta. Tällä kaavalla on meidän tyttöjen nimet, pojalla on kutsumanimenä molempien isopapan nimi ja sitten toinen ja kolmas nimi ei-suvusta.

Itse toivoisin tytölle kutsumanimeä Saara (mun isopapan äiti on ollut Saara ja on minusta ihana nimi, sellainen joka sopii vauvasta mummuun). Pojan nimeksi tahtoisin Leevi (se vaan on jotenki paras :)

Olen kuitenkin luvannut miehelle olla puhumatta nimistä ennen lokakuuta, joten sinne asti voin kehitellä miehelle taivutuspuheita noille em nimille. Kaikkien kolmen lapsen nimistä ollaan saatu melkoinen tahtojen taisto aikaseksi, joten mies varmaan jo kauhulla odottaa tapahtumaa ;) Minä sain ekan tytön kohdalla tahtoni läpi (Venla) ja sitten toisen tytön kohdalla annoin miehelle periksi (Julia). Poika on Ville ja se nyt oli helppo päättää, mutta toisesta nimestä käytiinkin sitten vääntöä ;) No, onneksi on aikaa vielä miettiä asiaa ja ihastua tai vihastua moneen nimeen..



KERTOMINEN: Me laitettiin eilen muutamalle tutulle (jotka ei vielä tiedä) viestiä, että saadaan neljäs lapsi. Yhtä lukuunottamatta kaikki otti aprillipilana :D Mutta, eivätpä voi väittää, ettei oltas kerrottu!

Raskaus meni kesken, viikkoja oli 11+6... Olo on kurja, tyhjä ja surullinen... Kun viimeksi täällä vierailin, kerroin, että oli sitä pientä vuotoa. Se sitten yltyi oikein vuolaaksi, hyytymineen, ja alkoi menkkamaiset kivut selässä ja alamasussa. Nkl:llä olin sisällä vuodon ja oman terveyteni takia. Nyt jo fyysisesti paremmassa kunnossa, mutta mieli maassa. Mutta toisaalta ajattelen, että jos oli pakko mennä kesken, ni sitten nyt alussa. Ei oltu ilmeisesti tarkoitettu sitä pientä ihmistä syntymään tähän maailmaan.



Nyt otetaan rauhallisesti, keskityn elämästä nauttimiseen miehen ja esikon ja tietty ystävien kanssa. Ehkä meille on toinen lapsi joskus myöhemmin luvassa, toivotaan.



Tsemppiä kaikille muille odotukseen! Terv. Lizie

Nyt en oo kyllä ihan ollenkaan aikoihin käyny mitään kirjottelemassa ja mua tuskin kukaan vielä edes muistaa:) mutta ei se mtn, nyt tulin.

Ihan ekaksi Lizielle haluan sanoa, että olen todella pahoillani puolestasi!

Perjantaina oli meillä ensimmäinen lääkäri käynti, kaikki meni hyvin ja saatiin kuulla sydänäänet ekaa kertaa:) Se oli aivan parasta! Millään ei suostunut pikkunen pysymään paikoillaan vaan luikerteli karkuun, mutta kyllä ne sieltä sitten kuulu. Paino oli puonnut reilun 3 kiloa, mutta se lienee normaalia.. Huonovointisuutta ei viikonloppuna ole ollut juurikaan yhtään ja olen siitä hyvin iloinen:) olinkin tämän viikon sairaslomalla ja sain kunnolla levättyä, silti nukuin viime yönä " vain" 9 tunnin yö unet ja olen ollut aika väsynyt.

Eipä tällä kertaa muuta, kaikille hyvää tulevaa viikkoa:D



ä20 & rv 13+3