Metti ja Mikael Forsselilla on molemmilla pian akateeminen tutkinto!

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Metti valmistuu kauppatieteiden kandinaatiksi ja Mikael suorittaa urheilujohtamisen maisterintutkintoa.

KTK-tutkinto vastaa kyllä enemmän tradenomia... : )

No eikös se Metin tutkinto ole joku muropakettitutkinto, rahalla ostettu? Varmaan joo tehtävät täytyy saada tehtyä mutta mikä sitten on vaatimustaso...

Vai oikein kandiNAATIKSI?😂

Urheilujohtamisen maisteri buaahahahaha!

Kun on päällään potkinut sitä palloa, aivot on sen verran turvonneet, että enää urheilujohtaminen onnistuu.

siis mikä on miksun pohjakoulutus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metti valmistuu kauppatieteiden kandinaatiksi ja Mikael suorittaa urheilujohtamisen maisterintutkintoa.

KTK-tutkinto vastaa kyllä enemmän tradenomia... : )

Lähinnä amiskojen omissa puheissa.

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Suomessa on varmistettu että ruotsinkieliset pääsevät paremmin opiskelemaan vaikka ovat huonompia koulussa ja lukevat vähemmän läksyjä.

Hienoa, onnea heille ja tsemppiä saattaa opinnot loppuun.

Oliko se Kauneus ja Terveys -lehti, jossa Metti oli huolissaan, että jalkapalloilijoiden vaimoja voidaan virheellisesti kuvitella tyhmiksi?

Upea saavutus molemmilta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metti valmistuu kauppatieteiden kandinaatiksi ja Mikael suorittaa urheilujohtamisen maisterintutkintoa.

KTK-tutkinto vastaa kyllä enemmän tradenomia... : )

Lähinnä amiskojen omissa puheissa.

Tradenomit kuitenkin joutuvat kilpailemaan koulutuspaikoista, arvosanat ja pääsykoe ratkaisee. Helbusiin pääsee rahalla. Kandidaatintutkinto tulee ulkomaalaisesta yliopistosta vaikka Helbus on Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Suomessa on varmistettu että ruotsinkieliset pääsevät paremmin opiskelemaan vaikka ovat huonompia koulussa ja lukevat vähemmän läksyjä.

Helbusissa ei kieli ole ratkaisevassa asemassa vaan jos on varaa maksaa 28230 euroa kandintutkinnosta pääset helposti sisään.

Vähätelläänkö täällä Helbusin akateemisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Piireihin ei pääse, jos on joutunut itse tienaamaan rahansa kuten Mikael.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Suomessa on varmistettu että ruotsinkieliset pääsevät paremmin opiskelemaan vaikka ovat huonompia koulussa ja lukevat vähemmän läksyjä.

Pelkällä ruotsin kielellä pysyy suurin osa ovista kiinni. Jos sen lisäksi osaa suomea, on luonnollisesti paremmassa asemassa kuin suomenkielinen joka ei osaa ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Suomessa on varmistettu että ruotsinkieliset pääsevät paremmin opiskelemaan vaikka ovat huonompia koulussa ja lukevat vähemmän läksyjä.

Helbusissa ei kieli ole ratkaisevassa asemassa vaan jos on varaa maksaa 28230 euroa kandintutkinnosta pääset helposti sisään.

Helbussiinkin ym. on nykyään tunkua, joten kaikki halukkaat eivät enää pääse sisään edes rahalla. Näin olen kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisissa piireissä ei kehtaa pyöriä ilman koulutusta.

Suomessa on varmistettu että ruotsinkieliset pääsevät paremmin opiskelemaan vaikka ovat huonompia koulussa ja lukevat vähemmän läksyjä.

Helbusissa ei kieli ole ratkaisevassa asemassa vaan jos on varaa maksaa 28230 euroa kandintutkinnosta pääset helposti sisään.

Helbussiinkin ym. on nykyään tunkua, joten kaikki halukkaat eivät enää pääse sisään edes rahalla. Näin olen kuullut.

Hah ! Jos on tunkua, lisätään aloituspaikkoja.

Kiintiökoulutus kiintiökoulussa.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.