Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen flirttailisi inhoamansa tai halveksimamsa ihmisen kanssa?
02.08.2017 |
Olen siis ihastunut yksipuolisesti ihmiseen, joka itse aloitti ensimmäisenä sen flirttailun ja joka ei voi aloittaa suhdetta kanssani ainakaan siksi, kun hän on varattu.
Mietin tässä sellaista, että hän todennäköisesti ei ole lainkaan koskaan ollutkaan minusta mitenkään innostunut, vaan tulkitsin hänen käytöksensä väärin tai hän härnäsi mua tahallaan. Mikä voisi olla motiivina flirtille, jos ei pidä jostain ihmisestä lainkaan?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku voi kuitenkin flirttailla nähdäkseen kuinka toiset lakoaa edessä vailla pienintäkään empatiaa tai tarkoitusta mihinkään muuhun. Vallankäyttöä ja leikkimistä ihmisillä.
Mulla on sellainen case, että tekisi mieli yhtä ex-työkaveria. En tullut töissä sen kanssa juttuun, oikeastaan vihasin hänen huonoa työmoraaliaan ja yleistä avuttomuutta. Taisimme molemmat lopulta inhota toisiamme. Hän otti lopulta loparit, kun ei viihtynyt.
Mutta: Hän on seksuaalisesti (ja vain seksuaalisesti) tavattoman puoleensavetävä ja jotain pientä flirttiä meillä joskus alkuaikoina ehkä olikin. Olemme pitäneet hieman yhteyttä ja silloin tällöin tavanneet työympyröissä, koska olemme samalla alalla. Olen usein miettinyt, että voisinkohan viekoitella häntä tilaisuuden tullen? Tekisikö tilaisuus varkaan? Olemme molemmat tahoillamme varattuja, joten se olisi pelkkää seksiä.
Tuossa tapauksessa flirtti on joku tarve käyttää valtaa, ottaa valtaansa joku tunne tai asia jota ko ihminen edustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valta on namia!
Terve ihminen ei nöyryytä muita. Vallanhalu kertoo että olet pohjimmiltaan mitätön.
Tuskin ainakaan uskottavasti flirttaillut jos inhoaisi. Miksi hän ap ;tä inhoaisi? Älä nyt vähättele itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset ovat iloisia, ystävällisiä ja hymyileväisiä ihan luonnostaan. Jotkut sitten tulkitsevat tuon ystävällisyyden flirtiksi vaikka se ei sitä ole.
Tulkitseehan jotkut äijät kassatytön hymynkin ilmiselväksi flirtiksi.
Piristää päivää? Tahtoo ihailua/hetken hupia/panon pikkujouluissa?
Voihan se vähän olla kiinnostnut vaikka oliskin naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miten hän flirttaili sinulle?
Jos ei silloin vielä tiennyt sinusta mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku voi kuitenkin flirttailla nähdäkseen kuinka toiset lakoaa edessä vailla pienintäkään empatiaa tai tarkoitusta mihinkään muuhun. Vallankäyttöä ja leikkimistä ihmisillä.
Kyseinen henkilö vaikuttaa ainakin ulospäin empaattiselta ja "kiltiltä", mutta saatan olla täysin väärässä. Joskus lähdin siihen flirttiin mukaan ja hän vain jatkoi sitä ja ns. "pisti lisää vettä myllyyn". Olen kyllä hieman katkerakin, sillä ihastuin häneen todella suuresti. Ilmeisesti hän purki muhun jotain vihaa/inhoa/halveksuntaa tms. tuolla tavoin epäsuorasti.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat iloisia, ystävällisiä ja hymyileväisiä ihan luonnostaan. Jotkut sitten tulkitsevat tuon ystävällisyyden flirtiksi vaikka se ei sitä ole.
Tulkitseehan jotkut äijät kassatytön hymynkin ilmiselväksi flirtiksi.
Aluksi pidinkin vain ystävällisenä, mutta siis silmäniskut ja sellainen "ylimääräinen"/liiallinen ystävällisyys, pitkät katseet sekä jossain vaiheessa oman kiinnostukseni herättyä vastaaminen siihen omaan flirttiini ja kiinnostukseeni olivat vain hieman outoja juttuja. Hän oli välillä tarpeettomasti tosi intensiivisen läheinen, kosketti jne. ja punasteli.
En ymmärrä, miksi hän käyttäytyi niin. Tai sitten sekin on vain hänen normaalia käytöstään ja tulkitsin senkin väärin. Hän siis ei missään tapauksessa voi oikeasti olla musta kiinnostunut (sukupuoli, ikä, asema jne. "pielessä" meidän välillämme).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä paitsi siinä vaiheessa, jos joku flirttailee kiusatakseen, ei se enää ole mitään ystävällistä käytöstä. :(
Siis oletko varma ettei hän olisi kuitenkin kiinnostunut mutta sosiaalinen paine tai tämä varattu -status estää häntä enempää toimimasta? Onko hän osoittanut halveksuntansa jotenkin? Ei kai aina kannata uskoa ihmisistä pahinta? Asioihin on aina monta syytä, ei kannata turhaa hätäillä.
Itse olen perheellinen nainen ja olen tilanteessa jossa olen ihastunut täysin tahtomattani aivan järjettömän voimakkaasti erääseen hieman nuorempaan perheelliseen mieheen. Kunnioitan miestä ja perheitä sen verran etten voi tehdä mitään, muuta kuin odotella meneekö tämä ohi, eikä kyllä siltä näytä. Ihastukseni herätti minut jostain unesta jälleen eloon. Välillämme ei ole ollut kuin katseita, hymyjä ja ns sanallista rivien välistä luettavaa flirttiä ja joku kumma yhteys tai tietoisuus että tuossa on se vastakappale niin sanotusti. Emme ole tavanneet edes hetkeen ja silti tunne ei haalene.
Ihmiset on outoja.
Jotkut inhoflirttailee huonon itsetuntonsa vuoksi, toiset sadistisen luonteensa vuoksi.