Miksi koirien kasvattajat pitää itseään jonain puolijumalina?
Pentu on vietävä tähän ja tähän harrastukseen, muttei missään nimessä tähän tai et saa pentua. Ei saa tätä, vain tätä ruokaa yms.
Muutenkin naurettava nimike ja työnkuva, ei se tee kenestäkään minkäänlaista ammattilaista ja sitäpaitsi ne koirathan sen työn tekee, nuo vain kauppaa pentuja eteenpäin.
Siksi adoptointi on ainoa järkevä ratkaisu💕
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
En pidä itseäni puolijumalana. Eikä tämä ole edes minun ammatti, vaan leipätyötäni teen biologina / tutkijana.
Mutta toki kun kasvattajalla on pentuja ja ne on hänen, hänellä on myös oikeus valita kenelle myy pentuja. Esim. itse toivoisin että pennun ostajat olisivat ainakin kiinnostuneita raakaruokinnasta, koska kasvatan itse pennut alusta asti sillä, ja olen huomannut omissa koirissani suuren terveydentilan ja tasapainoisuuden paranemisen kun aikoinaan siirryin (laadukkaista) kuivamuonista raakaruokintaan. Mutta ymmärrän, että kun kauppa on tehty, se pentu on ihan kokonaan omistajan ja hän voi päättää siirtää sen mille ruoalle haluaa. Nehän on oikeudessa katsottu kohtuuttomiksi sellaiset kirjaukset joita kasvattajat tekevät toisinaan, että kauppasopimukseen pannan lisäehdoksi ruokintamuoto, tietyt terveystarkastukset, näyttelyt jne.
Harrastaminen - itsekin harrastajia ainakin nuorena uutena kasvattajana suosin, lähinnä siksi että sain kennelnimelleni mainetta. Toki koiratkin nauttivat harrastamisesta ja vilkas rotu on paljon rauhallisempi kotosalla jos sen kanssa tehdään muutakin kuin kävellään pienet lenkit kolmesti päivässä. Enää en erityisesti suosi aktiiviharrastajia, mutta jos joku meinaa että erityisesti toinen kasvattamistani roduista (työkoirana käytetty paimenkoirarotu) sopii pelkäksi sohvakoiraksi kunhan saa kävelylenkkejä hihnassa, niin haistan ongelmia ja en taida pentua myydä. Ettei sitten pentu palaudu kun se nuorena ja vilkkaana turhautuessaan ongelmakäyttäytyy tekemisen puutteessa. Mutta ei-harrastava aktiivinen ulkoilmaihminen, joka esim. retkeilee ja koira saa olla usein vapaana käy kyllä, jos on fiksun tuntuinen.
t. 20 vuotta koiria kasvattanut
Miksi kasvatat kun maailmassa ja suomessakin on niin paljon hyviä kodittomia koiria?😓
En pidä itseäni puolijumalana. Eikä tämä ole edes minun ammatti, vaan leipätyötäni teen biologina / tutkijana.
Mutta toki kun kasvattajalla on pentuja ja ne on hänen, hänellä on myös oikeus valita kenelle myy pentuja. Esim. itse toivoisin että pennun ostajat olisivat ainakin kiinnostuneita raakaruokinnasta, koska kasvatan itse pennut alusta asti sillä, ja olen huomannut omissa koirissani suuren terveydentilan ja tasapainoisuuden paranemisen kun aikoinaan siirryin (laadukkaista) kuivamuonista raakaruokintaan. Mutta ymmärrän, että kun kauppa on tehty, se pentu on ihan kokonaan omistajan ja hän voi päättää siirtää sen mille ruoalle haluaa. Nehän on oikeudessa katsottu kohtuuttomiksi sellaiset kirjaukset joita kasvattajat tekevät toisinaan, että kauppasopimukseen pannan lisäehdoksi ruokintamuoto, tietyt terveystarkastukset, näyttelyt jne.
Harrastaminen - itsekin harrastajia ainakin nuorena uutena kasvattajana suosin, lähinnä siksi että sain kennelnimelleni mainetta. Toki koiratkin nauttivat harrastamisesta ja vilkas rotu on paljon rauhallisempi kotosalla jos sen kanssa tehdään muutakin kuin kävellään pienet lenkit kolmesti päivässä. Enää en erityisesti suosi aktiiviharrastajia, mutta jos joku meinaa että erityisesti toinen kasvattamistani roduista (työkoirana käytetty paimenkoirarotu) sopii pelkäksi sohvakoiraksi kunhan saa kävelylenkkejä hihnassa, niin haistan ongelmia ja en taida pentua myydä. Ettei sitten pentu palaudu kun se nuorena ja vilkkaana turhautuessaan ongelmakäyttäytyy tekemisen puutteessa. Mutta ei-harrastava aktiivinen ulkoilmaihminen, joka esim. retkeilee ja koira saa olla usein vapaana käy kyllä, jos on fiksun tuntuinen.
t. 20 vuotta koiria kasvattanut