Lue keskustelun säännöt.
Junamatkalla lasten riehuminen
01.08.2017 |
Matkustin junassa pari, kolme tuntia ja minulla oli istumapaikka vaunusta, jonka yläpuolella toisessa kerroksesta oli metelistä ja kolinasta päätellen lasten leikkipaikka. Sieltä kuului sellainen meuhkaaminen ja kolina, että oletettavasti siellä oli leikkipaikka. Ehkä olisin häiriintynyt, jos olisin istunut siellä ylhäällä, mutta alhaalla kestin ne äänet ihan hyvin.
Sitten pari lasta keksi alkaa juosta portaat alakertaan, juosta vaunun läpi ja kiivetä taas toisesta päästä portaat yläkertaan. Kohta muitakin lapsia yhtyi tähän ralliin.
Minua ei edelleenkään häirinnyt se, vaan ihan sama mulle, kunhan itse sain istua paikallani tönimättä.
Mietin kuitenkin, onko viisasta vanhemmilta antaa lasten riehua junassa tuntikausia, sillä eikö olisi ihan hyvä opetella, miten kulkuvälineissä ollaan? Eikö nuo ole hyviä arjen opimistilanteita lapsille? Suuna päänä huutaen, hyppien, riehuen ja juosten vaunujen halki ei opi yhtään hillitsemään itseään. Vai enkö vain ymmärrä?
Kommentit (22)
Olen joskus ottanut paikan leikkivaunuun välille Helsinki-Ylivieska, jos vaunussa on ollut tilaa, koska siellä on hauska seurata lapsia nyt, kun omat ovat jo aikuisia eikä lapsenlapsia vielä ole,
Kerrankin leikkivaunussa oli äiti viiden lapsen kassa, puheista käsitin, että ei ollut ensimmäinen kerta, kun olivat matkalla. Vanhin oli syksyllä aloittamassa koulun. Nämä lapset olivat äitinsä valvonnassa ja toimivat hienosti. Isä oli asemalla vastassa.
Joku isoäiti siinä matkusti kahden lapsenlapsen kanssa ja voi sitä hankaluutta, kun isoäiti oli pahalla tuulella ja lapset siihen reagoivat.
Oli muitakin "vähälapsisia", joista kukaan ei selvinnyt matkasta yhtä hyvin kuin tämä viiden lapsen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sanotaan että tietyissä junissa se metakka on joka päiväistä. Kun lapsia on paljon ja ovat jo isompia ja saavat juuri näitä junakavereita niin voi mennä useita lapsia junaa jonossa ympäri ilman vanhempia.
Näitä yksin jätettyjä näkee pitkillä matkoilla useinkin. Seuraavat konnaria ja roikkuvat meidän kopin ovella. Yleensä tällöin eivät istu leikkivaunussa vaan muualla junassa ja lapset saavat kierrellä ajan kuluksi.
Myös tämä konnarin syyttely on yleistä. Jos ojennan lasta, vanhempi usein huutaa minulle. Lapset ovat kädet ojossa lastenlippujen takia ennen kuin aikuistenkaan lippuja on katsottu ja vanhemmat eivät pyydä lapsiaan odottamaan.
Junista suurin osa kulkee yhden konduktöörin voimin: aika ei vaan riitä tai resurssit puuttua jos vaaraa ei aiheudu.
T. Sama konnari