Koiran sosiaalistaminen kokopäivätyö?

Älä suorita sitä koiraa, vaan rauhassa voi tutustua pihapiirin ulkopuoliseenkin elämään.

Pysy itse varmana ja rentona, koira lukee tunnetilasi ja kos hermoilet koirakin hermoilee.

Ei sille koko maailmaa tarvi esitellä, vain sellaisina annoksina kuon pystyy omaksumaan. Jos on rento, voi siirtyä eteenpäin.

Tärkeintä on koiran tutustua sellaisiin asioihin, joihin tiedät sen joutuvan arjessaan jatkossa törmäämään koko ajan.

Ei se 12 vko ole kiveen hakattu raja milloin sosiaalistaminen pitäisi tehdä. Itse sain oman koirani vasta 4kk iässä ja pikkuhiljaa käytiin erilaisia paikkoja ja alustoja kokeilemassa ihan sen mukaan miten huvitti. Kaikkeen se tottui, kulkee tottuneesti junassa, metrossa, bussissa, autossa, ei aristele rappusia, liukkaita lattioita, hissejä, liukuportaita jne. Koirahan menee ihan sekaisin jos tuollaisen paikka/tilanne rumban joutuu parissa viikossa käymään läpi.

Tärkeimpänä tutustumiskohteena ne kodin läheiset paikat joissa alkuun eniten liikutaan. Sitten pikkuhiljaa kauemmas ja erilaisia paikkoja.

No näin olemme yrittäneet, eikä koiraa ole pakotettu uusiin haasteisiin liian nopeasti. Mutta paineitahan tuosta ensimmäisen koiran omistajalle tulee, kun pitäisi käydä turut ja torit koiran kanssa ennen kolmen kuukauden ikää, että siitä tulee kunnon kansalainen. Vaan ehkä tuo tuosta vähemmälläkin! :)

Herranen aika mikä lista!! Mulla on ollut koiria yli 20 vuotta ja ihan sosiaalisia niistä on tullut normaalin elämisen mukana ilman tuollaista suorituslistaa. Kotipihaa kauempana ei käyty ekan koiran kanssa ennen kuin oli muistaakseni 6kk ikää. Toisenkin koiran kanssa oltiin muistaakseni lähes yhtä huolellisia. Tuolloin (1994-1995) oli penikkatautiepidemia Suomessa eikä mitään riskejä haluttu ottaa.

Kolmas ja neljäs koira ovat syntyneet tän vuosituhannen puolella ja silloin oli mallina tällainen ap:n kuvailema "ylisosiaalistaminen". Ei lähdetty siihenkään mukaan vaan edettiin hissuksiin, mutta kuitenkin niin, että nähdään muita koiria, paikkoja, tilanteita, kulkuneuvoja, alustoja jne..

No melko ylivoimaiselta tuo minustakin vaikutti. Kai otin vähän liian tosissani, kun lapsuudenperheessäni oli koira, joka ei ikinä oppinut sietämään mitään liikennevälineitä tai väkijoukkoja. Se tuli meille 6 kk ikäisenä ja nämä ohjeet saadessani ajattelin, että nyt sitten, pentu alusta alkaen tottumaan elämään. Mutta hyvä, emme siis ota stressiä tuleeko jokainen liikenneväline ja vähemmistöryhmä käytyä läpi.

Ensimmäiset päivät oltiin vain kotona ja sen jälkeen on käyty lähiympäristössä kadulla ja puistossa, ja kerran metsäpolulla. Arkeen tulee kyllä silloin tällöin kuulumaan julkisilla liikkumista ja kerrostalossa vierailua, että ne voimme toteuttaa, mutta joka tivoliin pentua ei kyllä keritä vielä vauva-aikana viedä.

AP

Sen verran teette, mitä noita tilanteita normaalissa elämässä tulee teillä eteen. Jos koira tottuu ihmisiin, niin ei eri väriset ja eri ikäiset ihmiset tule tuottamaan mitään ongelmia. Samoin eläimien kohdalla. Samoin noi joukkoliikennevälineet. Jos ette esim kulje normaalisti junalla, niin mikä järki on lähteä koiran kanssa junaan? Meidän paikkakunnalla ei ole edes junarataa, eikä meidän lapsetkaan ole koskaan livenä junaa nähneet, eikä ole sitä myötä koiratkaan sellaista nähneet saati sellaisessa olleet. Näin ollen ei olla hankittu kokemuksia juna-asemastakaan.

Valitettavasti (siis tässä mielessä) me siis kyllä kuljetaan junalla, raitiovaunulla, metrolla ja pitkän matkan bussilla joka vuosi ja yhä varmasti koirankin kanssa silloin tällöin. Mutta ei silti tunnu reilulta riepottaa pentua kaikissa näissä parin viikon sisään. Eli jotain valintaa on suoritettava.