Tunnetko ketään, joka pitää jonkun opiskelemista ja valmistumista yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta mahdollisena, vaikka sinä et pidä?

Kyllä sieltä ulos pääsee, jos on päässyt sisällekin.

Sen sijaan tuttuni hakee vuosittain yliopistoon alalle, jonne on vaikea päästä. Ajattelen, että saattaa olla ystävälleni melko epätodennäköistä, että pääsisi lopulta sisälle. Että tuhlaa aikaansa pääsykokeisiin vuosittain valmistautumalla. Mutta saatan olla väärässä. Ja kullakin meillä on oma elämämme ja kiinnostuksen kohteet.

Tsemppiä ap! Laske rimaa ja hankkiudu ulos tavalla tai toisella. Jos yksittäinen kurssi takkuaa, panosta siihen erityisesti. Tai onko mahdollista vaihtaa linjaa/suuntausta sellaiseen, josta saat paperit ulos helpommin?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sieltä ulos pääsee, jos on päässyt sisällekin.

Sen sijaan tuttuni hakee vuosittain yliopistoon alalle, jonne on vaikea päästä. Ajattelen, että saattaa olla ystävälleni melko epätodennäköistä, että pääsisi lopulta sisälle. Että tuhlaa aikaansa pääsykokeisiin vuosittain valmistautumalla. Mutta saatan olla väärässä. Ja kullakin meillä on oma elämämme ja kiinnostuksen kohteet.

Tsemppiä ap! Laske rimaa ja hankkiudu ulos tavalla tai toisella. Jos yksittäinen kurssi takkuaa, panosta siihen erityisesti. Tai onko mahdollista vaihtaa linjaa/suuntausta sellaiseen, josta saat paperit ulos helpommin?

Kasikki eivät pääse papereiden kanssa ulos. Esim. dippainssiksi lukevista aika moni keskeyttää.

Itse en usko, että siskoni pääsee ammattikorkeaan.

On nyt hakenut sosionomiksi kolme vuotta, ei ole päässyt esivalintakoetta pidemmälle (sai viimeksi siitä -8 pistettä). Kävi silloin vielä valmennuskursseilla.

En, mutta olin itse aikanaan tapaus jonka opiskelun ja valmistumisen mahdollisuuksiin ei uskonut yksikään paitsi minä itse. Oli ollut vähän vaikea teini-ikä ja koulu ei kiinnostanut yhtään. Niin opinto-ohjaajat kuin omat vanhempanikin uskoivat että olen vaan tyhmä ja levoton, en kouluissa pärjäävää tyyppiä. Ammattikouluun minua yrittivät paimentaa ja valistaa, miten typerää se olisi edes hakea yliopistoon mun papereilla ja älynlahjoilla. 

Minäpä kumminkin sisuunnuin vain moisesta paskanjauhannasta ja luin pääsykokeisiin erityisen hyvin. Pääsin opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia 15 suoraan pääsykoetuloksen perusteella valitun joukossa, vaikka oli lyhyt matematiikka ja paska todistus. Ja valmistuin maisteriksi 4 vuodessa ja sitä työtä on tässä kohta 15 vuotta tullut tehtyä. Vaikka olen tyhmä kuin saapas ja mitään amiksen maalari- tai kampaajalinjaa vaativampaa ei opinto-ohjaajan mielestä kannattanut edes harkita.

Vierailija kirjoitti:

En, mutta olin itse aikanaan tapaus jonka opiskelun ja valmistumisen mahdollisuuksiin ei uskonut yksikään paitsi minä itse. Oli ollut vähän vaikea teini-ikä ja koulu ei kiinnostanut yhtään. Niin opinto-ohjaajat kuin omat vanhempanikin uskoivat että olen vaan tyhmä ja levoton, en kouluissa pärjäävää tyyppiä. Ammattikouluun minua yrittivät paimentaa ja valistaa, miten typerää se olisi edes hakea yliopistoon mun papereilla ja älynlahjoilla. 

Minäpä kumminkin sisuunnuin vain moisesta paskanjauhannasta ja luin pääsykokeisiin erityisen hyvin. Pääsin opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia 15 suoraan pääsykoetuloksen perusteella valitun joukossa, vaikka oli lyhyt matematiikka ja paska todistus. Ja valmistuin maisteriksi 4 vuodessa ja sitä työtä on tässä kohta 15 vuotta tullut tehtyä. Vaikka olen tyhmä kuin saapas ja mitään amiksen maalari- tai kampaajalinjaa vaativampaa ei opinto-ohjaajan mielestä kannattanut edes harkita.

Ei tietojenkäsittelytieteen hakukokeeseen tarvitse lukea mitään, ei ainakaan Helsingissä. Se on yksi niitä harvoja kokeita, joissa mitataan lähinnä loogista päättelykykyä ja muuta vastaavaa. 

Mies oli sukunsa toinen yliopistossa, ensimmäinen oli hänen setänsä.

Suku oli järkyttynyt, kun pienviljelijän poika pääsi ylipistoon. Oikeinko se meinaa valmistua sieltä?

Tämä tapahtui 80-luvulla.

Valmistui ja hyvin menee :)

Kun ystäväni äiti kuuli, että olen päässyt lukemaan tekniikkaa yliopistoon, niin ilahtui että hienoa "Sanna" menee hakemaan miehen itselleen... olin syvästi närkästynyt 19 v. teekkari. No tuli sitten myös valmistuttua sen miehen lisäksi.

Yksi sukulainen on edelleen oikeustieteellisessä jotenkin kirjoilla ja kuvittelee edelleenkin valmistuvansa "ihan kohta" Ei ole 12 vuoteen saanut yhtään opintopistettä ( tai tehnyt mitään opintojen eteen) mutta väittää etteivät hänen kurssisuorituksensa ole vanhentuneet. Klassinen "gradu kesken ja 1 tentti puuttuu vielä" opiskelija