Akateemiset työttömät! Missä meni pieleen?

Väärä erikoistumisala, vakuutusmatemaatikot vaikuttavat olevan ainoita matemaatikkoja jotka työllistyvät maisterin papereilla

Vierailija kirjoitti:

Ikä. 50 v.

Aivan käsittämättömän typeräähän se on, miten hyviä työntekijöitä on pilvin pimein työttöminä. Työvuosia olisi vielä edessä vaikka kuinka. Eläkettä kai tulee sitten takuueläkkeen ja toimeentulotuen verran ja päästään joukolla leipäjonoon.

Varautukaa vaan muutkin. Ette te turvassa ole missään.

Väärin. On olemassa myös "turvasatamia" joissa riski irtisanomiseen ja työttömäksi jäämiseen on hyvinkin pieni.

Sisko: anestesia lääkäri - suorastaan kilpaillaan keikkatöihinkin ympäri maata ja saa itse sanella ehtonsa.

Veli: eräässä valtion puolustusväline yrityksessä tuotekehittelijänä. Tekee myös reissutyötä mm. Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa työnsä puolesta.

Itse: käytönvalvojana ydinvoimalassa - operatiivinen käyttöikä 2040-luvulle asti eli omaan eläkeikääni ainakin.

Vaimo: ylihoitaja, pyörittää erästä osastoa sairaalassa. Tuskin työt loppuu jos ihmiset vain jatkossakin vanhenee (ja vanheneehan ne).

Muutama koulukaveri: myös energialaitoksilla töissä, riski työttömyyteen erityisen pieni. Nykyinen yhteiskunta vain tarvitsee sähköä tai kaukolämpöä yksinkertaisesti kaikkeen.

Oma isä: kaupungilla vielä muutaman vuoden kaavoitus insinöörinä.

Äiti: yksityisyrittäjänä pyörittää tilitoimistoa. Työnäkymät hyvät.

Sopiva koulutus kyllä takaa melko vakaat työt loppuelämäksikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikä. 50 v.

Aivan käsittämättömän typeräähän se on, miten hyviä työntekijöitä on pilvin pimein työttöminä. Työvuosia olisi vielä edessä vaikka kuinka. Eläkettä kai tulee sitten takuueläkkeen ja toimeentulotuen verran ja päästään joukolla leipäjonoon.

Varautukaa vaan muutkin. Ette te turvassa ole missään.

Väärin. On olemassa myös "turvasatamia" joissa riski irtisanomiseen ja työttömäksi jäämiseen on hyvinkin pieni.

Sisko: anestesia lääkäri - suorastaan kilpaillaan keikkatöihinkin ympäri maata ja saa itse sanella ehtonsa.

Veli: eräässä valtion puolustusväline yrityksessä tuotekehittelijänä. Tekee myös reissutyötä mm. Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa työnsä puolesta.

Itse: käytönvalvojana ydinvoimalassa - operatiivinen käyttöikä 2040-luvulle asti eli omaan eläkeikääni ainakin.

Vaimo: ylihoitaja, pyörittää erästä osastoa sairaalassa. Tuskin työt loppuu jos ihmiset vain jatkossakin vanhenee (ja vanheneehan ne).

Muutama koulukaveri: myös energialaitoksilla töissä, riski työttömyyteen erityisen pieni. Nykyinen yhteiskunta vain tarvitsee sähköä tai kaukolämpöä yksinkertaisesti kaikkeen.

Oma isä: kaupungilla vielä muutaman vuoden kaavoitus insinöörinä.

Äiti: yksityisyrittäjänä pyörittää tilitoimistoa. Työnäkymät hyvät.

Sopiva koulutus kyllä takaa melko vakaat työt loppuelämäksikin.

Suoraan sanoen luettelemasi esimerkit ovat melko typeriä. Ensinnäkin tuo ydinvoima ei ole mikään varma juttu lähitulevaisuudessa, Saksa meinaa jo 2025 vuoteen mennessä lakkauttaa kaikki ydinvoimalat ja siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin.

Kohta eu-varmaan kieltääkin koko ydinvoiman ja olet työttömänä. Samoiten palkanlaskenta on erittäinkilpailtua nykyään ja vasta valmistunut tradenomi ei siinä pysty menestymään. Kaupungillekkaan ei työllistytä kuin suhteilla ja nuoret insinöörit jäävät kortistoon koska isäsi kaltaisten kultapossujen tilalle ei palkata välttämättä uusia kunhan nuo vanhat jäärät eläköityvät ja heistä päästään eroon. Tuotekehittelyinsinöörejä on kortisto täynnä, kuten nokian ex-suunnittelijoita.

Ainoastaan nuo sote-alat ovat työllistäviä ja melko vakaita työpaikkoja. Mutta kilpailu koulupaikoista on ankaraa,etenkin lääkäreillä. Ja siksi toisekseen ei kaikki voi vaan olla töissä julkisella terveysenhuollossa. Jonkun ne suorittavat ja tuottavatkin työt on tehtävä joista se oikea raha kansantalouteen generoidaan kuten rehellinen tehdastyö.

Minä valitsin alunperin yliopiston ja myöhemmin erikoistumislinjani ihan mielenkiinnon perusteella. Opiskelin ihan järkevää alaa, mutta hyvin spesiaalia aihetta siitä.

Nyt on helppo jeesustella että olisi pitänyt ajatella sitä silloin, mutta olin pikkulukion käynyt maalaistyttö duunariperheestä, eikä ympärilläni ollut minkäänlaisia esimerkkejä siitä miten akateemiset työllistyvät tai millainen heidän työmaailmansa on. Enkä sitä kauheasti ikinä itsekään pohtinut.

Nyt lisäkouluttaudun järkevämmälle alalle jolla työnäkymät hyvät.

Olen harkinnut ryhtyväni valelääkäriksi, valejuristiksi tai vale-ekonomiksi.

T: Akateeminen työtön

Valtion pitäisi akateemisille hankkia joku lähityöpaikka. Ovat kuitenkin niin ahkerasti opiskelleet ja sitten jäävätkin työttömiksi, eihän sellainen käy.

Kun onhan sellaisilla vähän yksinkertaisilla pitkäaikaistyöttömilläkin vaikka mitä valtion järjestämää työtä, kuten kirppareilla ja kierrätyskeskuksissa on aina sellaisia vähän keharinnäköisiä "työntekijöitä" likaisissa vaatteissaan.

Vastaisuudessa pitäisi saada akateemisille työttömille joku kiva työpaikka, missä oltaisiin sisällä siististi pukeutuneena ysistä viiteen. Monet akateemiset eivät ole ehtineet tutustua työelämään kunnolla, niin tällä tavoin se olisi myös kannustava ja pehmeä aloitus oikeaan työelämään akateemisille.

Mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Hei te akateemiset työttömät! Muuttakaa perähikiöille, niin töitä löytyy. Kannattaa siis katsella työpaikkoja ei-niin-suosituista pikkukaupungeista ja maalta, siellä on töitä. 

Nytkin näissä hikipaikoissa kaiken maailman tradenomit ja sairaanhoitajat pääsevät johtopaikoille ihan vain sen takia, kun pätevämpiä hakijoita ei ole. Kunnissa AMK:n pohjalla kuittaa 4000 € kuukausipalkkoja päällikköpaikoilla, joihin ei ole ollut päteviä akateemisia hakemassa. 

Nimim. rekrytoiva esimies "perähikiällä", joka joutuu palkkaamaa alikoulutettua porukkaa, kun akateemiset loistaa poissaolollaan.

Olen akateeminen, joka on yrittänyt suuresta kaupungista muuttaa perähikiälle. Mutta kahden vuoden aktiivisen hakemisen jälkeen, en ole saanut perähikiältä yhtään työpaikkaa! Niin en voi muuttaa, vaikka haluaisin. Olen hakenut avoimia työpaikkoija, laitellut meilejä pomoille, jotka eivät ainakaan julkisesti hae ketään, yrittännyt verkostoitua sinne ym, mutta tulos on pyöreä nolla minun alan työmahdollisuuksia. Mistä alasta mahdat sanoa, että akateemisia töitä olisi perähikiällä??? Lääkäreille joo ehkä, muille ei.

Tutkija yliopistolla. Apurahojen perässä juoksua. Ei toivoa lasten hankinnasta. Yt pahensi tilannetta alalla. Hyväveli-järjestelmä pilaa kaiken.

Vierailija kirjoitti:

lahjakkaille/hyville tyypeille/ opinnoissa hyvin pärjääville/ you name it on töitä 

En kuulu mihinkään noista ryhmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lahjakkaille/hyville tyypeille/ opinnoissa hyvin pärjääville/ you name it on töitä 

En kuulu mihinkään noista ryhmistä.

Pitää lisätä, etten ole koskaan yrittänytkään hakea alan töitä. Olen aina ollut ihan suosiolla muissa töissä, koskaan en kuitenkaan määräaikaisessa. Aina olen hakenut ja saanut vakituisen työn.

Mikään ei mennyt pieleen. Akateemisilla ei lähtökohtaisesti ole työfiksaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Hei te akateemiset työttömät! Muuttakaa perähikiöille, niin töitä löytyy. Kannattaa siis katsella työpaikkoja ei-niin-suosituista pikkukaupungeista ja maalta, siellä on töitä. 

Nytkin näissä hikipaikoissa kaiken maailman tradenomit ja sairaanhoitajat pääsevät johtopaikoille ihan vain sen takia, kun pätevämpiä hakijoita ei ole. Kunnissa AMK:n pohjalla kuittaa 4000 € kuukausipalkkoja päällikköpaikoilla, joihin ei ole ollut päteviä akateemisia hakemassa. 

Nimim. rekrytoiva esimies "perähikiällä", joka joutuu palkkaamaa alikoulutettua porukkaa, kun akateemiset loistaa poissaolollaan.

Mikä kunta, mitä kuntia suosittelet?

Vierailija kirjoitti:

Olen harkinnut ryhtyväni valelääkäriksi, valejuristiksi tai vale-ekonomiksi.

T: Akateeminen työtön

Minäkin mietin valelääkäriksi tai -ekonomiksi ryhtymistä.

T: Työtön oikea lakimies

Vierailija kirjoitti:

Tjaa. Valmistuin hyvin arvosanoin, gradukin sai huippuarvostelun. Koko opiskeluajalta oman alan työkokemusta. Työkaverina olen ollut aina pidetty ihminen. Olen käynyt myös oman alan lisäkursseja, olen taitava myös tietokoneiden kanssa jne. Miksikö olen työtön? Määräaikaisuusputkessa olen ollut, mutta nyt en viimeisimmän määräaikaisuuden jälkeen ole saanut työtä, kun jokaiseen hakemaani paikkaan on vähintään 200 hakijaa, kerran oli jopa 500 hakijaa. Sanokaa te miksi olen työtön? En tiedä.

Mikä ala? Oletko journalisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se akateemisuus ei kerro ihmisestä yhtään mitään. Yliopistossa itse tutustuin tyhmimpiin ihmisiin, joita olen tavannut. Okei yliopisto oli aika pohjoisessa, joten se oli aika heikkotasoinen. Eihän Suomessa ole kuin yksi arvostettu yliopisto muutenkaan.

Osa opiskelee koko aikuiselämänsä tekemättä koskaan oikeita töitä. Sitten ihmetellään, että miksei päästä töihin, kun ei osata tehdä yhtään mitään, eikä olla mukana työyhteisössä.

Allekirjoitan tämän. En päässyt Helsinkiin, en lähellekään. Joten seuraavana vuonna otin varman päälle ja hain Ouluun.

Olin vuoden, kuvittelen pääsen heittämällä Helsinkiin, sain alimman pistemäärän, millä pääsi sisään ja vuodesta ei ollut mitään hyötyä . Olisin joistain saanut hyväksi luettua, mutta tajusin mielummin otan pätevän opetuksen vastaan.

Tämä asenne. En palkkaa ihmistä, joka on vaarassa myrkyttää työyhteisön ilmapiiriä ylihehkuttamalla omaa taustaansa mollaamalla muiden taustaa. Samalla asenteella varustettu itseriittoisuus on riski myös asiakaskohtaamisten kannalta.

Kiitos nyt tästäkin, mutta minun asenteessa ei ole mitään vikaa. Opiskelija-aineisto on heikompaa ja myös opetustaso.

Jos opiskelen pääainetta yliopistossa vuoden verran, opiskelen pääsykokeisiin ja vuoden aikana opitusta ei ole mitään hyötyä, kuinka tasokasta opiskelu oli ? Numeroissa ja opintopisteiden määrissä ei.

Itse olen työelämässä ja mm aivan ihana anoppini on Inarista kotoisin.

Ihminen ei ole synonyymi kotipaikkakunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelin muutaman vuoden ulkomailla, enkä saanut enää palattuani Suomesta yhtään mitään työtä. Ulkomainen tutkintokin tuntui olevan ihan yhtä tyhjän kanssa, vaikka muualla se oli oikein käypä.

Rupesin sitten duunariksi ja aloitin taas alusta. Elän köyhyysrajalla, mutta onpahan edes kulttuurista ja henkistä pääomaa, jos ei muuta!

Ei suomalainen akateeminen työhön haastattelija arvosta ulkomaista korkeakoulututkintoa sillä sehän on pelkkää vessapaperia kun ulkomailla yliopistoon pääsee kuka vaan. Suomessa sinne pääsee vaan ne jotka selviää pääsykokeesta.

Mitäs luulet miten Mette, jalkapalloilijan vaimolle käy, kun valmistui pilipali koulusta ?

Vierailija kirjoitti:

Koska opiskelin esin lähes 3-kymppiseksi "sammaltieteitä" ja olin sen jälkeen yli 10 vuotta kotona lasten kanssa. Nyt opiskelen merkonomiksi ja pääsen tpoivottavasti johonkin taloushallinnon hommaan.

Tää on niin uskomatonta. Pullat uunissa valmistujaisissa ja työkokemus 0 ja kuvitellaan ollaan korkeakoulutettuja. Tulee mieleen yks Palanderin akka.

Mun entisellä luokkakaverilla yläasteelta on 10 lasta ja itse aina nauraa menen kohta töihin, tai tekee vielä yhden lapsen.

Kuinka vaikeaa on laittaa lapset hoitoon ja mennä edes vuodeksi töihin ?

Tässä saa syyttää niin itseään.

Voisiko johtua siitä että puolet tutkinnoista on sellaisia että niillä ei vain voi työllistyä näin pienessa maassa,ei suomi vain tarvitse hirveän montaa arkeologia tai taidehistorioitsijaa tai musiikkiprofessoria

Yhä suurempi prosentti koko väestästä koulutetaan, mutta yksinkertaisesti koko väestölle ei ole töitä, ensin lähti halpatyö nyt lähtee myös korkeampi työ, 2030 lähtee 30% nykyisistä täistä ja 2060 yli 60%. Mutta nytkin työllisyysaste on vaan luokkaa 60%. Automaatio tulee.

Maailman viisaimmat ovat sanoneet jo pitkään että kansalaispalkka ja väestömäärän rajoittaminen on ihmiskunnalle pakko tulevaisuudessa, muuten tapellaan ruuasta kuin rotat.

Mutta nyt edelttän vielä siinä valheellisessa kuplassa jossa talouskasvu on ikuista ja "globaali kilpailukyky" juostaan silmät ja korvat kiinni pohjalle... racing to the bottom on siis alkanut

mulla on 2 akateemista tutkintoa nyt, toiseen meni 7 vuotta hengaillessa yliopistolla (historia) ja nyt on teologian maisterin tutkinto johon meni 2 vuotta tässä, 2017 valmis, muutamaan papin paikkaan hain mutten päässyt edes haastatteluun ja päätin etten jaksa hakee kun en halua papiksikaan ja tuskin pääsisin, facebookissa taisin juuri haukkua taas irja askolankin julkisesti

ikää 45 v mies, ei perhetä

en oikkeasstaan tiedä edes mistä pitäs hakea töitä, en tiedä mitä osaisin tehdä varman jotain autolla ajoa ja simppeliä pakettiautokuskin hommaa se vois oola hauskaakin ettei tarvii aatella mitään

jusy pistin sossuuun hakemuksen siis kelalle, jos sillä pärjää, ja onhan noissa srkssa 3 kerta viikossa ruoka apu

voisin mä mennö töihi mutten osaa hakea mihinkään oikeasti, niin 2 vuotta oli ala asteen opena muttei se ollut mun juttu ei kiinnostanut ja tein hommat surkeesti kun ei kiinnostanut naisten työt