Akateemiset työttömät! Missä meni pieleen?
Kun vieläkin väitetään, että lahjakkaille/hyville tyypeille/ opinnoissa hyvin pärjääville/ you name it on töitä niin miksi olet työtön? Näettekö omassa opinnoissanne tai urassanne jonkin risteyksen missä valitsitte väärin?
Tähän ketjuun voisi kerätä varoittavia esimerkkejä, miten pilaa lupaavan uran.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ei akateeminen voi olla työtön. Terv. Vesa Puttonen (professori)
Akateeminen työttömyys on siis uutisankka?
1989 suomen pankki avasi rahaliikenteen.ulos päin, 1991 neuvostoliitto romahti. Talous sekaisin ja lama alkoi. Hankalat ajat ja surkeita hallituksia ja viranomaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei akateeminen voi olla työtön. Terv. Vesa Puttonen (professori)
Akateeminen työttömyys on siis uutisankka?
Näin sen täytyy olla. Kyllä professoris-miehen täytyy tietää mistä puhuu.
Kyllä niille hyvin pärjäävilöe varmaan on töitä. Mä en ole sellainen.
Työskentelin muutaman vuoden ulkomailla, enkä saanut enää palattuani Suomesta yhtään mitään työtä. Ulkomainen tutkintokin tuntui olevan ihan yhtä tyhjän kanssa, vaikka muualla se oli oikein käypä.
Rupesin sitten duunariksi ja aloitin taas alusta. Elän köyhyysrajalla, mutta onpahan edes kulttuurista ja henkistä pääomaa, jos ei muuta!
Ylitarjonta
Meitä on liikaa joten työpaikkoja ei riitä kaikille.
Tjaa. Valmistuin hyvin arvosanoin, gradukin sai huippuarvostelun. Koko opiskeluajalta oman alan työkokemusta. Työkaverina olen ollut aina pidetty ihminen. Olen käynyt myös oman alan lisäkursseja, olen taitava myös tietokoneiden kanssa jne. Miksikö olen työtön? Määräaikaisuusputkessa olen ollut, mutta nyt en viimeisimmän määräaikaisuuden jälkeen ole saanut työtä, kun jokaiseen hakemaani paikkaan on vähintään 200 hakijaa, kerran oli jopa 500 hakijaa. Sanokaa te miksi olen työtön? En tiedä.
Ei ole mennyt missään pieleen. On ihan normaalia olla välillä työtön.
Ikä. 50 v.
Aivan käsittämättömän typeräähän se on, miten hyviä työntekijöitä on pilvin pimein työttöminä. Työvuosia olisi vielä edessä vaikka kuinka. Eläkettä kai tulee sitten takuueläkkeen ja toimeentulotuen verran ja päästään joukolla leipäjonoon.
Varautukaa vaan muutkin. Ette te turvassa ole missään.
Se akateemisuus ei kerro ihmisestä yhtään mitään. Yliopistossa itse tutustuin tyhmimpiin ihmisiin, joita olen tavannut. Okei yliopisto oli aika pohjoisessa, joten se oli aika heikkotasoinen. Eihän Suomessa ole kuin yksi arvostettu yliopisto muutenkaan.
Osa opiskelee koko aikuiselämänsä tekemättä koskaan oikeita töitä. Sitten ihmetellään, että miksei päästä töihin, kun ei osata tehdä yhtään mitään, eikä olla mukana työyhteisössä.
Kaikki ei todellakaan ole "hyviä tyyppejä ".
Vierailija kirjoitti:
Se akateemisuus ei kerro ihmisestä yhtään mitään. Yliopistossa itse tutustuin tyhmimpiin ihmisiin, joita olen tavannut. Okei yliopisto oli aika pohjoisessa, joten se oli aika heikkotasoinen. Eihän Suomessa ole kuin yksi arvostettu yliopisto muutenkaan.
Osa opiskelee koko aikuiselämänsä tekemättä koskaan oikeita töitä. Sitten ihmetellään, että miksei päästä töihin, kun ei osata tehdä yhtään mitään, eikä olla mukana työyhteisössä.
Allekirjoitan tämän. En päässyt Helsinkiin, en lähellekään. Joten seuraavana vuonna otin varman päälle ja hain Ouluun.
Olin vuoden, kuvittelen pääsen heittämällä Helsinkiin, sain alimman pistemäärän, millä pääsi sisään ja vuodesta ei ollut mitään hyötyä . Olisin joistain saanut hyväksi luettua, mutta tajusin mielummin otan pätevän opetuksen vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin muutaman vuoden ulkomailla, enkä saanut enää palattuani Suomesta yhtään mitään työtä. Ulkomainen tutkintokin tuntui olevan ihan yhtä tyhjän kanssa, vaikka muualla se oli oikein käypä.
Rupesin sitten duunariksi ja aloitin taas alusta. Elän köyhyysrajalla, mutta onpahan edes kulttuurista ja henkistä pääomaa, jos ei muuta!
Ei suomalainen akateeminen työhön haastattelija arvosta ulkomaista korkeakoulututkintoa sillä sehän on pelkkää vessapaperia kun ulkomailla yliopistoon pääsee kuka vaan. Suomessa sinne pääsee vaan ne jotka selviää pääsykokeesta.
Puolisollani meni "pieleen" se, että erikoistui omalla alallaan liian pitkälle. Vuosien varrella erikoisosaajia ja etenkin pitkään työelämässä olleita (=kalliita) alettiin pudotella pois. Vähemmän erikoistumista vaatineisiin töihin ei enää huolittu, ilmeisesti ajateltiin että spesialisti ei voi niihin hommiin motivoitua. Lopulta olisi kelvannut mikä tahansa työ, mutta kas, ikääntyvä akateeminen ei kelvannut.
Pääsi eläkkeelle, onneksi.
"Pieleen" on vähän kyseenalainen ilmaus, koska kun puolisoni opiskeli ja siirtyi työelämään, hänen valitsemansa linja vaikutti kaikin puolin toimivalta ja töitä riitti enemmän kuin ehti tehdä.
Hei te akateemiset työttömät! Muuttakaa perähikiöille, niin töitä löytyy. Kannattaa siis katsella työpaikkoja ei-niin-suosituista pikkukaupungeista ja maalta, siellä on töitä.
Nytkin näissä hikipaikoissa kaiken maailman tradenomit ja sairaanhoitajat pääsevät johtopaikoille ihan vain sen takia, kun pätevämpiä hakijoita ei ole. Kunnissa AMK:n pohjalla kuittaa 4000 € kuukausipalkkoja päällikköpaikoilla, joihin ei ole ollut päteviä akateemisia hakemassa.
Nimim. rekrytoiva esimies "perähikiällä", joka joutuu palkkaamaa alikoulutettua porukkaa, kun akateemiset loistaa poissaolollaan.
Koska opiskelin esin lähes 3-kymppiseksi "sammaltieteitä" ja olin sen jälkeen yli 10 vuotta kotona lasten kanssa. Nyt opiskelen merkonomiksi ja pääsen tpoivottavasti johonkin taloushallinnon hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se akateemisuus ei kerro ihmisestä yhtään mitään. Yliopistossa itse tutustuin tyhmimpiin ihmisiin, joita olen tavannut. Okei yliopisto oli aika pohjoisessa, joten se oli aika heikkotasoinen. Eihän Suomessa ole kuin yksi arvostettu yliopisto muutenkaan.
Osa opiskelee koko aikuiselämänsä tekemättä koskaan oikeita töitä. Sitten ihmetellään, että miksei päästä töihin, kun ei osata tehdä yhtään mitään, eikä olla mukana työyhteisössä.
Allekirjoitan tämän. En päässyt Helsinkiin, en lähellekään. Joten seuraavana vuonna otin varman päälle ja hain Ouluun.
Olin vuoden, kuvittelen pääsen heittämällä Helsinkiin, sain alimman pistemäärän, millä pääsi sisään ja vuodesta ei ollut mitään hyötyä . Olisin joistain saanut hyväksi luettua, mutta tajusin mielummin otan pätevän opetuksen vastaan.
Tämä asenne. En palkkaa ihmistä, joka on vaarassa myrkyttää työyhteisön ilmapiiriä ylihehkuttamalla omaa taustaansa mollaamalla muiden taustaa. Samalla asenteella varustettu itseriittoisuus on riski myös asiakaskohtaamisten kannalta.
Ei akateeminen voi olla työtön. Terv. Vesa Puttonen (professori)