Oletko ollut oikeudessa?

Lähes joka päivä. Olen siellä töissä. Oikeuden toteutumisesta jäävään itseni tässä tapauksessa, vaikka eihän tuomarit tee virheitä ;=)

Olen ollut kaksi kertaa. Molemmissa tapauksissa petosjuttu, joissa olin asianomistajana.

Rikolliset saivat tuomionsa, mutta petoksella haltuun saatu omaisuus jäi heiltä osin tai kokonaan korvaamatta.

Kiinnostaisi tietää, kuinka yleistä/harvinaista on joutua istumaan vankilassa asianomistajan valehtelun vuoksi?

Olen ollut. Ehkä joku lain kirjain toteutui mutta itse en ole tuomiota välttämättä hyväksynyt.

Olen ollut kerran. Kutsuttuna todistajana.

Kyseessä oikeusjuttu maitonaama-SUOMALAISTA niinkutsuttua miestä vastaan pitkään jatkuneesta pahoinpitelystä, vieraan miehen rautaputkella hakkaamisesta (kuvitteli vaimonsa rakastajaksi) aseella  uhkailusta yms. 

Ja  kyllä, maitonaama-SUOMALAINEN niin kutsuttu mies sai rangaistuksensa.

Olen. Jouduttiin automaattisesti lastensuojelun kautta. Rutiini.

Olen yleisönä.

Olen ollut syytettynä väitetystä pahoinpitelystä. Oikeus ei toteutunut.

Olen ollut useammankin kerrankin, lautamiehenä. Suomessa valitettavasti lähtökohtaisesti tuomitaan syylliseksi se joka on tuotu oikeuden eten. On melkein jopa syyllisyysolettama. Pari kertaa on tullut vapautettua lähinnä koska asianomistajan tarinassa ei ollut päätä eikä häntää.

Sovitteluoikeudenkäynnissä liiton riitauttaman irtisanomisen tiimoilta. (Minä voitin.)

Joo. Yläasteella käytiin luokan kanssa katsomassa oikeudenkäyntiä.

petos

Kerran, yleisönä.

Tapaus oli joku pahoinpitely, tylsä tapaus eikä ilmeisesti ratkaisua edes sillä kerralla saatu.

Olen ollut useasiuseasti todistajana työni puolesta. Välillä toteutuu, välillä ei.

Vierailija kirjoitti:

Sovitteluoikeudenkäynnissä liiton riitauttaman irtisanomisen tiimoilta. (Minä voitin.)

Onnittelut. Saitko paljon rahaa korvauksina?

Olen. Kyllä se toteutui. Edunvalvonta isälleni ja läheiset erimielisiä henkilöstä edunvalvojaksi.

Olen, siihen aikaan kun aviorikos oli vielä olemassa. Miesystäväni, ex, silloinen vaimo haastoi, myönsin tehneeni huorin🤗🤗

Olen. Jouduttiin automaattisesti lastensuojelun kautta. Tein itse ilmoituksen. Haluttiin tukea ja apua tukistusjuttuun. Emme hyväksy ruumiillista kuritusta, koska jouduttiin kumpikin vanhemmista lapsena sitä kokemaan. Yli vuosi jonotettiin oikeuteen, niin paljo oli samalla asialla. Rutiinilla laittavat/laittoivat oikeuteen joitain vuosia sitten.

Eräs ammattilainen harmittelee vieläkin meidän puolesta että noin karusti kohdeltiin, keskusteluapu olisi riittänyt meidän kohdalla. Oltiin kumminkin 'lievimmästä päästä'.

Ei ollut voimia itseä puolustaa eikä haluttu maksaa asianajajasta tms.

Sekin että miten tukistaa, otatko vähän kiinni vai niin että lapsi nousee ilmaan.

Pistää vihaksi kun jotku 40-50v vitsailee tukistusjutuista ja pitää normaalina ja 'kannustaa' tukistamaan. Tekee mieli aina kertoa oma historia.

Rikos mikä rikos mutta harva jää kiinni,

Saati katuu tai parantaa omia tapoja.

Oikeussalin touhun koin naurettavana. Tuomari-vanhus sekoili sanoissa ja takelteli. Meitä kohdeltiin kuin pahimmatkin rikolliset, tai sitte ne kohtelee kaikkia tasavertaisesti.

Oisin toivonut vähän jämäkämpää/uskottavampaa/inhimillisempää

touhua .

Olen ollut kutsuttuna avaintodistajana isyysoikeudenkäyn.nissä.  En ole tämä äiti enkä isä. Lastenvalvoja järjesti sen oikeudenkäynnin. Isyydestä ei ollut mitään riitaa, mutta ilmeisesti isä ei" kelvannut" lastenvalvojalle. Hassua  olla todistamassa jonkun siittämisajankohtaa. Lasta ei ollut silloin vielä kastettu. Minulta kysyttiin kainkenlaista. Olin ollut välillä myös Ranskassa ja Italiassa. Lapsi oli  rekisteröity meidän kaikkien yllätykseksi äidin ex-aviomiehen nimiin.