Miksi päivämäärät kirjoitetaan esim. "25. päivä" eikä "25:s päivä"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois todella selkeää;

Vrt:

25.7.2016

25:s 7:s 2016

Vai ei sittenkään..?

Onpa muuten hassua, että päivämääriä lausuttaessa sitä ei lausutakaan kielioppisääntöjen mukaan. Koska muutenhan 25.7.2016 lausuttaisiin kahdeskymmenesviides seitsemäs kaksituhattakuusitoista. Oikeastihan se lausutaan kahdeskymmenesviides seitsemättä kaksituhattakuusitoista. Miksi?

Onhan seitsemättäkin järjestysluku. Se on vain taivutettu, koska sillä tarkoitetaan kuukautta, jota ei erikseen mainita (=kahdeskymmenesviides seitsemättä kuukautta kaksituhattakuusitoista). Numerosanoihin ei erikseen tarvita taivutuspäätettä, jos seuraava sanakin on taivutettu samassa sijassa. Tässä erityistapauksessa se seuraava sana (kuukautta) vain jätetään merkinnästä pois (ihan kuin se päivä-sanakin).  

Tänään on heinäkuun 26. päivä eli heinäkuun 26:s.

Vierailija kirjoitti:

25:

Tuo lausutaan kaksikymmentäviisis.

Eli ei mitään järkeä tuossa kaksoispisteen käytössä.

Piste numeron jälkeen nimenomaan muuttaa sen numeron lausumistavan.

3 = kolme

3. = kolmas

Ei mitään järkeä?

"Toiseksi järjestysluvun tunnus voidaan merkitä numeron perään kaksoispisteellä erotettuna.

2:nen (toinen)

5:s (viides)

11:s (yhdestoista)"

Miksi molemmat eivät käy?

Ap

Kahdeskymmenesviides päivä seitsemättä kuukautta vuonna 2016 

-> 25. päivä 7. kuukautta vuonna 2016

-> 25.7.2016

Vierailija kirjoitti:

Mites toimii:

1:s

2:s

Tämän tiedän.

1:nen

2:nen

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

25:

Tuo lausutaan kaksikymmentäviisis.

Eli ei mitään järkeä tuossa kaksoispisteen käytössä.

Piste numeron jälkeen nimenomaan muuttaa sen numeron lausumistavan.

3 = kolme

3. = kolmas

Ei mitään järkeä?

"Toiseksi järjestysluvun tunnus voidaan merkitä numeron perään kaksoispisteellä erotettuna.

2:nen (toinen)

5:s (viides)

11:s (yhdestoista)"

Miksi molemmat eivät käy?

Ap

Tällainen kirjoitusasu kyllä olis mulle ainakin epäselvä, kun olen tottunut siihen pisteen käyttöön. Minusta pisteen käyttäminen järjestysluvussa on selkeä käytäntö ja myös helppo. Ei tarvitse miettiä oikeaa päätettä. Jos käytettäisiin kaksoispistettä ja päätettä, niin siinäkin tulisi paljon epäloogisuuksia. Eihän esim. 11:s ole oikea pääte (yksitoistas?).

Kielioppi on sopimuksia, ei logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites toimii:

1:s

2:s

Tämän tiedän.

1:nen

2:nen

Ap

Yksinen

Kaksinen

Koska kielioppisäännöt. Olisihan joku aikoinaan voinut kehittää erilaisenkin kieliopin, mutta tämä on toiminut hyvin ja siitä pidetään kiinni. Toki kirjoitusasussa on eroavaisuuksia taivutuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herräisä ja -äiti tätä yksinkertaisuuden määrää.

Jos aapeelle on kynnyskysymys noinkin itsestäänselvyys, niin eikö nyt vaan lähetän aapeen myötä rikkomaan kaikkia yhteisiä sääntöjä, kuten kielioppia ja vaikkapa lakeja?

Sitä kutsutaan anarkiaksi.

Em pä jaksa uskoa, että aa peekään loppu peleissä tykkäis kovasti kaan, kun randomit kalashnikovit puhuu sitä ihan omaa kieltään.

Ja viestittelijälle #15.

Pyhä yksinkertaisuus sinuakin.
Heinäkuu on ajanlaskumme eli vuoden seitsemäs kuukausi, siksi "seitsemättä".

Järjenkäyttö edes joskus ja välillä olisi sangen suotavaa.

Tottakai se on seitsemättä. Väitinkö jotain muuta? Lähinnä ihmettelin, että miksi se merkitään samalla tavalla kuin järjestysnumero seitsemäs.

7. = seitsemäs

7. = seitsemättä

Miksi jälkimmäiselle muodolle ei ole omaa merkitsemistapaa?

Miksi pitäisi olla?

Kerro nyt ihmeessä, kun mulle ei ole oivaltunut, että mikä sinua aivan täysin selkeissä sopimussäännöissä nyt niin mättää? Selkeäähän tuo on.

Miksi haluat monimutkaistaa asiaa, joka on yhteisesti yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herräisä ja -äiti tätä yksinkertaisuuden määrää.

Jos aapeelle on kynnyskysymys noinkin itsestäänselvyys, niin eikö nyt vaan lähetän aapeen myötä rikkomaan kaikkia yhteisiä sääntöjä, kuten kielioppia ja vaikkapa lakeja?

Sitä kutsutaan anarkiaksi.

Em pä jaksa uskoa, että aa peekään loppu peleissä tykkäis kovasti kaan, kun randomit kalashnikovit puhuu sitä ihan omaa kieltään.

Ja viestittelijälle #15.

Pyhä yksinkertaisuus sinuakin.
Heinäkuu on ajanlaskumme eli vuoden seitsemäs kuukausi, siksi "seitsemättä".

Järjenkäyttö edes joskus ja välillä olisi sangen suotavaa.

Tottakai se on seitsemättä. Väitinkö jotain muuta? Lähinnä ihmettelin, että miksi se merkitään samalla tavalla kuin järjestysnumero seitsemäs.

7. = seitsemäs

7. = seitsemättä

Miksi jälkimmäiselle muodolle ei ole omaa merkitsemistapaa?

Miksi pitäisi olla?

Kerro nyt ihmeessä, kun mulle ei ole oivaltunut, että mikä sinua aivan täysin selkeissä sopimussäännöissä nyt niin mättää? Selkeäähän tuo on.

Miksi haluat monimutkaistaa asiaa, joka on yhteisesti yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu?

Chillaa nyt hyvänen aika :D En mä ole ap, enkä halua muuttaa mitään. Kunhan ihmettelen. Samoin musta on mielenkiintoista miettiä, että mikä on esimerkiksi kirkua-verbin minä-muoto (kirun) ja naureskella sille :)

Vierailija kirjoitti:

Tänään on heinäkuun 26. päivä eli heinäkuun 26:s.

Niin, koska se päättäää virkkeen, jolloin kaksoispisteellinen muoto on paikallaan.

Saarinen oli 12. ja Ihamäki 23:s.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herräisä ja -äiti tätä yksinkertaisuuden määrää.

Jos aapeelle on kynnyskysymys noinkin itsestäänselvyys, niin eikö nyt vaan lähetän aapeen myötä rikkomaan kaikkia yhteisiä sääntöjä, kuten kielioppia ja vaikkapa lakeja?

Sitä kutsutaan anarkiaksi.

Em pä jaksa uskoa, että aa peekään loppu peleissä tykkäis kovasti kaan, kun randomit kalashnikovit puhuu sitä ihan omaa kieltään.

Ja viestittelijälle #15.

Pyhä yksinkertaisuus sinuakin.
Heinäkuu on ajanlaskumme eli vuoden seitsemäs kuukausi, siksi "seitsemättä".

Järjenkäyttö edes joskus ja välillä olisi sangen suotavaa.

Tottakai se on seitsemättä. Väitinkö jotain muuta? Lähinnä ihmettelin, että miksi se merkitään samalla tavalla kuin järjestysnumero seitsemäs.

7. = seitsemäs

7. = seitsemättä

Miksi jälkimmäiselle muodolle ei ole omaa merkitsemistapaa?

Miksi pitäisi olla?

Kerro nyt ihmeessä, kun mulle ei ole oivaltunut, että mikä sinua aivan täysin selkeissä sopimussäännöissä nyt niin mättää? Selkeäähän tuo on.

Miksi haluat monimutkaistaa asiaa, joka on yhteisesti yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu?

Chillaa nyt hyvänen aika :D En mä ole ap, enkä halua muuttaa mitään. Kunhan ihmettelen. Samoin musta on mielenkiintoista miettiä, että mikä on esimerkiksi kirkua-verbin minä-muoto (kirun) ja naureskella sille :)

Tsillaapas ite. Minun mielestäni on todellakin yksinkertaista miettiä, että miten kirjoitetaan päivämääriä, kun samaan aikaan niitten väärinkirjoitusta perustellaan englannilla. Eli 26.7 eikä 26.7. kuten suomeksi on.

Ennen kuin kerkeät päätäsi aukomaan, että ei kukaan ole englannilla perustellut, niin kohta joku kuitenkin perustelisi, and there we go.

Jos oikeasti miettisit äidinkieltäsi, jonka siis oletan olevan suomi, niin hämmästyisit.

"Kirun" on kevyttä kamaa.