kuinka moni teistä voisi ottaa ulkomaalaisen miehen?

Tapasin tulevan mieheni Suomessa eräässä pubissa ja sen jälkeen olemme olleet yhdessä. Se vain loksahti kohdalleen, alusta lähtien tuli vahva yhteenkuuvaisuuden tunne.

Yhdessä nyt 17 v, naimissa 10 v.

Mutta isoin syy mulla ei-vastaukseen on oma kielitaitoni. Mä oon oikein sellainen rasittava papupata, tilainteiden ja niiden vivahde-erojen analysoija. Kieli on mulle niin tärkeä, enkä osaa mitään muuta kieltä niin hyvin kuin suomea. Tai siis toistaiseksi olen kielipäältäni aivan surkea, mutta toki kehityskelpoinen varmasti. En silti usko niin hyvään kielitaitoon, että saisin jaettua kaiken haluamani.

konflikteja. Pitäisi myös katsoa vähän miestä itseään pitemmälle, siis esim. appivanhempiin ja muihin sukulaisiin ennen kuin olisin vihille valmis.

Tai voisin siinä tapauksessa, että mies osaisi puhua suomea niin hyvin, että voisimme puhua sitä kotikielenä keskenämme. En jaksaisi puhua kotona esim. englantia. En ole siinä mitenkään huono, mutta ei vain huvita. En myöskään jaksaisi mitään suuria kulttuurisia eroja omassa kodissani.

Avioliiton aikana kaikki oli suht ok - lukuunottamatta tietenkin niitä tavanomaisia kulttuurieroja, vaikka mies olikin eräästä Euroopan maasta. Eroon johtaneet syyt ovatkin sitten oma lukunsa...



Eron jälkeen kaikki onkin ollut yhtä helvettiä, mustasukkaisuus on ollut aivan tolkutonta, väijymistä pitkin pusikkoja, onneksi sain sille ainakin osittaisen lopun lähestymiskiellolla.



Hänen mielestään minun olisi pitänyt elää selibaatissa ilman uutta suhdetta elämäni loppuun saakka. Muutenkin yrittää sairaalloisesti laittaa kapuloita rattaisiin joka asiassa.



Ei ikinä enää ulkomaalaista miestä...

vaan rakastuin ihanaan mieheen,joka antoi toivoa sitten jostakin paremmasta,vaikka olin jo melkoinen pessimisti... "Kulttuurieroja" minulla olisi enemmän suomalaisen miehen kanssa kuin nykyisen, vaikka afrikkalainen onkin. Kulttuurierojen merkitys riippuu enemmänkin henkilön suhtautumisesta asioihin. Yhteinen kieli ei ole ongelma kun muutenkin puhun toisia kieliä enemmän päivittäin lähes enemmän kuin suomea.

varmaan jos rakastuisin niin en voisi tilanteelle mitään :)



harkitsisin kyllä vakavasti sitä tuleeko kulttuuri ym eroista vaikeuksia jatkossa. haluaisin pohtia voinko turvata esim sen etten menetä lapsiani toiseen maahan jos tulee ero.

Liian hapokasta. Ei mulle kiitos. Ihmissuhteet on tarpeeksi vaikeita ilman mitään lisäkierroksia.

mut ei mitään suuria uskonnollisia tai kulttuurieroja mulle kiitos, parisuhde on tarpeeksi vaikeaa sellaisenkin ihmisen kanssa jonka tavoista on selvillä

Kulttuurierot huolestuttaisivat siltikin.

Joku english-man vielä saattais mennä.

joku english-man, hah, sanoisi sulle "hyi..****

Kaikenlaisia sitä onkin.....

Joku english-man vielä saattais mennä.

Suomalaisen löysin kuitenkin, näillä seuduilla se oli enemmän todennäköistä ;)



Mun ykköskriteeri miehessä oli sama usko.

en nyt vartavasten lähtenyt ulkomaalaista miestä hakemaan, mutta niin vaan nyt kävi ja hyvä niin.



Yhtähyvin mieheni voisi olla suomalainenkin.

Jos pitäisi valita esim. akselilla Ilkka Kanerva - Leonardo diCaprio, ehkä valitsisin ulkomaalaisen. Toisaalta jos vaihtoehtoina olisi vaikkapa Peter Nyman ja Gordon Brown, varmaan kallistuisin suomalaiseen.