Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä SINUN mielestäsi kannattaa lapset hankkia?
23.07.2017 |
Täällä aina väitellään siitä, mikä on oikea ikä lastenhankintaan. Nyt saatte sanoa tänne rehellisen mielipiteenne ja perustella kantanne.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hyvää päivää näitä kommentteja,ensinnäkin lapsia ei hankita,niitä saadan. Jokaisen oma päätös missä iässä ja milloin on valmis äidiksi. Vakityöt,talot ja raha ei sitä vanhemmuttaa tee,se on ihan muut asiat. Eläke kertyy jokaisesta keikka/määräaikaisesta työstä siitä pitää huolen suomen laki ja työnantajan velvollisuus maksaa työeläkemaksu...ainoa mistä ei eläke kerry on pimeänä tehty työ. Kurjaa sekin on lapselle kun hänet laitetaan päiväkotiin 10 kk iässä jotta vanhemmat pystyvät pitämään saman elintason yllä pakotettuna menemään heti töihin kun äitiysloma loppuu..kun mistään ei haluta luopua edes sen lapsen tähden.
Valitsin 25-30. On ennättänyt jo vähän kasvaa ja nähdä maailmaa. Tässä vaiheessa on myös usein opinnot suoritettuna ja hyvällä tuurilla myös työpaikka saatuna, vähän ehkä rahaakin jemmassa.
Tarkoitatko ensimmäistä lasta? Koska itse sain ensimmäisen 23v, mutta neljännen 33v. Tämä oli mulle sopivaa.
Vastaan vain omaa elämääni peilaten: sain esikoisen 23-vuotiaana, koulu jäi tauolle, asuimme vuokra-asunnossa, mies pätkätöissä... nyt 28-vuotiaana odotan toista lastani. Samalle miehelle, molemmilla vakityöt, omistusasunto, vakaa ja turvallinen perhe-elämä molemmille lapsille.
Totta on, että vähän tuurilla saimme esikoisen kanssa kaiken hoidettua niin hienosti kuin kaikki meni, mutta ikä ei ole se asia jota pitäisi ensisijaisesti tuijottaa tai tarkastella kun puhutaan vanhemmuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaan vain omaa elämääni peilaten: sain esikoisen 23-vuotiaana, koulu jäi tauolle, asuimme vuokra-asunnossa, mies pätkätöissä... nyt 28-vuotiaana odotan toista lastani. Samalle miehelle, molemmilla vakityöt, omistusasunto, vakaa ja turvallinen perhe-elämä molemmille lapsille.
Totta on, että vähän tuurilla saimme esikoisen kanssa kaiken hoidettua niin hienosti kuin kaikki meni, mutta ikä ei ole se asia jota pitäisi ensisijaisesti tuijottaa tai tarkastella kun puhutaan vanhemmuudesta.
Totta. Se, että muksuille on varma toimeentulo. Miksi suoltaa kakaroita kärsimään köyhyydestä? Muutenkin nykyisin on kaikenlaista lasten syrjäytymistä ja käytös-ja oppimishäiriötä.
Mielestäni sen ratkaiskoon jokainen vain omalta osaltaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono kysely, 22-vuotias ja 25-vuotias ovat ihan erilaisia. 22-vuotias on vielä todella teinimäinen, mutta 25-vuotias alkaa olemaan jo enemmän aikuinen.
On se 25-vuotiaskin edelleen kakaramainen. 27-vuotiaana alkaa olla jo kypsyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30-35 aivan ehdottomasti, sekä vain jos on koulut käyty ja kunnon työpaikka. Ja jos ei onnistukaan, niin elämä jatkuu, lapsettomuuteen ei kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä lapsia ennen kuin on vähintään 25 mittarissa. Vakityö, oma asunto, säästöjä, hyvät tulot ja vakaa parisuhde pitää olla kunnossa, ennen kuin alkaa lisääntymään.
Enkä realistisesti näe että alle 25-vuotiaalla nuo voisivat mitenkään olla hanskassa nykyaikana, jollain erittäin poikkeustapauksila ehkä.
Nykymaailmassa ainoa realistinen odotus nuorilta on tuo vakaa parisuhde... Tiesitkö, että 90-luvulla syntyneet eivät todennäköisesti saa koskaan vakituista työpaikkaa jossa ollaan se 40 vuotta? Puhumattakaan eläkkeistä tai säästöjen kerryttämisestä.
T. 24-vuotias joka on 13-vuotiaasta ollut työelämässä vähintään kesäduunin muodossa. Eläkettä kertynyt 0,27€/kk
No sitten nykynuoret eivät hanki lapsia, yksinkertaista. Minulla oli sinun ikäisenä samanlainen työhistoria takana, eläkettä kertynyt n. 200€/kk, haluatko arvata paljon nykyään kun ikää on lähemmäs 40?
Oma valinta huoliiko määräaikaisuuksia vai pyrkiikö heti vakituiseen sijaan. Minä valitsin vakituisuuden ja pystyin kerryttämään eläkettä ja säästöjä.
Miten voit olla tuon ikäisenä noin naiivi ja mustavalkoinen ajattelultasi?
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on täysin yksilöllistä. Minusta tärkeintä on, että vanhempi on ns. sinut itsensä kanssa eli on suht hyvä itsetunto, on nöyryyttä, pitkäjännitteisyyttä, arvomaailma on suht vakiintunut ja on valmis tarvittaessa luopumaan pitkäaikaisestikin omista tavoitteistaan ja toiveistaan (esim. jos tuleva lapsi onkin vaikka vammainen) ja orientoitumaan käytännön asioihin.
Täytyy ymmärtää, mihin on lähtemässä ja kartoittaa omat kyvyt ja käytössä olevat voimavarat, niiden puutteet sekä tahot, joilta voi hakea tarvittaessa apua.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
No ajat ovat muuttuneet. Oma äitini marssi lukion jälkeen suoraan hyvälle työpaikalle, jossa ollut n.35 vuotta töissä. Sai ensimmäisen lapsensa 23-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Oli siis avioliitossa, turvattu työpaikka/elanto, sekä mies hyvässä asemassa.
Itse samanikäisenä opiskelen vasta kandia ja olen sinkku. Henkisesti varmasti valmis olisin lastenhankintaan, mutta en aio lapsia avioliiton ulkopuolelle tehdä. Aikaisintaan siis 26-vuotiaana lapsi, jos sopiva mies löytyisi heti.
Vastasin 25-30. Ihmisten elämäntilanteet voivat kyllä vaihdella todella paljon samanikäistenkin sisällä. Elämäntilannetta enemmän mielestäni merkitsee vanhempien henkinen kypsyys (joka ei aina korreloi ikää) ja se, että vanhemmat ovat tosiaan yhdessä ja vakaassa suhteessa.
Sen ikäisenä kun omaan tilanteeseen parhaiten sopii. Joillekin se on 20 vuotta, joillekin 40.
Siinä iässä kun kokee olevansa valmis ja haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä lapsia ennen kuin on vähintään 25 mittarissa. Vakityö, oma asunto, säästöjä, hyvät tulot ja vakaa parisuhde pitää olla kunnossa, ennen kuin alkaa lisääntymään.
Enkä realistisesti näe että alle 25-vuotiaalla nuo voisivat mitenkään olla hanskassa nykyaikana, jollain erittäin poikkeustapauksila ehkä.
Mitä se vauva kostuu siitä että onko asunnons seinät omat vai vuokranantajan? :D
Muut kohdat ovat toki jollain tasolla perusteluja. Ja nekin voi olla hyvinkin hallussa jo alle 25-vuotiaana.
Mitäpä sille lapselle voi tarjota, jos ei ole rahaa ollenkaan ja asutaan jossain ahtaassa kaupungin vuokraslummissa. Muut lapset viettävät aikaa kesämökkeillen ja veneillen, mutta sinun lapsellasi ei ole varaa edes jäätelöön.
Vanhempien ero ja riitelynkin lapsi saa kokea, kun ipana on väännetty muutaman vuoden seurustelusuhteeseen ja avoliittoon muutetaan juuri ja juuri ennen lapsen syntymää.